Nunami namminermi nunallu tamalaat akornanni piniarniermi politikki

Naalakkersuisut aalisarnermut piniarnermullu tunngatillugu politikianni Kalaallit Nunaanni pisuussutit uummassusillit tamarmik pineqarput.

Piniarnermut aallaaniarnermullu politikkimi pingaarnertut uumasut miluumasut timmissallu piniarneqartarneri piujuartinnissaallu ilaapput.

Pingaarnertut ukkatarinerineqartut tassaapput
  • Piujuartitsinermik aallaaveqarluni atuinerni nunami namminermi, nunat marluk akornanni, nunap immikkoortuini nunanilu tamalaani pisussaaffiit
  • Inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat eqqarsaatigalugu pitsaanerpaamik pissarsissutaasarnissaat
  • Inussutissarsiutigalugu saniatigooralugulu atuisartut akornanni pissusissamisoornerpaamik agguaasarnissaq.
Piniarnermut aallaaniarniarnermullu politikkip pingaarnertut siunertaraa piniagassanit isumalluutit pissusissamisoortumik uumassusillillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik iluaqutigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Pisuussutit piujuartinneqarnissaat kinguaassiorsinnaanissaat, aaqqissuulluakkamik ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugu piniarneqartarnissaat pingaartinneqarpoq.

Anguniakkap pingaarnerup aappaa tassaavoq pisuussutit pinngortitameersut piniagassaaneersut illersorneqarsinnaasumik annertunerusumik atorneqarsinnaanissaasa qulakkeerneqarnissaa.

Tamatuma saniatigut nammineq pilersorsinnaanerup misissorneqatuarlunilu ineriartortinneqartuartup annertusarneqarnissaa Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq. Tamanna inuussutissanik eqqussorneqartartunik pinngitsuuisinnaanerup annikillisarneqarnissaanik aallaaveqartinneqarpoq.

Siuliani pineqartut uummassusilerituut siunnersuisarneri naapertorlugit, aningaasaqarneq suliffissaqartitsiniarnerlu aammalu inuussutissarsiutit tassunga attuumassuteqartut, inuussutissarsiornermi soqutigisat allat aammalu innuttaasut peqqissinartunik pisariaqartitaat eqqarsaatigalugit ingerlanneqassapput.

Tamakku saniatigut piniarnermut tunngasuni piniartut atuisullu ilisimasaasa atorneqartarnissaat pingaartinneqassapput.
Aalisarnermi periutsit assigalugit nunami namminermi nunanilu tamalaani illersorneqarsinnaasumik atorluaanissaq pillugu pingaarnertut tunngavissaatitaasut, inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut iluanaarutaat aamma inuussutissarsiutigalugu sunngiffimmilu atuinerup akornanni pissusissamisoortumik agguataarineq mianeralugit tamanna pisinnaavoq.

Tamatuma saniatigut, inuussutissarsiutip ingerlassinnaaneranut periarfissanik nunat tamalaat suliniaqatigiiffiisa suliffeqarfiutaasalu killilersuilinnginnissaat, nungusaataanngitsumik pisuussutinik atuinissamik anguniakkap saniatigut aallussisumik sulissutigineqassasoq piniarnermut politikkimut ilaavoq.

Nunami namminermi pisassat aalajangersalersinnagit piniagassat pisassalluunniit avitseqatigiissutigineqartartut pillugit nunat marluk akornanni, nunap immikkoortuini nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqaqqaarsinnaasarput. Suleqatigiinnerit pineqartut uummassusilerinermut/ilisimatusarnermut, aqutsinermut inuiaqatigiillu aningaasaqarnerannut tunngassuteqarsinnaapput.

Nunat tamalaat, nunap immikkoortortaani aamma nunat marluk akornanni suleqatigiinnerit
Atlantikup Avannaani Miluumasut Imarmiut pillugit Suleqatigiiffik (NAMMCO): Kalaallit Nunaat Norge, Island aamma Savalimmiut peqatigalugit Atlantikup Avannaani Miluumasut Imarmiut pillugit Ataatsimiititaliarsuarmut ilaasortaavoq. NAMMCO 1992-imi pilersinneqarpoq Atlantikullu avannaani miluumasut imarmiut pillugit piujuartitsinissamik, silatusaarluni aqutsinermik misissuinernillu suliaqartarluni. Nunat allat soorlu Canada, Danmark, Rusland aamma Japan NAMMCO-mi alaatsinaattutut peqataasarput.

NAMMCO-mi nunatta kisimi iluaqutigisaani imaluunniit nunat sanilit peqatigalugit iluaqutigisaani imaani miluumasut tamarmik nungusaataanngitsumik iluaqutiginissaannut Naalakkersuisut suliaqarput. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut kissaatigaat uummassusilerituut siunnersuinerisa pitsaanerpaajusarnissaat qulakkeerneqassasoq kiisalu imaani isumalluutinik aqutsinermut atatillugu piniarnermik inuussutissarsiuteqartut ilisimasaat ilaatinneqartassasut.

Arfanniarneq pillugu Nunat Tamalaat Ataatsimiititaliarsuat (IWC): Arfanniarneq pillugu nunat tamalaat ataatsimiititaliarsuat 1948-mi pilersinneqarsimasoq tassaavoq suliniaqatigiiffik nunarsuaq tamakkerlugu nunanit 89-init ilaasortaaffigineqartoq. Ataatsimiititaliarsuup siunertaraa nunarsuarmi arferit angisuut ajunngitsumik aqunneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat taamaasiornikkut arfernit tunisassiornerup ineriartortinneqarnerata ingerlatiinnarnissaata periarfissinneqarnissaa. Arfernit tunisassianik niuernerpalaartumik iluaquteqarnissaq 1986-imili inerteqquteqarnikkut nunarsuarmioqatigiinnit unitsinneqarnikuuvoq. Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiit ataanni ilaasortaavoq.

Kunngeqarfik Danmark taannaavoq IWC-p tunngavigisaanik isumaqatigiissummik atsiorsimasoq. Taamaalilluni IWC-mi ataatsimiinnerni Kalaallit Nunaat qallunaat aallartitaasa ilaattut peqataasarpoq. Suleqatigiinneq Naalagaaffeqatigiit IWC pillugu suleqatigiissitaani aaqqissugaavoq, tassani aamma Savalimmiuni Naalakkersuisut sinniisoqarput.

Piujuartitsinermik tunngaveqartumik iluaquteqarneq Naalakkersuisunit tapersersorneqarpoq aammalu siunissami qanittumi siunissamilu ungasinnerusumi Kalaallit Nunaanni arfanniarnissamut suli periarfissaqarnissaq sulissutigineqarluni.
Qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimoorussamik kommissioni (JCNB): Canadap aamma Kalaallit Nunaata akornanni qilalukkat qaqortat qernertallu pillugit ataatsimoorussamik kommissioni (JCNB) 1989-imeersoq Canadap aamma Kalaallit Nunaata ilaasortatut suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaannut tunngaveqarpoq - NAMMCO-lu tassani alaatsinaattutut ilaasortaalluni. Kommissioni qilalukkat qaqortat qernertallu ataatsimoorussat Avannaata Imaaniittut (Baffin Bugten) pillugit ilisimatuussutsikkut aqutsinissanullu siunnersuisartutut inissisimavoq. Siusinnerusukkut siunnersuutaasarsimasut piviusunngortinnissaat, piujuartitsinermik aallaaveqarluni atuilernissaq, ilisimatuussutsikkut siunnersuisarnerit malinneqartarnissaat aammalu aqutsinermi piniartut ilisimasaasa atorneqartarnissaat Naalakkersuisut sulissutigaat.

Oslomi nannut pillugit isumaqatigiissut: Isumaqatigiissummi 1973-imeersumi nannut ilisimatusarfigineqartarneri illersorneqarnissaallu pillugit naalagaaffiit sineriallit nanoqarfiusut (Polar Bear Range States) suleqatigiinnerisa annertusarneqarnissaat pingaarnertut anguniagaavoq. Naalagaaffiit sineriallit tassaasut Kalaallit Nunaat, Canada/Nunavut, USA, Rusland aamma Norge saniatigut IUCN-ip nannunut tunngatillugu immikkut ilisimasalittut ilaasortaavoq. Isumaqatigiissummi pisussaaffiit nunanit ataasiakkaanit naammassineqartarput nunallu ataatsimoorussamik nanoqarfiusut akornanni ataqatigiissaarneqartarlutik. Kalaallit Nunaanni namminermi, nunanik illuatungeriilluni isumaqatigiissuteqarfigisani, nunat immikkoortuini nunanilu tamalaani nannunik isumannaatsumik piujuartitsinermillu tunngaveqarluni aqutsinissaq Naalakkersuisut tapersersugaraat.

Nannut pillugit Joint Commission-i (JCPB):
Nannut pillugit ataatsimut kommissionimik pilersitsinissaq illuatungeriinnit Canada/Nunavut aammalu Kalaallit Nunaata akornanni 2009-imi isumaqatigiissutigineqarpoq. Suleqatigiinnissami siunertaavoq Avannaata Imaani (Baffin Bugten) Ikersuarmilu (Kane Bassin) nannut avitseqatigiissutigineqartartut ataatsimut aqunneqarlutillu ilisimatusarfigineqartarnissaat. Naalakkersuisut ataatsimoorussamik kommissionimi sulinerminni Ikersuarmi pisassat eqqortumik piujuartitsinermillu tunngaveqarluni piniarneqartarnissaat aammalu Ataatsimoorussamik kommissionimi tunngaviusumik isumaqatigiissutit nutarterneqarlutillu nalilersorneqarnissaat sulissutigaat.

The Circumpolar Seabird Expert Group (CBird): Suleqatigiit immikkut ilisimasalinnik inuttaqartoq tassaavoq timmissanik imarmiunik immikkut ilisimasallit nunanit tamalaaneersut suleqateqatigiiffiat Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni inissisimasoq. Suleqatigiit sulinerminni siunertaraat nunat isittumiittut akornanni piujuaanartitsinermut, aqutsinermut ilisimatusarnermullu suliat siuarsarneqartarnissaat, piviusunngortinneqartarnissaat ataqatigiissaarneqartarnissaallu, taamaasillutillumi timmissanut avitseqatigiiffiusartunut tunngatillugu siunnersuisartutut ilaatigut inissisimallutik.