Issittumi Uumassusillit Assigiinngisitaartuunerannik Naliliineq - Issittumi uumassusillit pillugit killiffik aamma ineriartorneri

Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngiiaartuunerat (uumasut naasullu) inuiaqatigiit inuuniarneranni pingaarnerpaavoq taamaattumillu uumassusillit assigiinngiiaartuunerat piorsarsimassuseq, aningaasaqarneq uumassuseqarnerlu eqqarsaatigalugit naliitsuullutik.

Issittoq miluumasunut, timmissanut, aalisakkanut, qiteraleqanngitsunut uumasunut, naasunut pupinnullu, matumani orsuaasat tappiorannartullu tusintilippassuit eqqarsaatigalugit issittumut naleqqussarnikut 21.000-init amerlanerit uumaffigaat.  Taakku ilagaat uumasut ilisimaneqarluartut soorlu nannut, umimmaat, arfiviit, qilalukkat, tuttut, eqaluit, naajavaarsuit, terianniat, uppiit uumasullu allarpassuit tuusintillit ilisimaneqannginnerit.  Uumassusillit assigiinngitsut Issittumiittut uumaffii aamma assigiinngitsuniipput soorlu imaani, tatsini nunamilu, assersuutigalugu narsartarsuarni, masarsunni, qaqqani imaani ikkannersarsuarni, iigartartuni ukiuni tuusintilinnik pisoqaassusilinni, sikorsuarni sinerissamilu timmissat qaqqani ineqarfiini.

Issittumi Uumassusillit Assigiinngisitaartuunerannik Naliliineq (Arctic Biodiversity Assessment (ABA)) 2013-imeersuuvoq tassanilu siunertarineqarluni Issittumi uumassusillit assigiinngitsut killiffiinik kiisalu allanngorarnerannik eqikkaaneq nalilersuinerlu. Tassani killiffik issittumilu uumassusillit amerlassusaat ineriartornerallu ersersinneqarpoq ajornanngikkaangallu siunissami allannguutaajunnartussat naatsorsorneqartarlutik.  Tassani issittumi uumassusillit assigiinngiiaartut inissisimaneri pillugit allaaserineqarput. 

  • Issittumi uumassuseqarnerup nunarsuarmut nunarsuullu ilaanut tunngatillugu nalilersuiniarnermi assersuutitut tunngaviusussatut aalajangersaavoq, Issittumi Siunnersuisoqatigiit siunissami sulinissaannut tikkuussillunilu naleqqiisussatut atorneqartussaq.

  • Ilisimatuussutsikkut saqqummersitat, inuit inoqqaajusut ilisimasaannik ilallugit ilisimasanik nutartikkanik katersivik.

  • Ilisimasat paasissutissiiviillu amigaataasut suussusersisarlugit.

  • Allannguutaasunut peqqutaasut nassuiarlugit.

  • Issittumi uumassuseqassutsip ajornartorsiutai annerpaat suliarinissaannut ilisimatuussutsikkut tunngavilersukkanik siunnersuutinik saqqummiussisarluni.

Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup ABA-mit inernerit saqqummiunnissaat sulissutigaa kiisalu ABA-mit politikkikkut naalakkersuisunut siunnersuutaasa 17-iusut malitseqartinnissaat.

ABA pillugu annerusumik uani atuarit: ABA-mut ilisimatuussutsikkut eqikkaanerit aamma ABA-mit aalajangiisartunut inassuteqaatit.

 

Uumassusillit amerlalluinnartuunerat suua?

Naalagaaffiit Peqatigiit Uumasut Assigiinngisitaartuunerat pillugu Isumaqatigiissutaanni (CBD) nassuiarneqarpoq uumassut assigiinngiiaartuunerat tassaasoq “uumassusillit assigiinngitsut tamaneersut, matumani ilaallutik nunani immamilu uumassusillit imminut ataneqarneqarnerat kiisalu uumassusillit avatangiisaasalu attuumassuteqarlutik imminut ataneqarnerat: tassunga ilaapput uumassusillit ataasiakkaat assigiinngiiaartuunerat, uumassusillit assigiinngitsut kiisalu uumassusillit avatangiisaasalu imminnut ataneqarnerat.” Uumassusillit assigiinngiiaartuuneranut ilaavoq uumassusillit ilisimaneqarpianngitsut Issittumilu amerlasuujusut, ataatsimut nerisaqaqatigiiaanut uumassusilinnullu avatangiisaannut imminnut tunngaviusut.  Uumasut inuillu imminut pissusaat, inuunerup kimianut Nunarsuarmilu inuunermik nungusaataannginnerat aamma assigiinngiiaassutsimut tunngassuteqarpoq.