Pisassiissutissat killilersuinerillu allat

Naalakkersuisut TAC aamma pisassiissutissat aalajangersartarpaat susassaqartunillu tusarniaareernerup kingorna agguaattarlugit

Pisussutinik uumassusilinnik atuinermi piujuartitsinermik aallaaveqarluni ingerlatsinissaq Naalakkersuisut pingaartippaat. Tassanilu piniakkat aqunneqarnerat ilaatigut pisassiisarneq killilersuinerillu allat ilaapput, soorlu piffissat piniagaaffiit sumiiffinnilu killilersuinikkut.

Pisassiissutissanik sooq aalajangersaasoqartarpa?
Uumasut assigiinngitsorpassuunerisa iluaquteqarnerullu mianersortumik periaaseqarneq aallaavigalugu piujuartitsinissamik tunngaveqarnissaa pillugu nanuni tamalaani isumaqatigiissutit arlallit, soorlu Biodiver­sitets­konventionen (CBD) aamma Washington konventionen (CITES) Kalaallit Nunaata akuerinikuuvai.

Kalaallit Nunaanni pisuussutit uumassusillit aqunneqarneranni ukiut ingerlanerini piniakkanik killilersuineq annertusiartuaarsimamavoq. Ingammik ukiuni qulini kingullerni annertusisimalluni piujuartitsinissamik aallaaveqartumik atuinissaq qulakkeerumallu. Pisassiissutissallu aalajangersarneqarnerannut atatillugu ilisimatuussutsikkut aamma atuisut ilisimasaat tunngavigineqartarput.

Ukiuni makkunani nunarsuarmi silaannaap pissusaata allanngoriartornera piniartutut inuutissarsiuteqartut malugisimavaat, tamanna pisassiissutigineqarsinnaasunik sunniuteqarfigisinnaasaanik. Aammattaaq Nunarput piniakkat ilaat nunanik sanilerisatsinnik avitseqateqarpoq, taamaattumik piniakkanik pineqartunik aqutsineq taakkuninnga suleqateqarluni ingerlanneqarpoq. Minnerunngitsumillu kinguaassatta pisuus­su­tinik uumassusilinnik atuisinnaasariaqarput.

TAC aamma pisassiissutissanik aalajangersaaneq
Inatsisiliorneq tunngavigalugu Naalakkersuisut piniakkanut killilersukkanut nunami aalisarnikkullu Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani TAC-mik aalajangersaassapput (Total Allowable Catch) tassaasoq ukiumut akuerisaasumik pisarisinnaasat katillugit. Piniakkat assigiinngitsut arlallit  pisassiivigineqartarput, taakkulu agguaanneqarneri ilanngullugit. Pisassiineq imatut paasineqassaaq immami nunamiluunniit aalajanger­si­masumi aalisakkat piniakkalluunniit aalajangersimasunut tunngatillugu nunap pisarisinnaasaatut aalaja­nger­sarneqartut.

Pisassiissutissanik aalajangersaanermut suleriaatsimi, aalajangersaaneq sioqqullugu nunat tamat akornanni uumassusilerinikkut/ilisimatuussutsikkut kiisalu aqutsinermut tunngatillugu suleqatigiitto­qartar­sin­naasarpoq, piniagaq sorleq pineqarnersoq apeqqutaalluni. Tassani nunanik piniakkanik aamma/imaluunniit pisassiissutinik avitseqatigisatsinnut tunngatillugu ingerlanneqarpoq.

Uumassusilerisunit siunnersuineq suleqatigisat arlallit peqatigalugit ingerlanneqarpoq, suleqatit ilaatigut tassaapput Atlantikup Avannaani Miluumasut pillugit Ataatsimiittartoqatigiit (NAMMCO), Qilalukkat qernertat qaqortallu piujuaannartinneqarnissaat aqunneqarnerallu pillugit Canada Kalaallit Nunaatalu Ataatsimoorlutik Ataatsimiititaliaa (JCNB) aamma Arfanniarneq pillugu nunat tamat akornanni ataatsimiititaliarsuaq (IWC) kiisalu Nannut ataatsimoorussat piujuaannartinneqarnerat aqunneqarnerallu pillugu Canadami, Nunavumi Kalaallit Nunaannilu naalakkersuisut paaseqatigiinnissamik isumaqatigiissut (JCPB), suleqatigiinnerlu Pinngortitaleriffik aqqutigalugu ingerlanneqarpoq.

Timmissat pillugit siunnersuineq Cbird aqqutigalugu pisinnaasarpoq imaluunniit Pinngortitaleriffik aqqutigalugu ingerlanneqarluni, miluumasut nunamiutat pillugit siunnersuineq Pinngortitaleriffimmit taamaallaat  isumagineqarluni, ilaannikkooriarluni piniarnermut nakkutilliisunit minnerpaaffiliinikkut kisitsinerit ingerlanneqartarput, Pinngortitaleriffimmit ilitsersorneqarlutik.

Sunngiffimmi piniarluttartunit inuutissarsiutigalugulu piniartunit pisat nalunaarutigineqartut kiisalu immikkut nalunartussaatitaanermit immersugassat tiguneqartut Pinngortitaleriffiup siunnersuisarneranut annertuumik pingaaruteqarput, tassami paasissutissat taakkua uumassusilerisunit inaarutaasumik siunnersuinerannut atorneqartarmata.