Qeqqata Kommuniani sukisaarsaatigalugu aalisarnermut ingerlatsinissamut akuersissummut qinnuteqaqqusilluni allakkiamut apeqqutit akissutillu


Naalakkersuisut aamma Qeqqata Kommuniata ulloq 21. januar 2016 qinnuteqaqqusilluni allakkiaq tamanut saqqummiuppaat, taamaalillutillu innuttaasut suliffeqarfiillu Qeqqata Kommuniani kuunni 16-ini atugassiiviusuni eqalunniarluni sukisaarsaatigalugu aalisarnissamut ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqaqquneqarlutik.
Qinnuteqaateqartitsinerup aallartinneranut atatillugu, ingerlatsinissamut akuersissummik taamaattumik qinnuteqarnissamut pigisaqarnissamullu atugassarititaasunut apeqqutit arlallit qaqinneqarput.
Allakkiami matumani apeqqutit taakkua, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmi qinnuteqaateqartitsinermut atatillugu tiguneqarsimasut, akissuteqarfigineqarput, tamatumalu saniatigut pissutsit arlallit Naalakkersuisoqarfiup atugassarititaasunik erseqqissaanissaq naleqquttoq naliliiffigisai nassuiarneqarlutik.

Kiffartuussisartutut uppernarsaat pillugu piumasaqaammut tunngatillugu naqqiut

Qaaqqusissummi qinnuteqarnermullu immersugassami qinnuteqartut Erhvervsstyrelsimit (Inuussutissarsiornermut Aqutsisoqarfimmit) kiffartuussisartutut uppernarsaammik qinnuteqartut ilanngussissasut kukkusumik allassimavoq. Paarlattuanik qinnuteqartut CVR-imi nalunaarsorsimasut CVR-imi nalunaarsuiffimmit anillatsitaq tamakkiisoq ilanngutissavaat. Qinnuteqartut CVR-imi nalunaarsorsimanngitsut IIN-imi normorisamut uppernarsaat ilanngutissavaat. 

Ingerlatsinissamut akuersissummik peqarusuppunga. Qanoq iliussaanga?

Qeqqata Kommuniani sukisaarsaatigalugu aalisarnermut ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqarniaruit, qinnuteqaat Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmut 7. marts 2016 nal. 12.00 nallertinnagu nassiutissavat. Naalakkersuisoqarfiup nittartagaani qinnuteqaqqusilluni allakkiaq pineqarsinnaavoq, tassanilu atugassarititaasut piumasaqaatillu attuumassuteqartut tamarmik nassuiarneqarput.

Sukisaarsaatigalugu aalisarnermut ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqaat, qinnuteqarnermi immersugassap nittartakkamiittup immersorneqarnerata saniatigut, ingerlatassanut pilersaarummik, aningaasalersuinissamut pilersaarummik aammalu ilanngussanik allanik arlalinnik qinnuteqaqqusilluni allakkiami nassuiarneqartunik, imaqassaaq.

 

Allat sumiiffimmut ingerlatsinissamut akuersissuteqarfiusumut isersinnaanerat: Maleruagassat suut atuuppat?

Akuersissut sumiiffimmi aalajangersimasumi sukisaarsaatigalugu aalisarnissamut kisimiilluni ingerlatsinissamut periarfissiivoq. Taamaattumik sukisaarsaatigalugu aalisartitsisut allat tamaani aalisartitsisinnaanngillat.

 Ingerlatsinermut akuersissummik pigisaqartoq sumiiffimmi pineqartumi ingerlatsisut allat ingerlatsineri ataqqissavai. Assersuutigalugu makkuusinnaapput: inuussutissarsiutigalugu aalisarneq, takornarissanik sullitaqarneq, taamaattorli sukisaarsaatigalugu aalisartitsineq ilanngunnagu, aatsitassarsiorluni misissueqqaarneq il.il.

Inuit ataasiakkaat kuummi  ingerlatsinissamut akuersissuteqarfiusumi aalisarusuttut  ingerlatsinissamut akuersissuteqartoq akuersiteqqaarnagu aalisarsinnaatitaapput.

Takornariat aalisarnissamut allagartartaarnikut ullumikkut malittarisassat malillugut akuersissuteqarfiusuni aamma aalisarsinnaatitaapput, akuersissummik piginnittumit piqinnaatitsisummit pinngeqqaanngikkaluarlutik. Taamaattorli takornariat akuersissuteqarfiusumi akiliillutik isersinnaanngillat akuersissummik piginnittoq kisimi akuersippat aatsaat.

Naalakkersuisut maleruagassat tamakku sukumiinerusumik misissorniarpaat. 

 

Oqartussaasut suliarinninnerannut atatillugu akiliutissaq: Kina aamma qaqugukkut oqartussaasup suliarinninnerannut akiliisassava?

Erseqqissarneqassaaq Naalakkersuisut imaluunniit Qeqqata Kommunia taamaallaat suliaqartuusunit ingerlatsinissamut akuersissummik tunineqarsimasunit oqartussaasut suliarinninnerannut akiliuteqartitsisinnaammata. Oqartussaasut suliarinninnerannut akiliut, assersuutigalugu immikkut akuersissuteqarnissaq, ingerlatsinissamut akuersissutip sivitsorneqarnissaa aamma nakkutilliilluni takusaanissaq pillugit suliat suliarineqarneranni, akilersinneqarsinnaavoq.

Tamatuma saniatigut erseqqissarneqassaaq oqartussaasut suliarinninnerannut atatillugu akiliuteqarneq, oqartussaasumut oqartussaasup suliarinninneranut pineqartumut akisussaasuusumut, tutsinneqartussaammat.

Oqartussaasup suliarinninneranut akigititaq maannakkorpiaq nalunaaquttap akunneranut 731 kr. -uvoq.

 

Ingerlatsinissamut akuersissummik peqartup akiliisinnaajunnaarneranut tunngasut: Ingerlatsinissamut akuersissut qanoq pineqassava?

Inatsisit aamma qinnuteqaqqusilluni allakkiaq malillugit ingerlatsinissamut akuersissummik peqartoq akiliisinnaajunnaarpat Naalakkersuisut ingerlatsinissamut akuersissut utertissinnaavaat.

Suliaqartuusup allap ingerlatsinissamut akuersissummik peqartup akiliisinnaajunnaartup pigisai pisiarippagit (assersuutigalugu sumiiffimmi ingerlatsinissamut akuersissuteqarfiusumi illuutit imaluunniit sanaartukkat allat ilaatinneqarsinnaallutik), ingerlatsinissamut akuersissutip tunniunneqarsinnaanera qinnuteqaatigineqassaaq.

Tamatuma saniatigut erseqqissarneqarsinnaavoq akiliisinnaajunnaartoqassappat, sumiiffimmi ingerlatsinissamut akuersissuteqarfiusumi saliinissap pisariaqartup ingerlannissaa akiliisinnaajunnaarnermi pigisaqartup akisussaaffigimmagu.

 

Tikeraaq ajoquserpat imaluunniit sumiiffimmit ingerlatsinissamut akuersissuteqarfiusumit aallarunneqartariaqalerpat, annaassiniarnermut il.il. kina akiliisussaava?

Kalaallit Nunaanni takornariat angalanermut nammineq sillimmasersimassapput, aamma ajornartoortoqassagaluarpat suliaritinnermut assartuunneqarnermullu matussusiisumik.

Taamaalilluni takornariat ataasiakkaat taamaattumik sillimmasersimanissaq nammineerlutik akisussaaffigaat. Ingerlatsinissamut akuersissummik peqartoq, tikeraarnerup allartinnissaa sioqqullugu, tikeraaq taamaattumik sillimmasiissuteqarsimassasoq piumasaqaateqarsinnaatitaavoq.

 

Sooq qinnuteqarnissamut piffissaliussaq taama sivikitsigiva?

Inatsit malillugu takornariartitsisarnermut ingerlatsinissamut akuersissutinut atatillugu qinnuteqaateqartitsinermi qinnuteqaateqarnissamut piffissaliussaq minnerpaamik ullunik 45-nik sivisussuseqartussaavoq. Qinnuteqaateqartitsinermi matumani qinnuteqaateqarnissamut piffissaliussaq ullunik 46-nik sivisussuseqarpoq.

 

Sooq aktiaatileqatigiiffiit aamma piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffiit kisimik ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqarsinnaappat?

Takornariartitsisarnermut ingerlatsinissamut akuersissuteqartarneq pillugu inatsit malillugu inuit ataasiakkaat aamma aktiaatileqatigiiffiit imaluunniit piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffiit takornariartitsinermi ingerlatassanut ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqarsinnaapput.

 

Akissarsiassat qanoq aalajangersarneqarpat?

Qeqqata Kommuniani sukisaarsaatigalugu aalisarnermut ingerlatsinissamut akuersissummut peqarnissamut akissarsiassat tikeraamut ataatsimut ullormut 130 kr.-uvoq. Tamatuma saniatigut ingerlatsinissamut akuersissutip ukiuata aappaani kuummut ataatsimut 2.500 kr.  akissarsiassatut akilersinneqassapput. Akissarsiassat akinut iluarsineqartassapput, taamaalillutik taakkua nalinginnaasumik akit ineriartornerat malissallugu.

Akissarsiassat taaneqartut annertussusaat ilaatigut Norge-mi aamma Canada-mi akissarsiaritinneqartartoq sanilliunneqarnerat aallaavigalugu aalajangersarneqarpoq. Tamatuma saniatigut pisumi matumani nunanit taaneqartunit akissarsiassat appasinnerutinnissaat aalajangiunneqarpoq, taamaalilluni unammilleqatigiinnermik periarfissiisoqarluni aammalu ingerlatsinissamut akuersissummik pigisaqartut inuussutissarsiutiminnik pilersitsinissaq aallussinnaassammassuk, tassami ingerlatsinissamut akuersissutit Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarnermi suliniutaapput nutaajusut.

 

Kuummut ataasiinnaanngitsumut ingerlatsinissamut akuersissummik peqartoqarsinnaava?

Kuummut ataasinnaanngitsumut inuk imaluunniit ingerlatseqatigiiffik ingerlatsinissamut akuersissummik peqarsinnaavoq. Taamatut pisoqartillugu kuummut ataatsimut ingerlatsinissamut akuersissut ataaseq tunniunneqartarpoq.

Qinnuteqartoq kuummut ataasiinnanngitsumut ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqarnissamik kissaateqarpat, tamanna qinnuteqaammi erseqqissumik nalunaarutigineqassaaq. Qinnuteqaat kuunnut ataasiakkaanut/sumiiffinnut ingerlatsinissamut akuersissuteqarfiusunut ataasiakkaanut ingerlatsinissamut pilersaarummik ilaqartinneqassaaq.

 

Ingerlatsinissamut akuersissummik peqartup kuuk ingerlatsinissamut akuersissuteqarfigineqartoq ’attartortissinnaavaa’?

Aap. Ingerlatsinissamut akuersissummik peqartoq tunisassianik ingerlatsinissamut akuersissummi pineqartunut ilaasunik pilersuinissaq pillugu suliaqartunut allanut isumaqatigiissuteqarsinnaavoq imaluunniit tunisassianik pilersuinissaq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsinnaalluni. Taamaattoq taamatut pisoqarnerani ingerlatsinissamut akuersissummik peqartoq, ingerlatsinissamut akuersissummut maleruagassat atugassarititaasullu malinneqarnissaannut, naggataatigut akisussaasuussaaq.