Aatsitassanut suliniutinik ineriartortitsineq innuttaasunillu peqataatitsineq pillugit avitseqatigiinneq oqallinnerlu

Aatsitassanik Suliaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aatsitassanut suliniutit pillugit avitseqatigiinnermut oqallinnermullu Kujataani innuttaasunik qaaqqusivoq, tamatumunnga ilanngullugit sammineqassallutik aatsitassalerinermi pisortaqarfiit ilisimatuutullu siunnersuisartut aatsitassanut suliniutini sammisat assigiinngitsut aatsitassanut inatsit najoqqutassallu malillugit qanoq suliarisarneraat.

Aatsitassanut inatsit aatsitassanullu suliniutinik ineriartortitsinermi tamanik peqataatitsineq

Aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi allassimavoq siusissukkut tamanik peqataatitsisoqassasoq. Assersuutigalugu inatsisitigut piumasaqaataavoq aatsitassarsioqatigiiffiit aatsitassanut suliniutissatut pilersaarutaat, kiisalu suliassatut pilersaarutaasa avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutissaat pillugit (VVM-imik nassuiaat aamma VSB-imik nassuiaat) tamanik tusarniaasoqassasoq.

Aatsitassanut suliniutinik ineriartortitsinermi piffimmi innuttaasut nipaat, isumaat ilisimasaallu eqqarsaatigineqassapput

Tamanik peqataatitsinermi innuttaasut aatsitassarsioqatigiiffiit ineriartortitsinissamik pilersaarutaannut isummernissaminnut, ilassuteqarnissaminnut oqaaseqaateqarnissaminnullu periarfissaraat. Tamatumunnga atatillugu pingaaruteqarpoq piffimmi avatangiisinut, pinngortitami pisuussutinut inuiaqatigiinnilu pissutsinut innuttaasut ilisimasatik atorluassagaat aatsitassanullu suliniutissanut paasissutissanik attuumassuteqartunik ilaartorsinnaallugu.

Taamaattumik pingaaruteqarpoq innuttaasut aatsitassanut suliniutissanut pineqartunut paasissutissat sumi pissarsiarisinnaallugit ilisimassagaat. Tamatuma saniatigut pingaaruteqarpoq innuttaasut inatsisitigut piumasaqaatit najoqqutassallu aatsitassanut suliniutinut tunngatillugu pisortat malittarisassiornerminnut tunngavilersuutigisaat ilisimassagaat.

Taamaattumik Aatsitassanik Suliaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit kissaatigineqarpoq piffimmi innuttaasunik avitseqateqarnissaq oqalliseqateqarnissarlu, aatsitassanut suliniutinik aamma VVM-imik VSB-imillu nassuiaatinik tamanik tusarniaasarnerni pisortat suliarinnittarnerat pillugu piffimmilu innuttaasut aatsitassasioqatigiit VVM-imik VSB-imillu nassuiaataannut qanoq iliorlutik oqaaseqaatiliorsinnaanerannut ilisimasaat annertusarniarlugit, taamaalillutik siunissami tamanik tusarniaanerni peqataanissaminnut piareersarsinnaassammata.

Piffimmi innuttaasut pisinnaatitaaffii periarfissaallu pillugit avitseqatigiinnerit oqallinnerillu makkuninnga siunnersuiniartussaassapput;

• Aatsitassanut suliniutit pillugit paasissutissat attuumassuteqartut nittartakkani sorlerni nassaarineqarsinnaanersut
• Aatsitassanut suliniutit avatangiisinut tunngatillugu sammisaannut (aatsitassanut suliniutit avatangiisinut sunniutissai) isummerfiginnissinnaanermut
• Aatsitassanut suliniutit inuiaqatigiinni aningaasaqarnermut tunngasortai pillugit isummerfiginnissinnaanermut
• Aatsitassarsiorfiit sanaartugaanikkut tunngasortaanik isummerfiginnissinnaanermut
• Tamanik tusarniaanerni peqataasinnaanermut piareersaneq aatsitassasioqatigiillu VVM-imik VSB-imillu nassuiaataannut tusarniaanerni akissuteqarsinnaanermut

Sammisanut immikkoortitaarlugit avitseqatigiinnerit oqallinnerillu

Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup paasissutissanik pisariaqartitsinerup nikerarsinnaanera eqqumaffigaa. Taamaattumik avitseqatigiinnerit oqallinnerillu sammisanut assigiinngitsunut immikkoortitaarlugit inissinneqarsinnaanerat neqeroorutaavoq:

1. Sumiiffimmi kommunip allaffiani piffimmi oqartussanik, politikerinik taakkulu sulisuinik qaninnerusunik, kiisalu piffimmi soqutigisaqaqatigiit sinniisuinik avitseqatigiinnerit oqallinnerillu. Taakku Qaqortumi Narsamilu ullukkut ingerlanneqassapput.
2. Ilinniarfeqarfinnik ilinniarnissamillu qinnuteqarsimasunik illoqarfiup ilinniarfiisa ilaanni avitseqatigiinnerit oqallinnerillu. Taakku Qaqortumi Narsamilu ullukkut ingerlanneqassapput.
3. Katersortarfinni innuttaasunik ammasumik avitseqatigiinnerit oqallinnerillu unnukkut Nanortalimmi, Narsami, Qaqortumi, Igalikumi, Qassiarsummi Narsarsuarmilu ingerlanneqassapput.

Naapeqatigeeriaaseq apeqquteqarnissamut inissaqartitsivoq oqallinnissamullu periarfissiilluni

Aatsitassanik Suliaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aalajangersimavoq naapeqatigeeriaatsitut atorneqartussaq tassaassasoq nerrivinni immikkoortitikkani eqimattakkaarluni avitseqatigiinneq oqallinnerlu, takkuttut eqimattani minnerusuniissinnaanerat periarfissikkumallugu, taamaalillutik avitseqatigiinnerni oqallinnernilu immikkut sammisalinni pisariinnerusumik apeqqutigerusutaminnik apeqquteqaateqarsinnaallutik oqaaseqaateqarfigerusutaminnullu oqaaseqaateqarsinnaallutik.

Nerrivimmi eqimattat assigiinngitsunik sisamanik sammisallit

Eqimattani oqallinnerit katerinnerussapput matoqqasut 30 minutsinik sivisussusillit, taassuma kingornatigut eqimattanut tullernut nerriviup sanianiittumut ingerlasoqartassaaq, katerinnerlu nutaaq 30 minutsinik sivisussusilik aallartittassalluni. Sisamariarluni eqimattani katerittoqassaaq, taamaalillutik takkuttut eqimattani oqallinnerni immikkut sammisalinni peqataanissaminnut periarfissaqassallutik.

• Sammisaq 1: Aatsitassanut suliniutit avatangiisinut sunniutissaat aamma avatangiisini maleruagassiinerit pillugit
• Sammisaq 2: Aatsitassanut suliniutit inuiaqatigiinnilu piujuartussamik sunniuteqartitsineq aamma IBA-nik isumaqatigiissutit
• Sammisaq 3: Aatsitassanut suliniutit avatangiisit pillugit sammisaannut ilisimatuussutsikkut naliliineq
• Sammisaq 4: Aatsitassarsiorfiit sanartornissaat, atortulersugaanissaat aatsitassarsiorfimmilu sulianik nakkutilliinerit

Naapeqatigeeriaaseq tamanna tatigeqatigiilluni illuatungeriilluni ilisimasanik avitseqatigiinnissamik sinaakkutissiivoq, piffimmi innuttaasut aatsitassanut suliniutinik, aatsitassanut inatsimmik najoqqutassanillu aalajangersaasarnerni annertunerusumik paasisaqarfigerusutatik pillugit apeqquteqarsinnaallutik oqaluttuarsinnaallutillu.

Eqimattani oqallitsitsinermik ataatsimeeriaaseq innuttaasunik avitseqatigiinnermi oqallinnermilu ammasuni ilinniarfeqarfinnilu ingerlanneqassaaq. Piffimmi oqartussanik soqutigisaqaqatigiinnillu avitseqatigiinnerit oqallinnerillu paasissutissiinissaq siunertaralugu angalaarnermi sammineqartussat pillugit ataatsimorsuaq katerinnerussapput.

Avitseqatigiinnissat oqallinnissallu pillugit paasissutissat

Aatsitassanik Suliaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik allagartaaqqanik, postkortinik plakatinillu avitseqatigiinnissat oqallinnissallu ilusissaat, sumi naapiffissat piffissaliussallu pillugit paasissutissanik imalinnik agguaassivoq. Piffinni innuttaasut naapeqatigiinnissamut atatillugu erseqqissartikkusutatik postkortini apeqquteqaatitut oqaaseqaatitullu allassinnaavaat.

Aamma sammisat pillugit ilisarititsisunik videoliaaraqarpoq, Aatsitassanik Suliaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup nittartagaani naapeqatigiinnissat sioqqullugit takuneqarsinnaasussaq.

Aatsitassanut suliniutinut atatillugu aalajangersaasarnerit pillugit avitseqatigiinneq oqallinnerlu siammasissoq

Siornatigut naapeqatigiittarnernit misilittakkat aallaavigalugit pingaaruteqarpoq suliaqarfik pillugu siammasissumik tunngavissaqarnissaq, assigiinngitsunik soqutigisallit assigiinngitsunillu paasissutissanik pisariaqartitsinerit eqqarsaatigalugit. Taamaattumik Aatsitassanik Suliaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit, Aatsitassanut Aqutsisoqarfiup Teknikkimut Nakkutilliinermullu Immikkoortortaanit, Inuussutissarsiornermut Nukissiiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Pinngortitaleriffimmit Nationalt Center for Miljø og Energimillu sinniisut avitseqatigiinnermut oqallinnermullu peqataassapput.

Nanortalik, Qaqortoq, Narsaq, Igaliku, Qassiarsuk Narsarsuarlu 2019-imi februaarip 13.-aniit 20.-ata tungaanut tulleriiaarlutik tikeraarneqassapput.

Paasissutissat annertunerusut pillugit attavigineqarsinnaapput:

Immikkut siunnersorti Kristine Lynge-Pedersen, tlf. 34 51 38, e-mail: krlp@nanoq.gl

imaluunniit Aqutsisoqarfimmi pisortaq Najaaraq Demant-Poort, tlf. 34 68 38, e-mail: nasd@nanoq.gl

Aatsitassarsiorniarnerup iluani ineriartortitsineq peqataatitsinerlu

Innuttaasunik avitseqatigiinnerni oqallinnernilu programmi

Postkortip saqqaa

Postkortip tunua

13.-20. februar 2019-imi aatsitassanut suliniutit pillugit oqartussat suliaqartarnerat aamma ilisimatusarnikkut naliliisarnerit pillugit Kalaallit Nunaata kujataani oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqateqaqattaarnerit nalunaarusiorneqarnerat.

Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup, Aatsitassaqarnermut Aqutsisoqarfimmi Teknikkimut Nakkutilliinermullu Immikkoortortaqarfimmit, Inuussutissarsiornermut, Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Nakorsaaneqarfimmiit Kalaallit Nunaata kujataani oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqateqaqattaarnerit pillugit nalunaarusiaq manna tamanut saqqummiunneqarpoq. Naalakkersuisut nittartagaatigut saqqummiunneqarnikkut aammalu Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup nittartagaatigut: www.asaa.gl Naalakkersuisunut attuumassuteqartut saqqummiinissamut isumaqataapput. Innuttaasunut peqataasunut ammasumik pissuseqarnissaq siunertaralugu.

Paasissutissinneqarnissamik pisariaqartitat assigiinngitsut naammassiniarlugit oqartussaasunit assigiingitsunit aallartitanik paasissutissiiviusumik angalanissamut peqataasoqarpoq. Angalaqatigiit katillutik quliupput, Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit, Aatsitassaqarnermut Aqutsisoqarfimmi Teknikkimut Nakkutilliinermullu Immikkoortortaqarfimmit, Inuussutissarsiornermut, Nukissiuuteqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Nakorsaaneqarfimmiit, ilisimatusarnikkut siunnersortit Pinngortitaleriffimmit aamma Nationalt Center for Miljø og Energi-mit peqataapput. Taakku saniatigut oqalutsit pingasut angalaqataapput.

Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup oqaloqatigiiffiusumik ataatsimiinnerit piareersarneqarnerat, pilersaarusiorneqarnerat, ingerlanneqarnerat nalunaarusiorneqarnerallu ataqatigiissarpai. Paasissutissiisarneq eqqarsaatigalugu Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit najukkani inuiaqatigiit soqutigisaqarfii paasissutissinneqarnissamillu pisariaqartitsinerat assigiinngitsuuneri eqqumaffigineqarput. Aatsitassarsiornerup qanittuaniittuni avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissaanniit sulinissamut periarfissanut aammalu inooqatigiinnermi aningaasaqarnermut sunniutissanut, VVM-imut aamma VSB-mut nassuiaatit ilisimatusarnikkut naliliiffigineqarnerinut, peqqissutsimut imaluunniit sanaartornernut inuiaqatigiit soqutigisaat paasissutissinneqarnissamillu pisariaqartitsinerat tunngasuupput. Taamaattumik oqartussanit attuumassuteqartunit tamavinnit allartitanik angalaqatigiinni peqataanissamik qaaqqusisoqarpoq.

Ilisimatitsissut pingasunik immikkoortortaqarpoq:

1. Oqaloqatigiiffiusunik ataatsimeeqatiginninnerit pillugit saqqummiussineq aamma oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqatigiinnerni siunertaasoq
2. Oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqatigiinnerit pillugit nalunaarusiat, naliliinermut najoqqutassanik ilallit
3. Oqaloqatiginniffiusumik ataatsimeeqatiginnernik tamarmiusunik naliliineq tunngavigalugu paasititsiniaaqqinnissamut inassuteqaatit

1. Oqaloqatigiiffiusunik ataatsimeeqatiginninnerit pillugit saqqummiussineq aamma oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqatigiinnerni siunertaasoq

Aatsitassarsiornermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfik 13.-20. februar 2019-imi Nanortalimmi, Qaqortumi, Narsami, Igalikumi, Qassiarsummi aamma Narsarsuarmi aqqanileriarluni oqaloqatigiiffiusumik ataatsimiititsivoq.

• Tikeraarneqartuni arfiniliusuni tamani ammasumik oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqateqarnerit arfineq marluk (marluk Narsami)
• Qaqortumi Narsamilu najukkani oqartussaasunik soqutigisaqaqatigiiffinnillu oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqateqarnerit marluk.
• Ilinniarfiit Campus Kujalleq aamma Inuili oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqatigineqarneri marluk.

Oqaloqatiginniffiusumik ataatsimeeqateqarnerni aatsitassarsiornermi oqartussaasut ilisimatusarnikkullu siunnersortit qanoq iliorlutik aatsitassarsiornermi suliami qulequttanik assigiinngitsunik, aatsitassarsiornermi inatsit aamma aatsitassarsiornermi malittarisassat naapertorlugit suliaqartarnerat pillugu paasissutissiinissaq apeqqutigineqartunullu toqqaannartumik akissuteqarnissaq siunertarineqarpoq. Najukkami inuiaqatigiit, oqartussaasunit aallartitat ilisimatusarnikkullu siunnersortit akornanni toqqaannartumik oqaloqatigiinnikkut aatsitassarsiornermut inatsisit pillugit paasissutissiinissaq siunertarineqarpoq.

Aatsitassarsiornernut maleruagassanut tamanut tunngasut paasissutissiissutigineqarput, aammalu nunap immikkoortuani Kuannersuarmi, Killavaani aamma Nalunami ujarlernermi suliat aalajangersimasut pillugit apeqqutit akineqarlutik.

Ataatsimeeriaaseq sivikitsumik aallarniilluni ilisarititsiviusoq, tamatumalu kingorna nerriviinnut sisamanut eqimattakkaarluni qulequttanik assigiinngitsunik oqaloqatigiiffiusoq atorneqarpoq. Nerrivinni eqimattakkaani tamani immikkut oqartussaasunit assigiinngitsunit sinniisit 1-2-t peqataapput, nerrivinnilu eqimattakkaat qulequtaasa iluanni apeqqutit, oqartussaaffigisaminnut imaluunniit ilisimatusarnermut tunngasut akissuteqarfigisinnaallugit. Eqimattat sisamat immikkoorlutik minutsit 30-it missaanni oqaloqatigiipput, taamaalillunilu takkuttut nerrivinnut eqimattakkaarfiusunut sisamaasunut tamanut orniguteqattaarput.

2. Oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeqatigiinnerit pillugit nalunaarusiat

Tikinneqartuni arfiniliusuni innuttaasut katillugit 250-it missaanniittut takkupput. Innuttaasunit peqataasut assigiinngitsuupput, tassalu najukkani politikerit, soqutigisaqaqatigiinnit sinniisit, inuusuttut utoqqaanerusullu, angutit, arnat, suliassaqarfinni sulisut, ilinniarsimanngitsut, nunap immikkoortuani aatsitassarsiornermik ineriartortitsinissamut akerliusut tapersersuisullu. Oqaloqatigiiffiusumik ataatsimiinnerni tamani immersugassanik naliliiffissanik agguaasoqarpoq, taakkunanilu immersugassat 175-it utertinneqarput. Naliliiffissatut immersugassaq arfinilinnik apeqqutitaqarpoq, akissuteqarnissamut oqaaseqaateqarnissamullu allaffissartaqarluni. Apeqqutini uku naliliiffigitinneqarput; 1) ataatsimeeriaaseq, 2) apeqquteqarnissamut oqalliseqataanissamullu periarfissat, 3) angalaqatigiit katitigaanerat, 4) paasissutissiineq qulequttanillu annertusisamik paasinnittarneq, 5) ataatsimeeriaatsinik orniginartinnerusaq, kiisalu 6) oqaaseqaateqarnissamut immersugassaq ammasoq.

Naliliinermut immersukkani takutinneqarpoq, x-ilikkat amerlanersaat pitsaasumik naliliinerup nalaaniittut, x-ilikkat ikinnerit ajornerusumik naliliinerup nalaaniillutik;

• 83 %-it isumaqarput, oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeriaaseq, nerrivinnut eqimattakkaanut qulequttanillu oqalliseqatigiiffiusunut agguaaffiusoq pitsaasorujussuusoq imaluunniit pitsaasoq.
• 79 %-it isumaqarput, oqaloqatiginneriaaseq apeqquteqarnissamut oqalliseqataanissamullu pitsaanerusunik periarfissiisoq.
• 86 %-it isumaqarput angalaqatigiit katitigaanerat pitsaasorujussuusoq imaluunniit pitsaasoq.
• 75 %-it isumaqarput, paasissutissiinermi takkuttut sammisanik paasinninnerannik annertusititsisoq.

Matuma kinguliani naliliinissamut apeqqutinut oqaaseqaatit pitsaasut pitsaanngitsullu ilaat issuarneqarput:

1). Takkuttut amerlanerpaartaasa ataatsimeeriaaseq iluarisimaarluarpaat, innuttaasunik toqqaannartumik akuutitsinertut misigalugu.

“Innuttaasunut peqataatitsineruvoq”.

“Iluaqaaq peqataasut tamarmik periarfissaqarlutik”.

“Sammisat katiternerat tamakkiisumik paasinarput”.

“Inimi ataatsimi oqaluttut amerlavallaarput init amerlanerit atorlugit”.

2). Eqqimattakkaarluni oqallinnerit aperinissamut oqalliseqataanissamullu kajumissaataavoq. Aamma apeqqutit toqqaannartumik akineqartarnerat oqaaseqaatillu tusarnaarneqarnerat taakkulu pillugit oqallinnerit iluarisimaarneqartorujussuupput. Kisiannili eqimattani oqallinnerit katerinneranut piffisarititaq sivikigineqarpoq.

“Nalornisakka akineqarput”

“Paasisaqarluarluni ulluinnarni apeqqutit silaannarmut piorartikkunnaajallannarput”

“Apeqqutissallit amerlagamik piffissarlu sivikilluni aperineq qaleriiartoq ingerlavoq”.

3). Angalaqatigiit katitigaanerisa siammasinnerat peqqutaalluni qulequttat suliassaqarfiillu arlallit pillugit apeqquteqartoqarsinnaavoq, tamannalu tigulluarneqarpoq.

“Sammiviit assigiinngitsut ataatsikkut paasisaqarfigineqarnissaanut periarfissiivoq, ilisimasat pillugit ataqatigiinnerusumik paasisaqarnissamut periarfissiivoq”.

“Aatsitassarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmeersumik amigaateqartoqarpoq”.

4). Paasissutissiinermi inuit amerlasuut sammisanik paasinninnerat annertunerulersinneqarpoq, ilaasali paasissutissat amigarivaat.

“Naatsorsuutigisamit annertunerusumik”.

“Suli paasisaqarusuppunga innuttaasut kujataani qanoq sunnerneqarnissaannut piiaasoqassappat”.

5). Amerlanerit oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeriaaseq ornigineruaat, ataasiakkaalli ataatsimeeriaatsimik allamik filmimilluunniit paasissutissiiviusumik piumanerupput.

“Oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeriaaseq peqataasunillu akuutitsinerit pitsaasorujussuupput, aammalu nerrivinni oqalutseqarmat pitsaavoq”.

“Naagga, nerriviit oqalliffiusut ajunngillat. Innuttaasunik ataatsimiititsinerit nalinginnaasut sivisuumik oqalugiarfiusarput, apeqqutillu katersorneqartarneri ajorluinnarpoq”.

“Innuttaasut ataatsimiitinneqarneri saqqummiussiviusut kingornagullu oqallitsitsisarnerit”.

“Filmerlugu ajunnginnerussaaq”.

6). Oqaaseqaatit allat assigiinngitsorujussuupput. Kuannersuarni aatsitassarsiortoqalissappat tamatuma avatangiisinut, innuttaasut peqqissusaannut savaateqarnermillu inuussutissarsiuteqarnermut sunniuteqarnerlussinnaanera annilaangagineqarpoq. Kiisalu allat suliffissaqalernissaq nunallu immikkoortuani siuariarnissaq neriuutigaat. Ilaasa oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeriaaseq paasissutissiinerlu paasisaqarfiusutut toqqissisimanartutullu misigaat, kiisalu allat paasissutissanik amerlanerusunik ujartuipput. Takkuttut ilaat Kalaallit Nunaata kujataani aatsitassarsiornerup ineriartorneranut isummaminnik saqqummiussinissaq pisariaqartippaat, naalakkersuinikkullu ersarissunik oqariartuuteqartoqarnissaa ujartorlugu.

“Soormita taama uran piiarnissaanut naaggaartut amerlatigisut? Paasissutissat nutaarsiassakkut annikippallaarnerlutik?”.

“Nunarput siuarniassammat aatsitassat ammarnissaannut tapersersorpara siunissaq pillugu”.

“Qulequttat pillugit suliaqartut kiinnerfigalugit naapissinnaagatsigit pitsaavoq”.

“Periuseq pitsaasoq, aamma tusarniaanernut”.

“Ataatsimiititsinerit amerlanerit ammasumik ingerlatsineq innuttaasunut”.

“Suli apeqqutit pingaartut akineqanngillat politikkerit taakkua akisussaavaanngooq”.

“Ernumanarunnaajallak”.

“Amerlanerusariaqarput innuttaasut toqqissisimasariaqarnerat pillugu”.

“Akerliusut aamma aaqqissuussinernut, ilisimasaqarfiusunut aammalu sunniutinik misilittagaqarfiusunut taamaattunut peqataasariaqaraluarput”.

“Piiaasoqassappat qanorpiaq inuk sunnerneqassasoq misigineqassasoq suli takorlooruminaappoq”.

“Annertunerusinnaappulli savaateqarneq qanoq eqqorneqarsinnaanera ajoqutaasunik ilisimasaqarfigilinnginnakku”.

“Ulorianarneranik paasititsisinnaasussamik tikittoqarnissaa suli utaqqivarput”.

“Suli ernumavunga piiaasoqalissagaluarpat”.

“Ajunngilaq kisianni iluamik eqqartuisinnaagaluarput soorlu suliffiit tungaatigut ataavartussamik taavalu mingutsitsinissaq”.

3. Inassuteqaatit

• Takkuttut paasissutissinneqarnissamik pisariaqartitsinerat aallaavigalugu innuttaasut akuutillugit oqaloqatigiittarnerup siuarsarneqarnissaa siunertarineqarpat, oqaloqatigiiffiusumik ataatsimeeriaatsip atorneqarnissaa tulluuppoq. Paasissutissanik assigiinngiiaarnerusunik pisariaqartitsineq piareersimaffiginiarlugu paasissutissiisussat katitigaanerisa siammasissuutinissaat pingaaruteqarpoq. Eqimattani oqaloqatigiinnissaq piffissaqarfigineqarnerussaaq . Ulloq ilivitsoq affarluunniit aaqqissuussinermut atorneqartarnissaa inassutigineqarsinnaavoq. Innuttaasunik akuutitsisarnermik pitsanngorsaanermi innuttaasut sinniisaannik saqqummiussisartumik tassungaluunniit assingusumik atuuffeqartumik saqqummiisitsisarneq ataatsimiinnermi ilanngunneqarsinnaavoq.
• Innuttaasut nalinginnaasumik katersortarfinni innuttaasunik ataatsimiititsinernut ammasunut takkunneq ajortut naapinniarlugit suliffeqarfinni oqaloqatiginnikkiartornissaq eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Tamanna kommuni, najukkami inuussutissarsiutinik ingerlataqartut, sulisartut peqatigiiffii assigisaallu suleqatigalugit pisinnaavoq.
• Takkuttut oqaloqatigiiffiusumik ataatsimiititsisarnerit amerlanerunissaannik, paasissutissat amerlanerunissaannik apeqqutimillu itisiliiffiunerusumik akineqarnissaannik kissaateqarput. Angalaqatigiit sammisanut tunnganerusunik oqaloqatigeeqqinnissaq paasissutisseeqqinnissarlu pingaartippaat, paasissutissat uppernarsarneqanngitsut internetikkut aasat tunngavigalugit apeqquteqartoqartarmat oqaaseqaateqartoqartarlunilu.
• Kuannersuarmi pilersaarut pillugu annilaanganermik nalorninermillu saqqummiussisoqarpoq. Nalornineq iliuuseqarfiginiarlugu pilersaarummut tunngasunik paasissutissanik nutaanik siammarterinissaq aqqutigineqarsinnaavoq, ilaatigut taamannakannilaangasut apeqqutaat akineqarsinnaammata. Nalorninerit sammisanut arlalinnut tunngasuummata (qinngornerit radioaktivimillu akullit, peqqissuseq, avatangiisit, sanaartornermut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut tunngasut), sammisat akimorlugit pissusiviusunik aallaaveqartunik paasissutissiornissaq naapertuutissaaq, tassani aatsitassarsiornermi suliat qanoq inerisarneqartarnersut aatsitassarsiornermut inatsimmut maleruagassanullu malillugit. Paasissutissiineq aatsitassarsiornermi suliat aalajangersimasut assersuutigalugit tamakkiisumik paasinarsarneqarsinnaavoq.
• Tassunga tunngatillugu inassutigineqarpoq, oqartussaasunit assigiinngitsunit paasissutissat assigiinngitsut katiterneqassasut, suliassaqarfiit akimorlugit ataatsimut paasissutissiissutissatut imaluunniit oqaloqatigiiffiusumik ataatsimiinnerni atugassatut. Naliliinermut immersugassani filmimik paasissutissiiviusumik suliaqartoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Tassunga tunngatillugu paasissutissiissutissanut allanut isumassarsiat uku taaneqarsinnaapput: Piffissap sivisunerusup ingerlanerani Sermitsiakkut paasissutissanik ilanngussisarnissaq, tassanilu innuttaasut aatsitassat pillugit apeqqutaat suliassaqarfiit akimorlugit ilisimasalinnit akissuteqarfigineqartassapput. Aatsitassarsiornermi sulianut maleruagassat pillugit Sermitsiakkut paasissutissat/aviisi ilaliunneqartoq. Radiukkut aallakaatitat imaluunniit podcast-it. Taamatuttaaq oqalliffik, aatsitassarsiornermik ineriartortitsinerup isumagineqarnissaanut isummanik pilersitsiviusumik isumaginniffiusoq, nunap immikkoortuani aatsitassarsiornermik ineriartortitsinissamut pilersaarutinik ersarissunik Naalakkersuisuniit saqqummiussiviusoq aammalu kingunerisassaasa qanoq iliorluni isumagineqarnissaannut saqqummiussiviusoq pisariaqartinneqarpoq.