Nunalerineq


Nuup Kangerluani nunalerinermik ingerlataq ataaseq eqqaassanngikkaanni Kalaallit Nunaanni nunalerineq pingaarnermik Kujataani issittup kiannerusortaani ingerlanneqartarpoq. Qallunaatsialli nalaani Kalaallit Nunaani nunalerineq ingerlanneqarnikuuvoq. 1780-ikkut missaata nalaanili piniartuunerup saniatigut nunalerineq ingerlanneqarnikuuvoq, taamanikkummi nersutaateqarneq, savaasaateqarneq immulerinerlu ingerlanneqarnikuummata.

1920-kkut aallartimmatali 1960-ikkut qiteqqunnerata nalaanut silap issaasannerulernerani savaateqarneq annertusiartuaarpoq. Kujataani piniartut amerlasuut taamaalillutik savaateqarneq saniatigooralugu ingerlatilerpaat. Issinnera sivisoorsuarmillu nunap apummik qallerneqartarneranik kinguneqartumik ukiorlorujussuartarnera pissutigalugu 1960-kkut qiteqqunneraniit ukiuni qulini tulliuttuni savaateqarneq ajornartoorfiusumik ingerlatsiffiuvoq.

1990-kkut qiteqqunneranili silap allanngornera naatsiaanik naatitanillu aningaasarsiutigalugu naatitsinerup pilersinneqarneranik kinguneqarnikuuvoq. Tamanna sualummik ukiup 2000-p kingornatigut kalaallit nunalerisut akornanni atugaanerulernikuuvoq. Aamma maanna savaaqqat neqaannik tunisassiorneq annertoorujussuanngornikuuvoq, taamaalillunilu ukiut tuusintillit nutaat ukiuisa siulliit qulit ingerlanerinnaanni savaateqarnerup oqaluttuarisaanerani annertunerpaamik savaaqqat neqaannik tunisassiortoqarsinnaalersimalluni.

Taamaalilluni aaqqissuussaanermik ingerlatsinermi allanngoriartortoqarpoq, taamanimi nunalerinermik ingerlatat mikisut amerlagaluarsimaqalutik, ullumikkut pissutsit imaalersimapput piffissaq tamakkerlugu nunalerinermik ingerlatat angisuut amerlanerulersimallutik. Ataatsimut isigalugu suliffeqarfiit tamakku inummit ataatsimit pigisatut ingerlanneqarput. Nunalerineq arlaqaqisutigut kinguaariinnit marlunnit ingerlanneqartarpoq. Uumasuutit amerlassusiannut atatillugu savaateqarfimmi ataatsimi agguaqatigiissillugu savaatit arnavissat erniortitat 450-t missaani amerlassuseqartarput. Amerlassusiat nunani avannarlerni savaateqarnermut sanilliullugu annertuneruvoq, inuussutissarsiummi imminut akilersinnaassappat Kalaallit Nunaanni taama amerlatigisunik pigisaqarnissaq pisariaqarmat.

Nunalerinermi naatitanik, neqimik inuussutissanillu pilersuinerup annertusarnissaa Naalakkersuisut ataatsimut isigalugu naalakkersuinikkut anguniagaraat. Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS), Nunalerineq pillugu Siunnersuisoqatigiit, Nunalerinermik Siunnersorteqarfik aamma inuussutissarsiortut attuumassutillit qanimut suleqatigalugit nunaateqarnerup ineriartornera ingerlanneqassasoq naalakkersuinikkut kissaataavoq. Savaateqarnermik inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaanut pisariaqartutigut attaveqarnerup atajuartinneqarnissaa ineritinnissaalu ilaatigut siunertaavoq.

Ukiuni qulini kingullerni Neqi A/S-imi savat savaaqqallu nioqqutissiatut toqorakkat 21.000-t missaaniissimapput, Kalallit Nunaannilu savaaqqat toqorakkat amerlassusiat neqinik nioqqutissiornermi annertunerpaapput. Niuertarfiit Brugseni, Pisiffik aamma Pilersuisoq atorlugit savaaqqanik nioqqutissiat amerlanerpaat Kalaallit Nunaanni tuniniarneqartarput. 2004-mi nersutinik eqqussisoqarpoq, taakkulu nunaatilinnut sisamanut agguaanneqarsimasut 300-nik amerlassuseqarput. Nersutit amerleriartarnerat sivisusarmat, nersutit toqorakkat amerlassusiat suli killeqarput.

Linkit atorluarneqarsinnaasut

Nunalerineq pillugu nittartagaq

Nunalerinermik ilinniartitaaneq pillugu paasissutissiineq

Neqi A/S

Kalaallit Nunaanni nunalerineq pillugu nalunaarusiat