Nunap immikkoortui eqqissisimatitat

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortui 12-it eqqissisimatitaapput. Sumiiffiit tamarmik immikkut oqaluttuassartaqarput, aammalu nunataasa asseqanngitsut imaluunniit uumasut najugaasa nungullarnissamut illersorneqarnissaat siunertarineqarpoq. Sumiiffiit eqqissisimatitat ilaanni sumiiffiit uumasunut isumaqaannarnissaat qulakkeerniarlugu aalisarnissamut piniarnissamullu killilersuisoqarpoq.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni sumiiffiit eqqissisimatitat assigiinngitsunut pingasunut avitaapput. Matumani pineqarput:

  • Nuna Allanngutsaaliugaq
  • Pinngortitaq uumasunik eqqissisimatitsiviusoq
  • Sumiiffiit Eqqissisimatitat

Suliassat eqqarsaatigalugit eqqissisimatitsinerit assigiinngitsut pingasuusut qanoq aqunneqarnissaat assigiinngissuteqanngillat, ukiunilu kingullerni sumiiffinni eqqissisimatitsiviusuni nutaani taaguutit Nuna Allanngutsaaliugaq aamma Pinngortitaq Uumasunik Eqqissisimatitsiviusoq atorneqarunnaarsimapput. 

Kort over fredede områder i Grønland

A)    Qimusseriarsuarmi pinngortitaq uumasunik eqqissisimatitsiviusoq. Sumiiffik 1989-imili Qimusseriarsuup qilalukkanut qernertanut, sikut sinerlugit nerisassarsiortartunut asseqanngitsumik isumaqarnini peqqutigalugu eqqissisimatinneqarpoq.

B)    Kitsussunnguit – Grønne Ejland sumiiffimmi pinngortitap ataqatigiinnera uumassusillillu assigiinngissitaartorujussuunerat illersorniarlugu pitsanngorsaaffiginiarlugulu sumiiffik eqqissisimatitassatut Ramsar-eqarfittullu toqqagaavoq, pingaartumik sumiiffimmi imeqqutaallat piaqqiortut kiisalu qeqertat silami sammisaqarfittut eqqumaffigineqarlutik.

C)    Ilulissat Kangiat eqqissisimatitaavoq, aammattaarlu UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassarititat allattorsimaffiannut ilanngunneqarsimalluni. Kalaallit Nunaanni nunarsuarmi kingornussassarititani kisiartaavoq. Nunarsuarmi kingornussassarititat allattorsimaffiannut allattuinermi nunarsuarmi kulturinik pinngortitanillu kingornussassat aserorneqarnissamut illersorneqarnissaat, taamaalillunilu kinguaariinnit tulliuttunit aamma nunarsuarmi nunat kulturikkullu eqqaassutissat asseqanngitsut nuannaarutigineqarsinnaanissaat siunertarineqarpoq. Ilulissat Kangiata immikkuullarissutigaa Kangiata qinnguani Sermeq Kujallermiit sermimit iigartartumit iluliarpassuit pinngorartarnerat aammalu kangerluup anigguani ilulissat katersuuttarnerat.

D)    Arnangarnup Qoorua – Paradisdalen eqqissisimatitassatut toqqagaavoq, nunami pinngortitaq alianaatsorsuummat, kiisalu kulturikkut ilisimatusarnikkullu isumaqarmat. Sumiiffimmi tassani aalisarnerit piniarnerillu tamarmik interteqqutaapput.

E)    Arktisk Station-ip eqqaa nalunaarut 1985-imeersoq naapertorlugu eqqissisimatitaavoq. Sumiiffimmi illunik sanaartortoqaqqusaanngilaq aammalu issunik ujaqqanillu ilisimatusarnermut atugassanik piiaanissaq inerteqqutaalluni.

F)     Kalaallit Nunaata Avannaarsuani Tunumilu nuna allanngutsaaliugaq nunarsuarmi nunat allanngutsaaliukkat annersaraat. Tamatuma peqatigisaanik nuna allanngutsaaliugaq UNESCOs Man and the Biosphere-program (MAB)-ip ataani nunarsuarmi biosfære-qarfiit annersaraat. Nunami allanngutsaaliukkami angalanissamut akuersissut immikkut ittoq pisariaqartinneqarpoq, taannalu atuarneqarsinnaavoq uani.

G)    Kuussuaq nunatallu taassuma eqqaaniittut eqqissisimatitaapput, sumiiffiup isikkuata kulturikkullu oqaluttuarisaanerup sinnikuisa allanngutsaalineqarnissaat, kiisalu sumiiffiup nungullartinneqannginnissaanut qulakkeerinissaq siunertaralugu. Aamma eqqissisimatitsinermi sumiiffimmi savat nujuitsut kinguaavisa nujuartat illersorneqarnissaat siunertarineqarpoq.

H)    Qeqertaq Akilia eqqissisimatinneqarpoq, qeqertami nunap ilusii, ilisimatusarnermut isumaqartinneqartut illersorneqarnissaat siunertaralugu.

I)     Ivittuuni aamma Kangilinnguani sumiiffik sanaartorfiusimasup avataaniittoq eqqissisimatinneqarpoq, sumiiffimmi pinngortitap pinngortissimasai nunamilu naleqartitat, kulturikkut oqaluttuarisaanermi sinnikut kiisalu sumiiffiup nungullarnissamut illersorneqarnissaa siunertarineqarluni, taakkununngalu Ikkap kangerluani Ikaat ilaatinneqarput. Aamma illersuinermi sumiiffiup sumiiffimmilu isumalluutit uumassusillit nungusaataanngitsumik atorneqarsinnaanissaat, kiisalu Qoornup eqqaani qasigissat illersorneqarnissaat siunertarineqarpoq.

J)     Qinnguata Qoorua , Qinngeq Kujalleq, taseq Tasersuaq, kiisalu Kuussuup kujammut sinaaniit 50 meterit tikillugit nuna, orpippassuaqarfik tikillugu eqqissisimatinneqarput. Eqqissisimatitsinermi sumiiffimmi naasut asseqanngitsut illersorneqarnissaat siunertarineqarpoq, taakkununngalu pallerit kiisalu nunami naleqartitat ilaatinneqarput.

K)     Qeqertap Uunartup ilaa eqqissisimatinneqarpoq, qeqertami puilasut kissartut asseqanngitsut, kiisalu tassani pinngortitap kulturillu oqaluttuassartaani nalillit illersorneqarnissaat siunertarineqarluni.

L)     Tasermiut Landsrådip peqqussutaa 1970-imeersoq tunngavigalugu eqqissisimatinneqarpoq. Tasermiuni naasut tamarmik eqqissisimatitaapput, taamatullu piffissat eqqissisimatitsiviusut avataanni piniarnerit tamarmik inerteqqutaapput, tassani teriannissanik aqissinillu piniarnerit kisimik pineqaratik.