Suliffeqarneq

Majoriaq

Suliffissanut, siunnersuisarnermik piginnaanngorsaqqiinernullu ingerlatsivik Majoriaq

Innuttaasut suliffissarsiorusuttut, siunnersorneqarnissamik kissaateqartut imaluunniit piginnaanngorsaqqikkusuttut maannamiit Majoriamut saaffiginnittalissapput, tassanilu siunnersorneqarlutik iliuusissatut pilersaarusiorneqartalissapput suliffeqarnermut, ilinniarnermut imaluunniit piginnaanngorsaqqinnernut ingerlariaqqissagunik.

Nuna tamakkerlugu suliffissarsiuussisarfiit Piareersarfiillu 2016-imi januaarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu qitiusumik ingerlatsivittut ataatsimoortinneqalerput, ingerlatsiviillu atserneqarput Majoriaq.

Tamanna Naalakkersuisut suliniutigigaat, suliffissaqartitsinermi periusissiaanni 2015-meersumi ”suliffeqarneq toqqissisimanartoq”-mi allaaserineqarluni. Taamatullu ataatsimoortitsinermi siunertaavoq Piareersarfinni suliffissarsiuussisarfinnilu isumalluutit pitsaanerusumik atorneqalernissaat. Minnerunngitsumillu innuttaasumut pisariinnerusumik, eqaatsumik sullissinikkut suliffissanut, siunnersuinernut aamma piginnaanngorsaqqiinernut ingerlatitseqqittalerumallutik. 

PKU

”Ilinniagaqarsimanngitsunut Piginnaanngorsaaqqinneq” tassaavoq Naalakkersuisut Ilinniartitaanermut pilersaarutaat, ilaatigut ”suliffissaaleqilernissaq annikillisinniarlugu peqatigisaanillu sanaartornermi, takornariaqarnermi aatsitassarsiornermilu inuussutissarsiutit siuariartut iluani kiisalu kommunini ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisinnaasunik ujartuineq akueriniarlugu inuit inuussutissarsiutini ingerlanerliortuni piginnaanngorsaqqinnermut ilaalernissannik” aallussisoq.

Ilinniagaqarsimanngitsunut Piginnaanngorsaaqqinnermi immikkoortitani pingaarnertut sammineqartut taamaalillutik tassaapput ilinniagaqarsimanngitsut, suliffissaaleqisut imaluunniit inuussutissarsiutini ingerlanerliortuni sulisut kiisalu inuit immikkoortuni siunissami siuariartornissaannik naatsorsuutigineqartuni pikkorissarnissamik pisariaqartitsisut. Piginnaanngorsaaqqinneq Ilinniagaqarsimanngitsunut Piginnaanngorsaaqqinnermi pikkorissarnerit arlallit aqqutigalugit ingerlanneqassaaq, nalinginnaasumik taakku ilisarnaatigissallugu:

  • Pikkorissarnertut aaqqissuunneqassasut, amerlanertigut pingasunit tallimanut immikkoortoqartillugit, amerlanertigut sapaatip akunneranik ataatsimik-marlunnik sivisussuseqartut.
  • Amerlanertigut sulisitsisut pikkorissartussanik nalunaartassasut.
  • Aningaasartuutit tamarmik Nunatta Karsianit akilerneqassasut, tassunga ilanngullugu aamma pikkorissartut pikkorissarnermi ajunngitsorsiassaat.

ILO – International Arbejdsmarkedsforholds Organisation

ILO 1919-imili pilersinneqarsimavoq suliffeqarnermullu tunngasut pillugit isumaqatigiissutit 180-it sinnillit akuerisimallugit. Nunarput isumaqatigiissutinut 15-iusunut ilaatinneqarpoq, taakkunani nunatsinni suliffeqarnermi pissutsit pitsaassutsikkut aalajangersarneqarlutik. Isumaqatigiissutinit taakkunannga sorliit ilaaffigiumaneqarnersut nunap nammineerluni aalajangigassaraa. Nunatta isumaqatigiissummut akuersinissaq toqqassappagu isumaqatigiissummik eqqortitsinissamut nunarput pisussaaffeqassaaq aamma isumaqatigiissut pineqartoq qanoq ingerlanneqarnersoq pillugu ingerlaavartumik ILO-mut nalunaaruteqartassalluni.

Nunani tamalaani sulineq pillugu ILO-p Genèvemi junimi ataatsimeersuartitsineranut atatillugu nunarput Namminersorlutik Oqartussat sinniisaannik ukiut tamaasa aallartitaqartarpoq. Nunatta sinniisua qallunaat aallartitaannut ilaasarpoq, aamma danskit Beskæftigelsesministerium-ianit sinniisut kiisalu Danmarkimi sulisitsisunut sulisartunullu sinniisutut ilaasarlutik.

  • Isumaqatigiissutit innersuussinerillu akuerinerisigut suliffeqarnermut pissutsit pillugit nunat tamalaat najoqqutassaannik aalajangersaaneq
  • Teknikikkut suleqatigiinneq ileqqorissumik sulinerup (Decent Work) siuarsarnissaanik aallussisoq
  • Suliffeqarnermi pissutsit pillugit ilisimatusarneq, ilinniartitaaneq saqqummiussisarnerlu.

Sulisartut avataaneersut

Nunatsinni inuussutissarsiummik ingerlatalik nunatsinni najugalinnik sulisoqarnissamut periarfissaqanngippat avataanit sulisussarsiornissaq periarfissaavoq.

Sulisartut nunatsinneersut Nunatsinni sulinissamut salliutinneqarnissaat qulakkeerniarlugu sulisitsisoq avataanit sulisussamik atorfinitsitsinissamut kommunimut akuersissummik qinnuteqassaaq:

  • atorfiit suliatigut ilinniarsimanissamik piumasaqaateqarfiunngippata,
  • atorfiit assassornermik ilinniarsimasumit (mesterlære) ilinniarnermut, inuussutissarsiutitigut tunngaviusumik ilinniarnermut naapertuuttumik suliatigut ilinniarsimanissamik
  • imaluunniit Siammasissumik Tunngaviusumik Ilinniartitaanermut piumasaqaateqarfiuppata,
  • atorfiit isumaginninnermi perorsaasutut isumaginninnermilu siunnersortitut ingerlaqqiffiusumik ilinniarsimanissamik piumasaqaateqarfiuppata aamma
  • atorfiit imarsiornermik ingerlaqqiffiusumik ilinniarsimanissamik piumasaqaateqarfiuppata.

Tamanna aamma innuttaasunut nunanit avannarlerneersunut atuuppoq.

Kommunimut akuersissuteqartitsinissaq sulisitsisup akisussaaffigaa.

Innuttaasut nunanit allaneersut, Nunat Avannarliit avataaneersut suliffeqalernissaq siunertaralugu Nunatsinni najugaqarnissamut sulinissamullu akuersissummik Udlændingestyrelsimut qinnuteqassapput.

Suliffeqarnermut inuussutissarsiornermullu tunngasut nunamit allameersup Nunatsinni najugaqarnissaanut sulinissaanullu akuerineqarnissaanut naleqquttuunissaat nalinginnaasumik piumasaqaataavoq. Ass. Nunatsinni inunnik suliamik pineqartumik suliarinnissinnaasunik amigaateqartoqarnera pineqarsinnaavoq.

Aammattaaq kajumissutsimik/akissarsiaqarani sulinermi malittarisassat taakku atuupput.

Malittarisassani piumasaqaatigineqarpat nunamit allameersup sulinissamut akuerineqarnissani nammineq akisussaaffigaa. Nunamit allameersoq Nunatsinni akuerisaanani suliguni Nunatsinnit anisinneqarsinnaavoq, kiisalu nunamit allameersoq taanna sulisitsisorlu pinerluttulerinermi inatsit Nunatsinnut atuuttoq naapertorlugu nunamit allameersoq sulisitsisorlu pineqaatissinneqarsinnaallutik.

Nunamit allameersoq ilaqutaqarluni, qimaasutut imaluunniit ikiuiniarluni Nunatsinni najugaqarsinnaanermut akuerineqareersimaguni Nunatsinni sulinissamut akuersissuteqartariaqanngilaq.

Kalaallit Nunaat aamma Danmark sumiiffiupput angalaffigineqarsinnaasut avissaaqqasut. Tassa imaappoq Danmarkimi najugaqarsinnaanermut akuersissuteqarneq Nunatsinni najugaqarnissamut pisinnaatitsissutaanngilaq. Taamatuttaarlu nunamit allamiumut Kalaallit Nunaanni najugaqarsinnaatitaanermut akuersissut Danmark najugaqarnissamut pisinnaatitsinngilaq.

Najugaqarsinnaanermut sulisinnaanermullu akuersissutit pillugit Udlændingestyrelsi oqartussaasuuvoq, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik Politiillu suliani tusarniaaffiusarput.

Nuttarnerulersitsiniarluni sullissineq

Nunatsinni suliffeqanngitsut illoqarfimmi allami suliffissaminnik innersuunneqartillutik nuttarnerulersitsiniarluni tapiissutinik pinissamut periarfissaqarput. Qinnuteqartoq illoqarfimmi allami suliffissamik ataavartumik suliffiusussamik innersuunneqarsimappat atorfillu najukkami sulisussanit inuttalerneqarsinnaanngippat sulisartumut, taassuma aapparisinnaasaanut meeraanullu 18-it inorlugit ukiulinnut angalanermut pisattallu nuunnerinut akiliussisoqarsinnaavoq.



Piffissap ilaani ulapiffiusumi atorfinitsitsisoqartillugu atorfininnermut soraarnermullu atatillugu angalanermut akiliussisoqarsinnaavoq.



Najukkani suliffissarsiuussisarfiit qinnuteqaatinik suliarinnittartuupput.

Suliffissaqartitsinermi periusissiaq 2015 "Suliffeqarneq toqqissisimanartoq"

Suliffeqarfeqarneq pillugu nassuiaat 2014

Suliffeqarfeqarneq pillugu nassuiaat 2016/2017