TAC aamma aalisakkanut pisassiissutit

Naalakkersuisut susassaqartut tusarniaasoqareerneratigut TAC aalisakkanullu pisassiissutit aalajangersartartussaavaat

Pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi piujuartitsinermik tunngaveqarluni ingerlatsinissaq Naalakkersuisut pingaartippaat. Tassanilu aalisakkanik pisuussutigut aqutsivigineqarneranni ilaatigut pisassiisarneq ilaavoq.

Pisassiissutissanik sooq aalajangersaasoqartarpa?
Uumasut assigiinngitsorpassuunerisa iluaquteqarnerullu mianersortumik periaaseqarneq aallaavigalugu piujuartitsinissamik tunngaveqarnissaa pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutit, soorlu Rio-deklarationen 1992 (avatangiisit ineriartornerlu), Biodiversitetskonventionen (CBD) aamma Washington konventionen (CITES) Kalaallit Nunaata akuerinikuuvai.

Kalaallit Nunaanni ukiut ingerlaneranni aalisarnikkut killilersuineq annertusiartuaarsimavoq piujuar­titsi­nermik tunngaveqarluni atuinissaq qulakkeerumallugu. Pisassiissutissanik aalajangersaanerni ilisimatuus­sutsikkut aammalu atuisut ilisimasaannik tunngaveqartumik aalajangersaasoqartarpoq, tassalu aalisartut alapernaarsuinerat misilittagaallu. Ullutsinni nunarsuarmioqativut aalisakkanillu tunisassiatsinnik pisiortortut sunilluunniit akuersaaginnartuunngillat. Atuisartut amerliartuinnartut aalisakkat aamma aalisakkanik tunisassiat piujuartitsinermik tunngaveqarluni atuinermit pisunik pisinissartik piumanerujartuinnarpaat.

Aammattaaq aalisakkanik pisuussutigut arlaqartut nunat sanilerisagut aammalu Atlantikup avannaani nunanik allanik avitseqatigiiffigaagut. Tamanna aqutseqatigiinnissamik pisariaqartitsivoq, tassunga ilanngullugu pisassiissutissanik aalajangersaanissamut isumaqatigiinnissaq.

Kiisalu mingnerunngitsumik kinguaassagut pisuussutinik uumassusilinnik atuisinnaanissaannut pisassiinikkut killilersuinissaq pingaaruteqarpoq.

TAC aamma pisassiissutissanik aalajangersaaneq 
Inatsisit tunngavigalugit Naalakkersuisut aalisakkanut killilersukkanut aalisarnikkut Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani TAC-mik aalajangersaassapput (Total Allowable Catch) tassaasoq ukiumut akuerisaasumik pisarisinnaasat katillugit. Tamatuma kingorna sinerissami aalisartunut avataasiortunullu pisassiissutit agguaanneqassallutik. Pisassiissutissanik aalajangersaanermut atatillugu suleriaatsimi, aalajangersaaneq sioqqullugu aalisagaqassutsinut aqutsinissaq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissusiortoqartarpoq nunanik sanilerisanik illugiilluni isumaqatigiissuteqarnikkut aamma/imaluunniit Atlantikup avannaani nunat aalisarfiusut arlallit akornanni isumaqatigiissusiortoqarneratigut nunat tamat akornanni aalisarnikkut aqutsinissamut kattuffiit aqqutigalugit.

Pisassiissutissanik aalajangersaasarneq pisarpoq ICES-imi (Imavinni Misissuinerit pillugit Nunat Tamalaat Siunnersuisartoqatigiit) uumassusilerisunit siunnersuineq tunngavigalugu aamma NAFO (Atlantikup Avannaata kitaani Aalisarneq pillugu Suleqatigiiffik) Pinngortitaleriffik suleqatigalugu. Pinngortitaleriffik kattuffinni siunnersuiffiusuni suleqatigiissitaanni eqeersimaartumik peqataasarpoq.   

Kalaallit Nunaanni Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) aalisarnikkut inuutissarsiortunit  paasissutissanik nalunaaruteqartarnerat Pinngortitaleriffimmit uumassusilerisut siunnersuisarnerannut annertuumik pingaaruteqarpoq, tassami paasissutissat pissarsiarineqartut inaarutaasumik siunner­sui­nermut atatillugu ilaatinneqartarmata.