Siulittaasuuffik 2020

Mingutsaaliornissamut saariarneq nunani avannarlerni pingaartinneqartorujussuuvoq

Danmarkip, Kalaallit Nunaata aamma Savalimmiut 2020-mi Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffianni ataatsimut siulittaasuutitaqarnertik naammassivaat. 

Mingutsaaliornissaq nunani avannarlerni pingaartinneqaqaaq, nunanimi avannarlerni silap pissusaa pillugu anguniakkat anguniarneqarnissaat, kaaviiaartitsillunilu aningaasarsiorneq tamanit pingaartinneqarpoq, taamaalillunilu Nunani avannarlerni piujuartitsineq tunngavigalugu aningaasarsiornikkut ineriartortitsinermut periarfissaasunik iliuusissat ingerlateqqinneqarsinnaassammata.  Tamanna aamma siulittaasoqartitsinermut maanna naammassineqarsimasumut ilisarnaataavoq, ilaatigummi mingutsaaliornissamik saariarnissamut namminersortut aningaasaliissuteqartarnerat pillugu Nunani avannarlerni naalakkersuisuni siulittaasut ataatsimoortumik nalunaaruteqarmata.

 

Mingutsaaliornissamik saariarnissamut Kalaallit Nunaat annertuumik alloriarnikuuvoq, pisortammi nukissiornermik pilersuineranni ukiuni tulliuttuni qulini anguniagaqarneq 100 %-ngajammik qanillattorneqassammat. Ullumikkut 71 % angunikuuarput, peqatigisaanillu Kalaallit Nunaat erngup nukinganik ullumikkut atorneqanngitsumik periarfissaqarpoq. Teknologiip Power – to – x-ip ineriartortinneratigut ataavartumik nukissat ikummatissamik mingutsaaliorfiunerusumik pilersitsiffiusinnaavoq, taannalu nunanut allanut niuerutigineqarsinnaassaaq, nunarsuullu sinneranut assartuinermut ingerlatani piujuartitsilluni ingerlatsinermut ilapittuutaasinnaassalluni. Peqatigisaanik ”power to x”-imik aaqqiineq periarfissarpassuaqartoq, soorlu mingutsaaliorfiusumik imermik nukissiuteqarneq eqqarsaatigalugu ikummatissaq mingutsaaliorfiunerusoq pilersinneqarsinnaassalluni, tamannalu Kalaallit Nunaannut periarfissarpassuaqartoq.

 

Nunat avannarliit suleqatigiinneranni naligiissitaanissaq aamma siamasissumik inuit akuutinneqarnissaat Danmarkip, Kalaallit Nunaata aamma Savalimmiut ataatsimoortumik siulittaasuuneranni sulissutigineqartoq. Nunani avannarlerni sulinerup annertusarneqarnissaa, nunanilu avannarlerni suliniutit innuttaasunik, inuussutissarsiortunik, inuiaqatigiinnik minnerunngitsumillu inuusuttunik akuutitsisut  piujuartitsineq tunngavigalugu ineriartortitsinermut periarfissiisut ingerlateqqinneqarnissaat Siulittaasoqarfiup 2020-mi sulissutigaa.

Suleqatigiinnermut ministerit aamma atorfilittat 2020-mi Kalaallit Nunaanni ataatsimiinnissaat  pilersaarutaanikuugaluarpoq, kisiannili COVID-19-imut tunngatillugu nunani avannarlerni tunillaassuuttoqarsinnaanera aamma aneqqusaajunnaarnermut malittarisassat angalanissanullu killilersuinerit atuuttut pissutaallutik ataatsimiinnerit video atorlugu ingerlanneqarnikuupput.

Silap pissusaanut, kulturimut, suliffeqarnermut, inuussutissarsiornermut ilinniartitaanermullu atatillugu angusat amerlaqisut takussutissiami uani atuarsinnaavatit.

Siulittaasoqarfiup suliniutai uani atuarsinnaavatit kiisalu siulittaasoqarfiup suliniutai pillugit ilisarititsineq uani.

Sualummik suliassaqarfiit pingaarutillit nunatsinnillu oqartussaaffigineqalersimasut, taakkununngalu atatillugit issittumi nunanilu avannarlerni ajornartorsiutit Kalaallit Nunaannut attuumassutillit isummersorfigissatillugit aalajangiiffigissatillugillu Kalaallit Nunaata nunat avannarliit suleqatigiinneranni peqataanerata nanginneqarnissaa pingaaruteqarpoq.