CITES

Nittartakkamut CITES-imut tunngasumut tikilluarit

CITES isumaqarpoq "Convention on International Trade in Endangered Species of wild flora and fauna" (Uumasunik naasunillu nungutaanissamut navianartorsiortitaasunik nunani tamalaani nioqquteqarneq pillugu isumaqatigiissut).

Washington-imi isumaqatigiissummi uumasut naasullu navianartorsiortut niuernikkut sinaakkusersornissaat anguniagaavoq. Annissuinermi eqqussuinermilu CITES-imi allattorsimasut killilersornissaat anguniagaavoq. Washington-imi isumaqatigiissummi/CITES-imi uumasut naasullu niuerutigineqartut pinngortitamit nungusaataanngitsumik ”nutsunneqartarnissaat” isumagineqartussaavoq.

Tassalu tamanna uumasunik aalajangersimasunik annissinissamik inerteqquteqartoqarsinnaaneranik imaluunniit uumasunik CITES-imi allassimasunik – uumasunik taamatullu toqungasunik – annissinissamut/eqqussinissamut akuersissummik immikkut ittumik piumasaqaateqartoqarsinnaaneranik isumaqarpoq. Annissisarnermik eqqussisarnermillu taamatut nakkutilliinermi uumasut CITES-imi allassimasut niuerutigineqarnerinik malinnaanissaq periarfissaqartinneqarpoq.

CITES-imut akuersissummik peqarninni uumasut pineqartut nungusaataanngitsumik piniarneqarsinnaanerinut ikiuutissaatit. Malugiuk, maleruagassat uumasunik assigiinngitsunik annissinissamut atuuttut assigiinngitsut uku atuummata:

  • Nunaqavissut
  • Takornariat
  • Ilisimatuut, katersugaasiviit ilinniarfiillu
  • Niuernermik tunngaveqarluni annissineq

CITES-imut allattorsimaffimmi Allattorsimaffik I, II aamma III tunngavigineqarput, tassani allattorsimaffimmi I-imi illersorneqarnissamik pisariaqarnerpaajullutik, aammalu annissinissamut eqqussinissamullu maleruagassat sukanganerpaajullutik. Uumasut allattorsimaffimmi I-imi aamma II-mi allassimasut nungusaataanngitsumik atuinissaq tunngavigalugu nalilersorneqassapput. Piniarneq nungusaataanngitsumik ingerlanneqanngitsoq naliliisoqarpat, uumasunik taamaattunik annissunissaq inerteqqutaalersinnaavoq. Uumasut suut anninneqarsinnaanersut, nunaqavissunut, takornarianut, ilisimatusarnermut, katersugaasivinnut ilinniarfinnullu maleruagassani takuneqarsinnaapput.

Isumaqatigiissut taassumalu Kalaallit Nunaannut atuutsinneqarnera naatsumik

Avatangiisinut Pinngortitamullu Aqutsisoqarfik CITES-imut (uumasunik naasunillu navianartorsiortunik niueruteqarnermut) tunngatillugu Kalaallit Nunaanni allaffissornikkut aqutsisutut ingerlatsisuuvoq. Pinngortitaleriffik CITES-imut Ilisimatusarnermi Isumasioqatigiiffittut ingerlavoq, aammalu Avatangiisinut Pinngortitamullu Aqutsisoqarfiup inassuteqarneratigut uumasunik CITES-imi allattorsimasunik nungusaataanngitsumik atuinissamut  naliliisarnernut akisussaasuulluni.

Annissinissamut eqqussinissamullu aalajangersakkat Kalaallit Nunaanni inatsisitigut atuutsinneqarput, Nunat tamat akornanni uumasut nujuartat aamma nunami naasut nungutitaanissamut ulorianartorsiortitaasut niuerutigineqartarnerat pillugu isumaqatigiissut (Washington-imi isumaqatigiissut/CITES) 3. marts 1973-imeersoq tunngavigalugu uumasut nujuartat aamma nunami naasut il.il. anninneqartarnerat eqqunneqartarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 13. september 2004-meersoq aqqutigalugu.

Washington-imi isumaqatigiissut pinngortitap paarilluarnissaa siunertaralugu nunanit 170-it sinnerlugit amerlassusilinnit akuerineqarsimavoq, aammalu nunarsuarmi isumaqatigiissutini annersaasut akornanniilluni. Isumaqatigiissummi nunarsuarmi uumasut naasullu navianartorsiortut amerlasuut nunani tamalaani niuernermik nakkutilliineq aqqutigalugu paarilluarneqarnissaat siunnerfigineqarpoq, aammalu nunani tamalaani uumasunik nujuartanik naasunillu niuerutiginninneq uumasut nujuartat naasullu amerlasuut ikilinerinik nassataqartoq nassuerutigalugu pilersitaalluni. Uumasunik nujuartanik naasunillu niueruteqarneq suli annertuumik iluanaarutaasarpoq. Niuerutiginninnermi ukiumut ikinnerpaamik 40 milliarder koruunit iluanaarutaasartutut nalilerneqarput. Uumasut assigiinngitsut 4.800-t missaanniittut naasullu assigiinngitsut 25.000-it isumaqatigiissummi allattorsimapput. Taakkunannga 1.000-it ima navianartorsiortigipput, allaat niuerutigineqarnerat inerteqqutaalluinnarluni. Sinnerinut annissinissamut eqqussinissamullu akuersissummik immikkut ittumik peqqaarnissaq piumasarineqarpoq. Uumasunit naasunillu CITES-ip allattorsimaffiani allassimasunit 30-it missaanniittut Kalaallit Nunaanniipput.

Kalaallit Nunaat pisussaaffeqarnikkut Washington-imi isumaqatigiissummut/CITES-imut tamakkiisumik ilaasortatut isigineqarsinnaavoq. Danmark isumaqatigiissummik atuuttussanngortitsimmat Kalaallit Nunaata tunuarsimaarfeqartinneqarsimannginnera tamatumunnga peqqutaavoq. Taamaammat Kalaallit Nunaat tamakkiisuunngitsumik CITES-imut ilaasortaavoq, taamaattumillu isumaqatigiissut pillugu ataatsimiinnerni oqalussinnaatitaanngilaq taasisinnaatitaananiluunniit. Tassanili Danmark, CITES eqqarsaatigalugu EU-mi nunanik allanik suleqateqartoq aqqutigalugu tusaaneqartarpugut.

Washington-imi isumaqatigiissummi uumasut naasullu navianartorsiortut niuernikkut sinaakkusersornissaat anguniagaavoq. Annissuinermi eqqussuinermilu CITES-imi allattorsimasut killilersornissaat anguniagaavoq. Washington-imi isumaqatigiissummi/CITES-imi uumasut naasullu niuerutigineqartut pinngortitamit nungusaataanngitsumik ”nutsunneqartarnissaat” isumagineqartussaavoq.

Tassalu tamanna uumasunik aalajangersimasunik annissinissamik inerteqquteqartoqarsinnaaneranik imaluunniit uumasunik CITES-imi allassimasunik – uumasunik taamatullu toqungasunik – annissinissamut/eqqussinissamut akuersissummik immikkut ittumik piumasaqaateqartoqarsinnaaneranik isumaqarpoq. Annissisarnermik eqqussisarnermillu taamatut nakkutilliinermi uumasut CITES-imi allassimasut niuerutigineqarnerinik malinnaanissaq periarfissaqartinneqarpoq.

CITES-imut akuersissummik peqarninni uumasut pineqartut nungusaataanngitsumik piniarneqarsinnaanerinut ikiuutissaatit. Malugiuk, maleruagassat uumasunik assigiinngitsunik annissinissamut atuuttut assigiinngitsut uku atuummata:

  • Nunaqavissut

  • Takornariat

  • ilisimatuut, katersugaasiviit ilinniarfiillu

  • Niuernermik tunngaveqarluni annissineq

CITES-imut allattorsimaffimmi Allattorsimaffik I, II aamma III tunngavigineqarput, tassani allattorsimaffimmi I-imi illersorneqarnissamik pisariaqarnerpaajullutik, aammalu annissinissamut eqqussinissamullu maleruagassat sukanganerpaajullutik. Uumasut allattorsimaffimmi I-imi aamma II-mi allassimasut nungusaataanngitsumik atuinissaq tunngavigalugu nalilersorneqassapput. Piniarneq nungusaataanngitsumik ingerlanneqanngitsoq naliliisoqarpat, uumasunik taamaattunik annissunissaq inerteqqutaalersinnaavoq. Uumasut suut anninneqarsinnaanersut, nunaqavissunut, takornarianut, ilisimatusarnermut, katersugaasivinnut ilinniarfinnullu maleruagassani takuneqarsinnaapput.

Malittarisassanut quppersakkat

Nunaqavissunut:

Kalaallisut

Qallunaatut





Takornarianut:

Kalaallisut

Qallunaatut

Tuluttut

Attaveqarfissaq:

Namminersorlutik Oqartussat

Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik (PAN)

CITES-ip allaffia

Postboks 1614

3900 Nuuk, Kalaallit Nunaat

Tlf. +299 34 54 30

Fax +299 34 54 10

E-mail cites@nanoq.gl