Nunanut tamalaanut pisussaatitaaffiit

Nunat tamalaat silap pissusianut isumaqatigiissutaanni ("klimakonvention") nunarput nammineerluni iliuuseqarsinnaanngilaq, taamaattorli naalagaaffeqatigiinnerup kinguaneranik pisussaaffiit isumaqatigiissummi aalajangerneqarsimasut pisussaaffigai malissallugit. Gassinik aniatitsinerup milisarnissaanut nunarsuarmiut anguniagaat Naalakkersuisunit tapersersorneqarpoq Naalakkersuisullu sila pillugu isumaqatigiissummi suleqataapput.

FN-ip Silaannaap pissusaata allanngorarneranut tunngasumik Killissarititanut isumaqatigiissutaa (UNFCCC)

Silaannaap pissusaanut Isumaqatigiissut UNFCCC nunani tamani kisiartaalluni isumaqatigiissutaavoq, gassimik kissatsitsisumik aniasoqarnissaanut millisaalluni. UNFCCC killissarititanik isumaqatigiissutaavoq, silaannarmi gassimik kissatsitsisumik aniasoqartarnera millisissallugu, inunnut silap pissusaanullu ajoqusiisinnaajunnaarsillugu.

Silaannaap pissusaanut Isumaqatigiissut 1992-meerpoq, nunarsuarmi nalagaaffinnik naalakkersuisunillu aqutsisut Rio, Brasiliami Avatangiisit pillugit Ataatsimeersuartoqarnerani pinngorpoq, anguniarlugu nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaata pitsanngorsarnissaa. Kingornatigut nunat 192-it isumaqatigiissummut atsiornikuupput.

Kalaallit Nunaat Qallunaat Nunaata UNFCCC-mut gassimik kissatsitsisartumik nalunaarusiaannut ikiorsiinissani pisussaatitaaffigaa. Taakkua nalunaarusiat ukiumoortumik Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik suleqatigalugu sananeqartarput, uanilu aaneqarsinnaallutik.

Aamma Kalaallit Nunaat UNFCCC-mut Nuna tamakkerlugu nalunaarusiaanut suleqataasarpoq, tassani nunat nunaminni pissutsinik paasissutissiisarlutik, Silaannaallu pissusaanut Isumaqatigiissutip siunertaanik akuersaartunik suliniuteqarnertik paasisitsiissutiginiarlugu. Nalunaarusiaq ukiut sisamakkaarlugit takkuttarpoq, nalunaarusiarlu kingulleq, 1. januar 2014-mi takkuttoq uani aaneqarsinnaavoq.

Silaannaap pissusaanut Isumaqatigiissut nunanut ataasiakkaanut millisaanissamut pisussaatitaaffimmik imaqanngilaq. Akerlianilli Kyotomi Isumaqatigiissut ippoq, isumaqatigiissutitut pituttorsimasutut Isumaqatigiissutip ataani akuerineqarluni.

Kyoto-mi isumaqatigiissut Sila pillugu isumaqatigiissutip ataaniittoq pituttuisuusorlu aniatitsinermik millisaanissamut isumaqatigiissutinik pituttuisunik imaqarpoq. Kalaallit Nunaat Danmarkimut isumaqatigiissuteqarnikkut Kyoto-mi isumaqatigiissummi pisussaaffiliinermi siullermi (2008-2012) imminut pisussaatippoq. Piffissap aappaani pituttuisuusumi (2013-2020) Kalaallit Nunaata aniatitsinermik millisaanissamut pisussaatinngilaq, tassanilu peqqutigineqarpoq piffissami tassani Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut suliffissuaqarnikkullu siuariartornissamut anguniakkat isiginiarneqarsimammata.

Parisimi isumaqatigiissut

Parisimi COP21-qarnerani FN-ip silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutaanut peqataasut nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusaa pillugu isumaqatigiissuteqarput. Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutip imarai nunarsuup kissakkiartornerata gradit marluk “ataaniitinnissaanik” piffissaq sivisooq eqqarsaatigalugu anguniagaqarneq aamma kissakkiartornerata gradit 1,5-imut killiliisumik iliuuseqarfigineqarnissaanik kaammattuuteqarneq.

Naalakkersuisut 31. marts 2016-imi aalajangerput Kunngeqarfik Danmark Parisimi isumaqatigiissutaanut atuutsitsilerpat Kalaallit Nunaannut tunngasumik nangaanartoqartitsiniarlutik. Tunuliaqutaasoq tassaasimavoq Kalaallit Nunaata siunissami inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut ineriartorneranut isumaqatigiissut naammattumik qulakkeerinninngitsutut nalilerneqarmat. Isumaqatigiissut taamaalilluni inoqqaat pisinnaatitaaffiinut innersuussilluni, matumani ineriartornissamut pisinnaatitaaneq, inatsisitigut pituttuisuunngilaq. Kalaallit Nunaat taamaalilluni millisaanissamut Parisimi isumaqatigiissutaanut attuumassutillit pisussaaffilernerannut ilaatinneqassanngilaq.

Naalakkersuisut COP21 sioqqullugu Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisumut piginnaatitsissutaanni piumasaqaataavoq Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummut kingusinnerusukkut ilaalernissaa, tamannalu pissasoq Kalaallit Nunaanni siunissami aningaasaqarnikkut imminut napatittumik ineriartortitsinissamik kissaateqarneq eqqarsaatigalugu.

Taamatut Kalaallit Nunaanni siunissami aningaasarsiornikkut ineriartortitsinissaq pillugu Kalaallit Nunaannut eqqarsaatiginninneq ilaatigut nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut innersuussinikkut akuerineqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugu nunat inoqqaavisa ineriartornissamut pisinnaatitaaffii, Kunngeqarfiup Danmarkip – kalaallit kissaateqarnerat malillugu – aamma Parisimi isumaqatigiissuteqarnissaq tikillugu ukiuni kingullerni silap pissusaa pillugu isumaqatigiinniarnerni saqqummiuttuartarsimasaa.

Nunalli inoqqaavi pillugit pituttuisumik oqaasertaliinissamut tapersersortissarsinissap qulakkeerniarneqarnera iluatsinngitsoorpoq aamma silap pissusaa pillugu isumaqatigiissut nutaaq nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut imaluunniit nunap inoqqaavisa ineriartornissamut pisinnaatitaaffiinut inatsisitigut pisussaaffiliisumik innersuussinertaqanngilaq. Aallaqqaasiussamili nunat inoqqaavinut tunngatillugu isumaqatigiissummi oqaasertaliussaq innersuussutigineqarpoq, tassani erseqqissaatigineqarpoq nunat silap pissusaa pillugu suliniutiminnik siuarsaanerminni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii illersorlugillu ataqqissagaat aamma silap pissusaata allanngoriartorneranut naleqqussaanissaq pillugu isumaqatigiissutip immikkoortuani takuneqarsinnaavoq naleqqussaanermut atatillugu ilaatigut nunat inoqqaavisa ilisimasaat eqqarsaatigineqassasut.

Naalakkersuisulli isumaqarput innersuussutit taakku naammaginanngitsut aamma Naalakkersuisut silap pissusaanut tunngatillugu ataatsimeersuarnissaq sioqqullugu Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisumut piginnaatitsissutaanni allassimasutut Kalaallit Nunaanni siunissami suliffissuaqarnikkut ineriartortitsinissaq pillugu kissaateqarneq innersuussutit qulakkeerinneqataaffigisinnaanngilaat.

Kalaallit Nunaat Danmarkimik peqateqarluni FN-ip silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutaanut ukiut sisamakkuutaarlugit suli nalunaaruteqartarpoq. Nalunaarummi – aamma Nunap Nalunaarutaanik taaneqartartumi – aniatitsinerit pillugit kisitsisitigut paasissutissat, aniatitsinerit annikillisarniarlugit suliniutit ataatsimoortillugit katersorneqartarput silallu pissusaata allanngoriartornerata Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu qanoq sunniuteqartarneranik oqaluttuartuusarluni.

Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummi anguniakkat pillugit Kalaallit Nunaat tamakkiisumik tapersersuivoq – sulilu silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummut tamakkiisumik ilaalluni – naammagisimaarnerarpaalu suliffissuaqarfiunngitsuni kissakkiartornerup annertussusaata 2 gradi celciusip ataaniitinnissaa anguniarlugu nunarsuarmiut pituttuisumik isumaqatigiissuteqarnerat Parisimi isumaqatigiissuteqarnikkut iluatsinneqarmat.

Issittormiunut tamanna annertuumik pingaaruteqarpoq, tassa maannakkut kissakkiartornerit takutimmassuk nunarsuup sinneranut naleqqiullugu Issittoq marloriaammik sakkortutigisumik eqqorneqartoq. Kalaallit eqqarsaatigalugit aamma nunat inoqqaavi allat pinngortitami inuusut eqqarsaatigalugit tamanna annertuumik isumaqarpoq.