Aatsitassanut suliniutini tamat peqataatinneqarnerat

Narsami ataatsimiinneq

Suliniut pillugu piareersaataasumik tusarniutiginera aamma suliassamik nalunaarutiginninneq

Aatsitassarsiornermi pilersaarut imaluunniit misissuinissamut pilersaarut inuiaqatigiinnut pingaarutilimmik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqarpat, piginnaatitsissummik pigisaqartoq pilersaarut pillugu nassuiaammik tusarniaassutissatut nassiunneqartussamik suliarinnittussaavoq. Pilersaarut pillugu nassuiaat Aatsitassarsiornermi Oqartussanut nassiunneqassaaq ullunilu 35-ni piareersaataasumik tusarniutigineqarluni nassiussuunneqartussaalluni. Taamaalilluni inuiaqatigiit vsb-imi (inuiaqatigiinni piujuartitsineq pillugu nalilersuinermik nalunaarusiaq) misissugassat imarisassaannut sunniuteqarnissaminnut periarfissinneqassapput, taamaalereerpallu VSB-imik nassuiaat suliarineqassaaq.

Piareersaataasumik tusarniaaneq arlalinnik siunertaqarpoq, suliallu aallarteriitsiarnerani isumaqarluartumik peqataatsitsinissamik qulakkeerinninnerusussaalluni.Tamat peqataatinniarlugit tusarniaanissaq sioqqullugu piareersaataasumik tusarniaanermi pilersaarutip piffissaata siusissuani suliffeqarfiit selskabit soqutigisaqartunut oqartussanullu susassaqartunut attaveqarnerannik pilersitsinissaat qulakkeerneqassaaq, tamakkununnga ilaallutik kommunit suliniummit sunnerneqartussat.

Piareersaataasumik tusarniaassutiginninneq tassaavoq pilersaarummik pisortatigoortumik nalunaarutiginninneq, taamaammallu aatsitassarsioqatigiiffiup VSB-imik suliarinninnissap/tusarniaanermik isumaginninniarluni kissaatigisaanut malittarisassat malillugit akuerinninnertut isigineqarsinnaalluni. Nalunaarutiginninneq pisarpoq aatsitassarsioqatigiiffiup allakkiamik nassiussineratigut, tassani allassimassalluni, pilersaarutip pineqartup nalunaarutigineqarnissaa aatsitassarsioqatigiififup kissaatigigaa.

Nalunaarutiginninnermi minnerpaamik pilersaarut pillugu nassuiaat ilanngunneqassaaq kiisalu teknikkimut tunngassuteqanngitsumik imaqarniliorneq kalaallisut danskisullu allanneqarsimasussanik.

Suliniut pillugu pilersaarut suliassap killissalersorneqarneranik (Scope Study) ilaqarpoq tunngaveqarlunilu,  taamaammallu suliarisassat allattorsimaffiattut missingiutitut isigineqarsinnaalluni (Terms of Reference).

Piareersaataasumik tusarniaanermit akissutit takkussimasut aatsitassarsioqaitgiiffimmut nassiunneqassapput, taamaalillunilu VSB pillugu nalunaarusiap suliarineqarnerata nanginnerani tusarniaanermi akissutinit isumassarsiatut tunniunneqartut ilanngutissallugit aatsitassarsioqatigiiffiup pisussaaffigaa. Tusarniaanermi akissutit, sapaatit akunnerini 8-ni tamanik tusarniaanermit akissutit assigalguit, naalakkersuinikkut itisiliiffiusumik nalunaarusiamut (white paper/hvidbogen) ilanngunneqassapput.

Taamaalereerpat aatsitassarsioqatigiiffiup suliarisassatut allattorsimaffik (Terms of Reference), piareersaataasumik tusarniaanermi isumassarsiatut tunniussat tunngaveqartoq oqartussanut nassiutissavaa, taannalu VSB-imik missingiutip suliarineqarsinnaanera tunniunneqarsinnaaneralu sioqqullugu suliassatut allattorsimaffik akuerineqaqqaassaaq.

Taamatut suleriaaseqarnermi pilersaarummi allatut iliornissamut siunnersuutit, isumassarsiat apeqqutillu erseqqissaataasinnaasut suliarinninnerup aallartilaarnerani saqqummiunneqarsinnaanissaat qulakkeerneqassaaq, taamaalilluni eqqarsaatigisat siunnersuutillu aalajangersimasut suliarinninnerup aallartilaarnerani ilanngullugit suliarineqarsinnaallutik, taamaalillunilu pilersaarutitut siunnersuutip aallaavianut allatut iliornissavittut ilanngunneqassallutik.

Inuiaqatigiinni piujuaannartitsisumik ingerlatsinermik (VSB) nalilersuineq

Aatsitassarsiornermik ingerlatsisut VSB-imik nassuiaammik suliaqareeruni, piiaanisamullu akuersissummik qinnuteqassaguni VSBimik nalilersuineq ilanngullugu qinnuteqaatini Aatsitassanut Oqartussanut nassiutissavai. Oqartussat suliamik suliarinninnerat taamaalilluni aallartissaaq, tamakkununnga ilaallutik pilersaarutip inuiaqatigiinni piujuartitsinissaq pillugu nalilersuineq. Tamatumunnga atatillugu sapaatit akunneri arfineq pingasut ingerlanerini tamanut tusarniaalluni ataatsimiisitsisaqattaarnerit aaqqissuunneqassapput, taamaalilluni sumiiffimmi najugaqartut susassaqartullu allat VSB-imik nassuiaatip imarisai pillugit oqaaseqaateqarnissaannut periarfissinneqassallutik.

Inuiaqatigiinni Piujuaannartitsisumik  ingerlatsinermik nalilersuineq (VSB) maleruagassat aalajangersimasut naapertorlugit aatsitassanut inatsit malillugu suliarineqassaq, piumasaqaatit makku eqquutsinneqarsimappata:    

     • Ingerlataq aatsitassanut inatsimmut ilaappat

     • Ingerlataq inuiaqatigiinnut pingaaruteqartunik sunniuteqartussaasoq isumaqarfigineqarpat

VSB-mik nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.

VSB-imi malittarisassat pillugit quppersagaq atuarsinnaavat

Tamanut ammasumik tusarniaaneq

Aatsitassarsiornemik ingerlatsisut suliniummut atatillugu paasisitsiniaallutik soqutigisaqatigiinnullu ataatsimiisitsisarnerisa saniatigut, pisortat aallaavittut inatsisit naapertorlugit aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit marlunnik tamanut tusarniaanernik ingerlataqartarput. Suliap aallartilaarnerani ulluni 35ni piareersaataasumik tusarniaaqqaarneq ingerlanneqartarpoq, piareersaataasumik tusarniaaqqaarnermi soqutigisaqaqatigiit suliniutip aalartisarnerani siusissumik peqataatinniarneqartarput, aamma inuiaqatigiit allallu suliniummut pilersaarutit naammassineqarlutik suliarineqannginnerini piffissaangallartillugu sunniuteqarnissaminnut periarfissaqarniassammata. Tamatuma kingorna VSBimut nalunaarusiatut siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat nittartagaat aqqutigalugu tamanut minnerpaamik sapaatit akunnerinik arfineq pingasunik sivisussuseqartumik tusarniaassutigineqartarpoq. Aatsitassarsiorfiutileqatigiit tusarniaanermi akissutigineqartunut akissuteqassapput/oqaaseqaateqassapput, taakkulu VSBimik inaarutaasumik nalunaarusiamut ilanngunneqassallutik, nalunaarusiarlu politikkikkut aalajangiivigineqartussanngorlugu suliarineqassaaq.

Tamamut tusarniaalluni ataatsimiisitsinerit

Tamanut ammasumik tusarniaanermut (takuuk inuiaqatigiinni piujuartussanik iluaqutaasunik sunniutissanik nalilersuineq pillugu nassuiaat) ilaasumik Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfimmit tamanut ammasunik ataatsimiisitsinernik aaqqissuussisoqassaaq. Ataatsimiinnerit ataatsimiinnermi aqutsisumit attaviitsumit aqunneqartassapput. Tamanut ataatsimiisitsinerni pilersaarummi inuiaqatigiinnut tunngasut kiisalu avatangiisinut tunngasut tikinneqassapput.

Hudson Ressourcesip Kangerlussuarmi White Mountainimi suliniutaa pillugu tamanut tusarniaanermit assilisaq

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut (Impact Benefit Agreement)

Aatsitassarsiornermi pilersaarummut atatillugu Namminersorlutik Oqartussat, kommuni(t) aamma aatsitassarsiornermi ingerlatsiviup akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqassaaq. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut  (Impact Benefit Agreement) VSBimi nalilersuinermi pitsaaqutissasut taakkartorneqartut ukiunut aalajangersarlugit piviusunngortinniarneranut periusissiaavoq. Atsitassarsiornermi pilersaarutip ajunngitsumik sunniutaasa pitsaanerulersinnissaannik ajortumillu sunniutaasa annikillisinneqarnissaannik siunertaqarpoq. Isumaqatigiissutini isiginiarneqartut tassaanerusarput sulisorineqarsinnaasut amerlanerunissaat, ilinniartitaasinnaasut amerlanerunissaat aamma sulisinnaasut nunaqavissut (amerlanertigut ilinniagaqarsimanngitsut) pikkorissartinnissaat aamma najukkami suliffeqarfiit akuutinneqarnissaat.

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit naqitat akornanni saqqummersinneqartarput, tassanilu aaneqarsinnaajuaannarput.

Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq Vittus Qujaukitsoq aamma Aningaasaqarnermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoq Anda Uldum Hudson Ressourcesip Kangerlussuarmi White Mountainimi suliniutaa pillugu IBAmik isumaqatigiissummik 2015imi atsiorput.

Piiaanissamut akuersissut

Aatsitassarsiornermi ingerlatsiviup ingerlatsinerminik (assersuutigalugu piiaaffik) aallartinnissaa sioqqullugu, qinnuteqaammik nalilersuereernerup kingorna Naalakkersuisunit tunniunneqartumik piiaanissamut akuersissuteqarnissaq pisariaqarpoq. Piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaammut ilaasarput Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineq aamma Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq aamma ingerlatseqatigiiffimmiit nalunaarusiat allagaatillu allat arlallit. Aammattaaq pilersaarut pillugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut naammassineqarsimassalluni.

Paasiniaasussanut Aningaasaateqarfik

Pilersaarutitut nassuiaat tamanut piareersaataasumik tusarniaaqqalerpat Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni najugallit kattuffiillu susassaqartut, ajornartorsiutit immikkut ittut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi pilersaarutinut aalajangersimasunut attuumassuteqartut pillugit misissuinissat aallartinniarlugit paasiniarniarlugillu siunnersorneqarnissamut aningaasanik qinnuteqarsinnaapput.

Aningaasaateqarfik suliniutaavoq nutaaq aatsitassanut inatsimmi aalajangerneqarsimasoq, siunertaraalu sumiiffinni assigiinngitsuni najugaqartut aatsitassarsiornermi pilersaarutinit aalajangersimasunit sunnerneqartussat misissuinernik ingerlataqarnissaanut ajornartorsiutinik, isumakuluutinik paasineqarsimanngitsunik paasissutissanik pissarsiornissamut siunnersorneqarnissamullu aningaasanik qinnuteqarsinnaanerinut qulakkeerinninissaq. Taamattaaq kattuffiit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasut susassaqartut aatsitassarsiornermi pilersaarutit aalajangersimasut pillugit misissuinernik ingerlataqarnissaminnut imaluunniit paasissutissanik pissarsiornissaminnut aningaasanik qinnuteqarsinnaapput.

Piffissap isumassarsiffiusup siusissuani aningaasaateqarfimmut aningaasanik qinnuteqartoqarsinnaavoq, aningaasaateqarfiup aningaasaatai inuiaqatigiinnut kattuffinnullu susassaqartunut sunnerneqartussanut ilisimasanik paasissutissanillu pissarsinissaminnut aatsitassarsiornermi pilersaarutip ineriartortinneqarneranut iluaqutaasumik peqataatinneqarnissaat kissaatigineqarmat.

Misissuinerit saqqummiunneqarsimasut  aatsitassarsiornermik ingerlatsisup tusarniaanermi akissutit nalinginnaasut assigalugit peqataasut ilanngussaattut isigisussaavai. Taamaammat nalunaarusiat paasissutissallu suliami tassanngaanniit katersorneqarsimasut aatsitassarsiornermi pilersaarutip ineriartortinneqarneranut, akuerineqarnissap inaarutaasumik aalajangiunneqarnissaa sioqqullugu najoqqutassatigut tunngavissatut ilaassapput.

Maleruagassat makku Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat; aningaasaateqarfik aningaasanik qanoq amerlatigisunik uninngasuuteqassanersoq, qinnuteqarnissamut piumasaqaatit, kikkut qinnuteqarsinnaasut, aningaasat qanoq agguataarneqassasut, kiisalu aningaasaateqarfik allaffissornikkut kikkunnit aqunneqassanersoq. Aningaasaateqarfik pillugu aalajangersakkat erseqqinnerusut, tamakkununnga ilaallutik aningaasalersuineq, piffissatigut killiliuttakkat il.il. Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata quppernerani takuneqarsinnaapput.

Extractive Industries Transparency Initiative (EITI)

Kalaallit Nunaata Danmark suleqatigalugu misissorpaat, aatsitassarsiornermi ingerlatsiviit naalakkersuisunut pisortanullu akiliutaasa ersarinnerusumik periuseqarfigineqarnissaannut tunngatillugu nunat tamalaat suleqatigiinneranni peqataanissamut periarfissaqarnersoq.

Taamatut suleqataalernissamut atatillugu nassuiaasiortoqassaaq, EITImi malittarisanut attuumassuteqarnermi kingunerititassaaratarsinnaasunik aamma ajornartorsiutaaratarsinnaasunik ersersitsilluni.

Annertunerusumik paasisaqarusukkaanni una takuneqarsinnaavoq www.eiti.org