Aalisarnermik, piniarnermik aallaaniarnermillu nakkutilliineq

KANUAANA nakkutilliisoqatigiinnik sulisoqarpoq aalisarnermik alapernaarsuisunik, aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisunik, taakku Kalaallit Nunaanni aalisarnermik, piniarnermik, aallaaniarnermillu nakkutilliineq nalinginnaasumik isumagisaraat.

Aalisarnermik, piniarnermik aallaaniarnermillu nakkutilliineq marlunnut avinneqarsinnaavoq:
  1. Sinerissap qanittuani nunamilu nakkutilliineq
  2. Avataasiortuni nakkutilliineq
Sinerissap qanittuani nunamilu nakkutilliineq
Sinerissap qanittuani aalisarnermik nunamilu piniarnermik allaaniarnermillu nakkutilliineq KANUAANA-mi aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisunit suliarineqartarpoq, taakkua sineriammi illoqarfinni annerusuni nunaqarfinnilu inissisimapput.

Aalisarnermik nakkutilliisut amerlassusaat eqqarsaatigalugu nakkutilliinerup qanoq annertutiginera suliassartaasalu aaqqissuunneqarneri apeqqutaasarput, ukiullu ingerlanerani nakkutilliineq allanngorarsinnaasarluni. Nakkutilliinermi aalisarnerup annertussusaa, tassani ilanngullugit pisassiissutit, umiarsualiviit amerlassusaat, isorartussutsit, angallatit suuneri kiisalu unioqqutitsilluni tulaassisoqaratarsinnaanera imaluunniit unioqqutitsilluni aalisartoqaratarsinnaanera eqqarsaatigisariaqarpoq.

Sinerissap qanittuani immami aalisarnermik kiisalu kilisaatit nunatsinneersut nunani allaneersullu tulaassineranni nakkutilliisarput. Nunami nakkutilliinermut assersuutigalugu ummimmanniarnermik arfanniarnermillu nakkutilliineq suliassanut ilaapput. Ilanngullugu aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut aalisarneq piniarnerlu pillugit paasisitsiniaanermut ikiuisarput kiisalu kommunini inuussutissarsiornermut siunnersortinik sulqateqarlutik. Taamaattumik sumiluunniit nakkutilliinermik pitsaalluinnartumik ingerlatsinissamut nakkutilliisut pisariaqartumik piginnaasaqarput, kiisalu nunat tamat akornanni aalisarnermik nakkutilliinermut peqataasarlutik. Aalisarnermik nakkutilliisut suliassaraat qularnaassallugu aalisarnermik inatsisit eqqortinnissaat atortinnissaallu.

Nakkutilliinermik suliassanut tunngatillugu nakkutilliisooqatigiit angallateqarput tallimanik 11 meterit miss. tamarmiusumik takissusillit kiisalu umiatsiaaqqat ammasut 19’ arlallit. Aamma sulinermi biileqarput marlussunnik, qamuteralaat ATV-illu arlallit.

Ullumikkut nakkutilliisooqatigiit illoqarfinnut ukununnga agguagaapput: Upernavik, Ilulissat, Sisimiut, Maniitsoq, Nuuk aamma Ittoqqortoormiit.

Avataasiortunik nakkutilliineq
Sinerissap qanittuani aalisarnermik nakkutilliisut saniatigut, KANUAANA-mi nakkutilliisooqatigiinnut aamma ilaapput aalisarnermik alapernaarsuisut aqqaneq-marluk. Aalisarnermik alapernaarsuisut suliassaraat aalisariutini avataasiutini aalisarneq nakkutigissallugu, tassa imaappoq aalisarneq malinnaaffigalugu nakkutigalugulu, tassani ilanngullugu pingaartumik pisat eqqortumik nalunaarsorneqarnissaat unioqqutitsillunilu eqqaasoqannginnissaa qularnaassallugu. Aalisarnerup ingerlanerani naalagaq aamma ilitsersorsinnaavaat unioqqutitsisoqartillugulu nalunaarusiortarlutik unnerluutiginnittarlutillu. Kisianni suliap ingerlateqqinnissaannut alapernaarsuisutut pisinnaatitaanngillat.

Arktisk Kommandomik Søfartsstyrelsemillu suleqateqarneq
KANUAANA aamma Arktisk Kommando (AKO) qanimut suleqatigiipput. AKO Kalaallit Nunaata imartaani killeqarfik aningaasaqarnikkut akisussaaffeqarfiusumi aalisarnermik nakkutilliisarpoq pisariaqartumillu polititut oqartussaaffeqarluni. AKO nakkutilliissutinik umiarsuaateqarlunilu angallataateqarpoq arlalinnik. KANUAANA avataasiortunik nakkutilliinermut atorsinnaasumik angallataateqanngimmat, AKO-mik suleqateqarneq pingaartuuvoq nunatsinnilu aalisarnermik nakkutilliiniarnermi sunniuteqarluarluni.

AKO-mik suleqatiteqarnerup saniatigut, KANUAANA aamma Søfartsstyrelse angallatinut nalunaarsuiffik pillugu qanimut attaveqaqatigiipput. Aalisarnermik nakkutilliisunik ilinniartitaanermut atatillugu KANUAANA aamma qallunaat aalisarnermik nakkutilliisoqarfiat suleqatigiipput.