Nunat tamalaat - akornanni suleqatigiinneq aamma aalisarneq pillugu isumaqatigiissutit

Aalisarfinnik aqutsinerni nunatta imartaani aalisarnerit saniatigut nunap immikkoortuini aamma nunani tamalaani oqallittarfinni kattuffinnilu suleqatigiinnerit aamma nunat tamalaat arlallit akornanni aalisarnissanik isumaqatigiissutit, aalisakkanik ataatsimut pigisanik aqutsinerit kiisalu pisassiissutinik paarlaasseqatigiittarnerit suleqatigiissutigineqarput.

Nunat immikkoortuini aalisarnermik kattuffiit

Kalaallit Nunaat nunat immikkoortuini aalisarnernik kattuffinnut makkununnga ilaasortaavoq: Northwest Atlantic Fisheries Organisation (NAFO), Northeast Atlantic Fisheries Commission (NEAFC) aamma North Atlantic Salmon Conservation Organisation (NASCO).

NAFO tassaavoq nunarsuup immikkoortuani naalagaaffiit akornanni aalisarnermik ingerlatsinermi kattuffik nunanik aqqaneq marlunnik ilaasortaqartoq – imaluunniit isumaqatigiissummut peqataasutut taaneqartartut. Taakku tassaapput: Canada, Cuba, Danmarki Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat sinnerlugit (DFG), Frankrigi St. Pierre aamma Miquelon sinnerlugu, Island, Japan, Norge, Rusland, Korea Kujalleq, Ukraine aamma USA.

Atlantikup Avannaata Kitaa aaqqissuussami ilaavoq, tassanilu Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni imartaq ilaalluni. NAFO-p malittarisassaqartitsiviinut ilaapput naalagaaffiit sineriallit killeqarfiisa 200 sømiliniittut avataanniittut imartat Kalaallit Nunaata kujammut kimmut sineriaata, Canadap kangimut sineriaata aamma USA-p avannamut kangimut sineriaata avataanni. NAFO’p ingerlatsivigisinnaasaanut ilaapput NAFO-p malittarisassaqarfiata iluani aalisakkat qaleruallillu suusinnaasut tamarmik ataasiakkaannguit minillugit soorlu kapisilik, taanna NASCO-mit malittarisassaqartinneqarluni. NAFO-p isumaqatigiissut naapertorlugu aalisakkanit isumalluutinik allanngutsaaliuineq pitsaanerpaamillu iluaquteqarnissamut qulakkeerinneqataassaaq. NAFO aammattaaq isumaqatigiissuteqarfiusumut tamarmut ilisimatuussutsikkut siunnersuisarpoq, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaata Kitaani aalisakkat qaleruallillu amerlassusaanut. NAFO pillugu paasisaqarnerugit

NEAFC tassaavoq nunarsuup immikkoortuani naalagaaffiit akornanni aalisarnermik ingerlatsinermi kattuffik, NAFO-mut suleqatigiiffittut isigineqarsinnaasoq. NAFO-p Atlantikup avannamut kippasissortaa nakkutigisaraa, NEAFC-llu Atlantikup Avannamut Kangisissortaa nakkutigisaralugu.
NEAFC-ip oqartussaaffigisani aalisakkat soorlu avaleraasartuut, ammassassuit, saarullernat aamma suluppaakkat nunani sinerialinni isumaqatiginninniutigineqartarput. Kalaallit Nunaat avaleraasartuunut, ammassassuarnut suluppaakkanullu nunaavoq sinerialik aamma ammassassuit saarullernallu pillugit alaatsinaattutut peqataasarluni. NEAFC pillugu paasisaqarnerugit

NASCO Nunat Tamalaat akornanni aalisarnikkut kattuffiuvoq naalagaaffinnit arfinilinnit ilaasortaaffigineqartoq (Canada, Danmark Savalimmiut Kalaallillu Nunaat sinnerlugit, EU, Norge, Rusland aamma USA). Isumaqatigiissummi kapisileqatigiit Atlantikup Avannaaniittut pineqarput. NASCO tassaavoq Siunnersuisooqatigiinnit taassumalu ataani nunat immikkoortuini kommissionit pingasuusunit isumagineqartoq: Atlantikup Avannaata Kangiani Kommissioni (EU, Danmark Savalimmiut sinnerlugit, Island, Norge aamma Rusland), North American Commissionimut (Canada aamma USA) aamma West Greenland Commission (Kalaallit Nunaata Kitaani kommissioni), (Canada, EU, USA aamma Danmark Kalaallit Nunaat sinnerlugu).

NASCO-p siunertaraa kapisillit piujuartinnissaasa, kapisileqassutsip pilerseqqinneqarnissaata kapisillillu amerlisarneqarnissaasa siuarsarnissaat, kiisalu kapisileqassuseq pillugu ilisimatuussutsikkut paasissutissiisarnerup peqassutsillu nalilersoqqissaarneqarnissaata siuarsarnissaat. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneq tunngavigalugu inuussutissarsiutigalugu kapisilinniarsinnaanini atuutsittuassallugu pisinnaatitaaffia Naalakkersuisut NASCO-mi sulissutigaat. NASCO pillugu paasisaqarnerugit

Kalaallit Nunaanni kapisilinniarnermik ukiuni pingasuni ingerlatsinissamik isumaqqatigiissut aajuk

Nunani tamalaani aalisarneq pillugu suleqatigiinneq

Atlantikup Avannaani Aalisarnermut Ministerit Ataatsimeeqatigiittarnerat – NAFMC

Kalaallit Nunaata, Islandip, Savalimmiormiut, Canadap, EU-p, Norgep Ruslandillu ukiumoortumik aalisarneq pillugu ataatsimiittarnerat. NAFMC-imut qaaqqusisuusarnerit nunat ilaasortaasut akornanni paarlakaanneqartarpoq.
Atlantikup Avannaani Aalisarnermut Ministerit Ataatsimeersuartarneranni (NAFMC) Atlantikup Avannaa tamarmiusoq soqutigisarineqarpoq. Ataatsimeersuartarneq aalajangiiffiuneq ajorpoq, oqallittarfiullunili Atlantikup Avannaani aalisarnermut naalakkersuisut isummaminnik saqqummiussiffigisartagaat. Nunat peqataatitaqartut sammisassat aalisarnermut attuumassuteqartut suulluunniit ataatsimeersuarnermi oqaluuserisinnaavaat. Atlantikup Avannaani aalisarnermut ministerit persuarsioratik ataatsimiittarput, taamaalillutik nunat akunnerminni attaveqaqatigiinnissaminnut periarfissaqartarlutik. Ataatsimeersuarnerup avataatigut nunat akunnerminni ataatsimeeqatigiittarput.

Ataatsimeersuartarnerni siunertaavoq - qulequttat aalajangersimasut oqallisiginerisa saniatigut - ataatsimeeqatigiittarnertigut Atlantikup Avannaani aalisakkat qalerualillu pillugit pisortat ingerlatsineranni iluaquteqarnermilu iluaqutaasinnaasut pillugit naalakkersuisut akunnerminni isummersoqatigiittarnissaat.

Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivi

Nunani Avannarlerni Ministerrådi tassaavoq Nunat Avannarliit naalakkersuisuisa pisortatigoortumik suleqatigiiffiat. Nunani Avannarlerni Ministerrådimi suleqatigiinneq politikikkut ingerlavoq nunanilu avannarlerni politikerinut ingerlatsinernullu sammiveqarluni. Naalakkersuisut kalaallit nunani tamalaani kattuffinni politikikkut soqutigisaat nittarsaanniarlugit kiisalu kalaallit nunat avannarliit aalajangiissutaannut iluaqutissarsiornissaq sunneeqataanissarlu pitsaanerpaaffissaminiitsissallugu nunani avannarlerni suleqatigiinnerit atortarpaat.

Nunani Avannarlerni Ministerrådi ataasiunngilaq kisiannili ministerådinik qulinik sulianut sammisaqartunik katitigaalluni. Kalaallit Nunaata ministerrådinut ataasiakkaanut peqataanerat Atorfilittatigullu Suleqatigiissitat Naalakkersuisoqarfiit attuumassuteqartut suliarisarpaat. Suleqatigiissitat atorfilittallu ataatsimiittarnerisa saniatigut ministerinut siunnersuisoqatigiinni tamani ukiumut ataasiarlutik ministerit ataatsimeeqatigiittarput.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi sulisut Aalisarneq, immamik atuineq, Nunamik atuineq, Inuussutissalerinerit Orpippassuaateqarnerlu Nunani Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiianni (MR-FJLS), suliarineqartarput tamakkulu naalakkesuinermik suliaqarnernut sisamanut agguataagaapput: Aalisarneq, immamik atuineq, Nunamik atuineq, Inuussutissalerinerit Orpippassuaateqarnerlu. MR-FJLS-ip suliassaqarfinni sisamaasuni piujuartitsinissaq aallaavigalugu sulinissap nukittorsarnissaa suliassaraa. Nunani Avannarlerni Ministerrådimi sulineq annertunerusumik paasisaqarfigiu