TAC aamma aalisakkanut pisassiissutit

Naalakkersuisut susassaqartut tusarniaasoqareerneratigut TAC aalisakkanullu pisassiissutit aalajangersartartussaavaat

TAC aamma aalisakkanik pisassiissutit
Naalakkersuisut sussaqartunik tusarniaareeraangamik TAC aamma aalisakkanik pisassiissutit aalajangersartarpaat

Sooq pisassiissutinik aalajangersaasoqartarpa
Kalaallit Nunaata nunani tamalaani isumaqatigiissutit arlallit atuutilersinnikuuai soorlu Nunani imartanik atuinissamut isumaqatigiissut (2004), Rio-mi isumaqatigiissut 1992 (avatangiisinut ineriartortitsinerillu pillugit), Uumasut amerlalluinnartuuneri pillugit isumaqatigiissut.(CBD) aamma Washingtonimi isumaqatigiissut (CITES), tassani pinngortitamik illersuinissamik pisussaatitaaneq ilaalluni, uumasut amerlalluinnarnerisa pigiinnarnissaat aamma pinngortitami pisuussutinik atorluaanerit nungusaataannginnissaat aamma mianersortumik tunngaveqartumik periuseqarneq naapertorlugu.

Kalaallit aalisarnerat nungusaataanngitsumik atorluaanissap qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu ukiuni kingullerni aalangersaaffigineqaleraluttuinnarsimavoq. Taamaalilluni pisassiissutissanik aalajangersaanerit aallaavittut ilisimatuussutsimik tunngaviit atuisartullu ilisimasaannik tunngaveqarput, tassa imaappoq aalisartut ilisimasaat takusartagaallu tunngavigineqarlutik. Piffissami nunarsuarmioqatitta aalisakkanik pisisartutta nipangiinnarlutik sunik tamanik akuersaarfiginngisaanni inuuvugut. Atuisartut amerligaluttuinnartut aalisakkanik aalisakkanillu tunisassianik nungusaataanngitsumik aalisarneqartunik nalunngisaminnik piserusunnerulersimapput.

Tamatuma saniatigut aalisakkanik pisuussutitta ilarpaalussui nunanik eqqaamioqatigisatsinnik Atlantikullu Avannaani nunanik avitseqatigiissutigaagut, tamakku ataatsimut aqunneqartariaqarput, tassunga ilanngullugu pisassiissutissanik aalajangersaanissanut isumaqatigiittarnerit.

Kiisalu pisassiissutinik alaajangersaanerit, nungusaataanngitsumik atorluaanernut tunngavik, kingulissatta aamma pisuussutinik uumassusilinnik atorluaanissaannik qulakkeerinninnissamut sakkussaavoq pingaarutilik.

TAC-mik aamma pisassiissutissanik aalajangersaanerit
Inatsisit naapertorlugit Naalakkersuisut TAC-mik (Total Allowable Catch) aalajangersaassapput, taanna Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkanik pisassiissutaasunik amerlanerpaanik pisassaqarnissamut akuersissutaavoq. Kalaallit Nunaata nunallu eqqaamiorisat aalisagaataannik aamma nunat tamalaat imartaanni aalisarneqartartunik TAC-nik aalajangersaanerup ilaatut aalisakkanik tamakkuninnga siumoortumik nunani tamalaani isumaqatigiissutit, Atlantikup Avannaani nunatut sanilerisatut imaluunniit nunani tamalaani aalisarnermik aqutsillutik suliniaqatigiiffiini oqartussaaffigineqartutut pisassiissutissanik aalajangersaasoqartarpoq.

ICES-imi (Nunat tamalaat Imaq pillugu ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivi) aamma NAFO (Northwest Atlantic Fisheries Organization) kiisalu Pinngortitaleriffik suleqatigalugu ICES uumassusilerituut siunnersuineri tunuliaqutaralugu TAC-it aalajangersarneqartarput, Pinngortitaleriffik suleqatigiiffinni suleqatigiissitani siunnersuisartuni peqataasarluni.

Aalisarnernit paasissutissat KANUAANA-mut nalunaarutigineqartartut siunnersuinernut tunngatillugit pingaarutilerujussuupput, paasissutissammi tamakku ilisimatuussutsikkut siunnersuinerni ilanngunneqartarmata.

TAC 2020

TAC 2019

TAC 2018

TAC 2017

TAC 2016

TAC 2015