Kalaallit Nunaanni nunalerineq

Nunalerineq 1960-ikkunniilli aqqissugaanikkullu sukkasuumik ineriartornikuuvoq, nunaateqarfiit mikisuararsuit amerlasuniillu ullumikkumut tamarluinnangajammik piffissaq tamaat inuussutissarsiutigalugu nunaateqarfiullutik. Ataatsimut isigalugu nunalerineq ullumikkut inuit ataasiakkaat nunaateqarnermik ingerlatsinerannik tunngaveqarpoq

Kalaallit Nunaanni nunaateqarnermik ingerlatsineq Kujataani sumiiffinni klima issittup kiannerulaartuani ingerlanneqarpoq. Nunatsinni qanga qallunaatsiaaqarallarmalli nunaateqarnermik ingerlatsisoqartarsimavoq. 1780-ikkut missaannili nunalerinermik ingerlatsisoqartarsimavoq piniartutut inuutissarsiuteqarnermut saniatigooralugu, nersussuit savaasat aamma immuliorneq ingerlanneqartarsimallutik.

1920-ikkut aallartinnerisa nalaanni silap pissusia issaasannerulermat savaateqarneq siumukarpoq, taamannalu 1960-ikkut qiteqqunnerisa nalaannut ingerlalluni. Taamalu Nunatta kujaani piniartut amerlasuut savaateqarneq saniagooralugu ingerlappaat. Savaateqarneq 1960-ikkut naajartorneranni ajornartoornermik nalaaffiuvoq ukiunilu qulini tullerni atuulluni, silaannaap nillertinnerunerata kingunerisaanik ukiukkut sakkortunerusumik nillernerusarnera annertuumik sivisuumillu apisarneranik peqquteqartumik.

Silap pissusaa 1990-ikkut qiteqqunnerata missaani pitsanngorneruvoq peqqutaaqataallunilu naatsiaanik naatitanillu allanik niuernerpalaartumik naatitsisarnerup aallartisarneqarneranik. Tamanna ingammik ukioq 2000-ip kingorna nunaatillit akornanni siammarpoq. Aamma maannakkut savaaqqanik tunisassiorneq qaffasissutsimi qutsissumiippoq, taamalu ukiut tusind-ilikkuutaat nikinnerisa kingorna ukiut qulikkuutaani siullermi savaateqarnerup oqaluttuarisaanerani naammasisaqarluarfiunerpaalluni.

Taamalu nunalerinerup ilusaa aaqqissuussaanikkullu ineriartornersimavoq amerlasuunik mikisuararsuarnillu nunaatileqarfiusumiit ullumikkumut pissutsit inissimalernikuupput nunaateqarfiit tamangajammik annerullutik saniatigoorinagulu inuussutissarsiutigalu ingerlataallutik. Pingaarnerusumik isigalugu taakkua ingerlatseqatigiiffiupput inummik ataatsimik pigineqartut ingerlanneqarlutik akisussaaffigineqartut. Ilaatigut ingerlatseqatigiiffiit ilaqarput kinguariit marluk ataatsimoorullugu nunaateqarnermik ingerlatsisunik. Agguaqatigiissillugu savaateqarfimmi ataatsimi uumasuutit 450-inik amerlassuseqarput, nunanilu avannarlernut sanilliullugu Kujataani amerlanersaallutik. Inuussutissarsiut imminut akilersinnaasumik ingerlassapput Nunatsinni taamatut annertussuseqartariaqarput.

Pingaarnertut isigalugu Naalakkersuisut politik-erivaat nunalerinerup naatitanik pilersuineq, neqissaqarniarneq inuussutissanillu pilersuinera annertusarneqarnissaa. Nunaateqarnerup ineriartortinneqarnera Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS), Nunalerineq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Nunalerinermut Siunnersorteqarfik aamma inuussutissarsiummut attuumassutillit allat suleqatigalugit ingerlanneqassasoq politikkikkut kissaatigineqarpoq. Savaateqarnerup inuussutissarsiutitut ineriartortinneqarnissaani ilaatigut anguniagaavoq attaveqaatit pisariaqartinneqartut aserfallatsaalinissaat allisarneqarnissaallu. Aqquserngit takornariaqarnerup ineriartortinneqarneranut aamma iluaqutaapput.

Neqi A/S-imi savanik savaaqqanillu tunisassiornermini ukiuni qulini kingullerni uumasut toqorarneqartartut 20.000-24.000-it angusimavai. Pingaarnertut savaaqqat tunisassiarineqartarput. Savanik tunisassiat annertunerpaartaat Nunatsinni pisiniarfissuit Brugsen, Pisiffik aamma Pilersuisoq aqqutigalugit tunineqartarput. 2004-mi nersussuarnik Nunatsinnut eqqussisoqarpoq taakkulu 2014-imi 175-inut amerlassuseqalersimapput, Kujataanilu sumiiffinnut allanut ineriartortinniarneqarlutik.

Nunatsinni nunaatillit soqutigisaqaqatigiiffiat ateqarpoq Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS).