Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq

Kalaallit Nunaata nunani avannarlerni suleqataanera sammisaqarfinni pingasuni aallunneqarpoq: Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini, Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiivini aammalu Nunat Killiit Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini

Kalaallit Nunaat 1984-imi Nunat Avannarliit suleqatigiiffiannut ilaasortanngorpoq. Kalaallit Nunaat pingaarnertut 1984-imi Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni aamma Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiiffianni suleqataanermut ilanngunneqarpoq. Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni suleqatigiinnermut 1985-imi Nuummi tunngavilerneqarpoq.

Nunat immikkoortuini politikikkut suleqatigiinnerit naapertorlugit Helsingfors-imi isumaqatigiissummik Nunani Avannarlerni suleqatigiittoqarpoq. Tamanna Nunani Avannarlerni suleqatigiinnermut inatsisitigut tunngaveqarnermik kinguneqarpoq. Isumaqatigiissut 1962-imi atsiorneqaqqaarpoq arlaleriarlugulu nutarterneqartarsimalluni. Nutarterineq kingulleq 1996-imi atuutilerpoq.

Nunani Avannarlerni suleqatigiinnerit nunarsuarmi nunap immikkoortuini suleqatigeeriaatsit annertunersaasa ilagaat. Suleqatigiinnermut Island, Norge, Danmark, Sverige, Finland, Åland, Savalimmiut Kalaallit Nunaallu ilaapput.

Nunani Avannarlerni suleqatigiinneq politikikkut, aningaasaqarnikkut kulturikkullu Europami aamma nunani tamalaani suleqatigiinnernut pingaaruteqartorujussuuvoq.

Nunani Avannarlerni ataatsimoorfimmi Europami nukittuumi Nunat Avannarliit nukittuujunissaannik sulissutiginnittoqarpoq. Nunani Avannarlerni suleqatigiit Nunani Avannarliit aamma nunat immikkoortuisa aamma nunarsuarmioqatigiinni naleqartitanik nukittorsaanissaq kissaatigaat. Nunat akornanni ataatsimut naleqartitat Nunat Avannarliit nunarsuarmi nutaaliornerpaajunerannik aamma nunat immikkoortuini unammillillaqqinnerpaajunerannik nukittorsaataapput.