Vittus Qujaukitsoq

Inuusoq oktobarip 5-iani 1971-imi Qaanaami (Thule).

Inuttut inissisimaneq
Naja Kreutzmann Qujaukitsoq-lu novembarip 11-ani, 2011-mi katipput, ataatsimik paneqarput

Ilinniagaq
1991 – 1993 Kalaallit Nunaata Niuernermut Ilinniarfia, Nutserisoq aamma oqalutsi

Atorfeqarnermi misilittakkat

Oqalutsi
Inatsisartunut aamma inatsisartut ataatsimiititaliaanut assigiinngitsunut oqalutsi.

Aaqqissuussaanermi allatsi (Allattaaneq)
Siumup gruppiani inatsisartunut allattaaneq.
Siumup aaqqissuussaanerani sumiiffimmi attaveqaataanermi akisussaasoq.
Siumup aasakkut ataatsimiinneranut allanilu ataatsimiinnernut aaqqissussaanut akisussaasoq.
1995-imi inatsisartunut isumaqatissarsiornermut akisussaaqataasoq.
1995-imi Inuit Circumpolar Conference-mut Nome-mi, Alaska-mi aallartitaq.

Isumaqatiginninniaasoq
Pisortaqarfinni namminersorlutillu sulisitsisunut ataatsimoorussamik isumaqatigiissutaat pillugit siunnersorti.
Sulisartut atuarfianni ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit pillugit ilinniartitsisoq.
Pisortaqarfinni namminersorlutillu sulisitsisunut ataatsimoorussamik isumaqatigiissutinut isumaqatiginninniaasoq.
Kalaallit Nunaanni Sulinermut atuagaq najoqqutassap suliarineranut atuakkiortoq aamma aaqqissuussinermut pisortaq.

Suliffissuaqarnermut siunnersorti
Allattoqarfimmi pisortaq

Suliffissuaqarnermut tunngasunut siunnersorti.
Sisimiunut ataatsimoorussamik suliffissuaqarnermi ineriartortitsinissamut suliaqarnermut atortuulersitsinissamullu peqataasoq.
Suliffeqarfinnut mikinerusunut attaveqarnermut akisussaasoq.
Nunavut Trade Show 1997, Iqaluit, Canadami peqataasoq.

Naalakkersuisumut allatsi
Naalakkersuisumut filinik, sulianik aamma attaveqaatinut paasissutissanut kingullernut ilanngussanut takussutissiorneq.
Naalakkersuisup ataatsimiinnissaanut aamma angalanissanut pilersaarutinut akisussaasoq.
1997-1999-mut Naalakkersuisoqarfimmi pisut nalunaarsorneqarnerannut sulianut akisussaasoq.
Naalakkersuisoqarfimmi pisortanut ilaasortaq, politikikkut anguniakkat aamma killigititat ukkataralugit.

Allattaaneq
Partiip qullersaqarfiata ingerlanneqarneranut akisussaasoq.
Inatsisartunut, pisortanut siulittaasunullu allatsi.
Partiip aaqqissuussaaneranut aamma atorfilittat toqqakkat allat attaveqaatiginerannut akisussaasoq.
Siumup aasaanerani ataatsimiinneq II-mi aamma Siumup Arnanut ataatsimeersuarneranut akisussaasoq.

Naalakkersuisumut allatsi
Naalakkersuisumut filinik, sulianik aamma attaveqaatinut paasissutissanut kingullernut ilanngussanut takussutissiorneq.
Naalakkersuisup ataatsimiinnissaanut aamma angalanissaanut pilersaarutinut akisussaasoq.
Naalakkersuisoqarfimmi pisut nalunaarsorneqarnerannut sulianut akisussaasoq.
Puisip amianik tunisassiorluni suliffeqarfiup Great Greenlandip aningaasaqarnikkut aamma oqaluttuarisaanermut nalunaarsorneranut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit nalunaarusiatut atorneqartumut atuakkiortoq.

Suliffeqarfiup pisortaanut allatsi
Suliffeqarfiup pisortaanut aamma siulersuisuinut allatsi.
Royal Greenland Academyp pilersinneqarneranut akisussaasoq.
Suleqatinut, aalisartunut aamma kommuninut attaveqarnermut akisussaasoq.
Sulisunut atuagassiamut Navigatiomut pilersitseqataasoq aamma pisortatut aaqqissueqataasoq.
Pisortat nalilersuinissamut maleruagassaannut nutserisoq.

Suliffeqarfiup pisortaanut allatsi aamma attaveqaqatigiinnermut pisortaq
Suliffeqarfiup pisortaanut allatsi.
Suliffeqarfiup aaqqissuussaanerata allanngortinnissaanut siunnersuutinik suliaqarnermut akisussaasoq.
Sulisunut, piginnittunut aamma kommuninut attaveqarnermut akisussaasoq.
Sulisunut atuagassiamut Nukik-mik pilersitsisoq aamma pisortatut aaqqissueqataasoq.
Sulisut atugarisaasa naammaginassusaannut misissuinermut annertuumut atuakkiortoq.

Suliffeqarfiup attaveqaqatigiinnermut pisortaa
Suliffeqarfiup pisortaanut pisortatut pisussaaffeqanngitsumik ilaasortaaneq.
Siulersuisunut tunngatillugu attaveqaqatigiinnermut akisussaasoq.
Suliffeqarfiup pisortaanut immikkut ilisimasalittut siunnersorti.
KNI-p, Qeqertarsuaq aamma SIK-p akornanni imermut suliniummut pisortap tullia.
Suleqatinut, piginnittunut aamma inuiaqatigiinnut attaveqarnermut akisussaasoq.

Folketingimut ilaasortamut Lars-Emil Johansenimut allatsi (Naalakkersuisut siulittaasuusimasoq)
Partiimut aamma aaqqissuussanut filinik, sulianik aamma attaveqaatinut paasissutissanut kingullernut ilanngussanut takussutissiorneq.
Folketingimi ilaasortap ataatsimiinnissaanut angalanissaanullu pilersaarutinut akisussaasoq.
Folketingimi ilaasortanut pisut nalunaarsorneqarnerannut sulianut akisussaasoq.
2004-2007-imi Folketingimi ilaasortamut pisunik nalunaarusiornermi akisussaasoq.

Naalakkersuisumut allatsi
Naalakkersuisumut filinik, sulianik aamma attaveqaatinut paasissutissanut kingullernut ilanngussanut takussutissiorneq.
Naalakkersuisup ataatsimiinnissaannut aamma angalanissanut pilersaarutinut akisussaasoq.
Naalakkersuisoqarfimmi pisut nalunaarsorneqarnerannut sulianut akisussaasoq.

Naalakkersuisumut allatsi
Naalakkersuisumut filinik, sulianik aamma attaveqaatinut paasissutissanut kingullernut ilanngussanut takussutissiorneq.
Naalakkersuisut ataatsimiinnissaannut aamma angalanissanut pilersaarutinut akisussaasoq.
Naalakkersuisoqarfimmi pisut nalunaarsorneqarnerannut sulianut akisussaasoq.

Folketingimut ilaasortamut Lars-Emil Johansen-mut allatsi (Naalakkersuisut siulittaasuusimasoq)
Inuit Qaanaap eqqaani najugallit peqqissusaannut paasissutissanik tuniseqataaneq.
Folketingimi ilaasortap nittartagaanik paasissutissanut kingullernut ilanngussanut takussutissiorneq.
Folketingimi pisut nalunaarsorneqarnerannut sulianut akisussaasoq.

Aatsitassarsiornermi aamma isumalluutinik ingerlatsinermi siunnersorti
Siulersuisunut siunnersorti.
SIK-mut aatsitassarsiornermut aamma uumassuseqanngitsunik isumalluutit iluanni iliuusissanik aamma pilersaarutinik atuutsitsilerneq.
Aatsitassarsiorfinnik aamma allanik attuumassutilinnik ulluinnarni attaveqarnermut akisussaasoq.
Atorfilittatut toqqagaaffik aamma atorfinitsitaaneq

Aningaasaqarnermut Nunallu iluani Naalakkersuisoq
Aningaasaqarneranut naalakkersuisutut akisussaasoq.
Akileraartarnermut aamma akitsuusiinikkut akileraarutinut akisussaasoq.
Kommunit aamma aaqqissuussat nalilersorneqarneri pillugit akisussaasoq.

Suliffissuaqarnermut, atorfeqarnermut, niuernermut aamma Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq
Suliffissuaqarfinni pissutsinut, inuussutissarsiornermut, sulisoqarnermut aamma niuernermut akisussaasoq.
Takornariaqarnermut akisussaasoq.
Nunanut allanut tunngasunut aamma upalungaarsimanissamut apeqqutinut akisussaasoq.

Aningaasaqarnermut, Aatsitassarsiornermut aamma Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq
Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut naalakkersuisutut akisussaasoq.
Akileraartarnermut aamma akitsuusiinikkut akileraarutinut akisussaasoq.
Aatsitassarsiornermi isumalluutinut aamma uuliamut akisussaasoq.
Nunanut allanut tunngasunut aamma upalungaarsimanissamut apeqqutinut akisussaasoq.

Suliffissuaqarnermut, atorfeqarnermut, niuernermut aamma Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq
Suliffissuaqarfinni pissutsinut, inuussutissarsiornermut, sulisoqarnermut aamma niuernermut akisussaasoq.
Takornariaqarnermut akisussaasoq.
Nunanut allanut tunngasunut aamma upalungaarsimanissamut apeqqutinut akisussaasoq.

Aatsitassarsiornermut, atorfeqarnermut, Nunap iluani Nunanilu Avannarlerni Suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq
Aatsitassarsiornermi isumalluutinut akisussaasoq.
Inuussutissarsiornermut akisussaasoq.
Kommuninut, pilersaarusiornermut, naalakkersuinikkut aaqqissuussinermi suliaqarnermi aamma nunap iluani pissutsit pillugit akisussaasoq.
Nunani avannarlerni suleqatigiinnermi akisussaasoq.

Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq
Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut naalakkersuisutut akisussaasoq.
Akileraartarnermut aamma akitsuusiinikkut akileraarutinut akisussaasoq.
Pilersaarusiornermut aamma naalakkersuinikkut aaqqissuussinermi suliaqarnermi akisussaasoq.
Nunani avannarlerni suleqatigiinnermut akisussaasoq.

Siulersuisoq
Kommuni suleqatigalugu sunngiffimmi sammisassanik pilersaarusiorneq.
Meeqqat, inuusuttut aamma inersimasut sunngiffimmi sukisaarsaartinnerannut akisussaasoq.
Sumiiffimmi sukisaarsaarfimmi pisiniarfeeqqamik aamma neriniartarfeeqqamik ingerlatsinermut akisussaasoq.

Allatsi
Sumiiffimmi sulisartut kattuffianni siulersuisunut allatsi.
Siulersuisut ataatsimiinneranni aqutsisoq.
Ilaasortanut aamma sammisaqarfinnut aaqqissuisoq.

Siulersuisoq
Nutaanik ilaasortanngortitsinermut akisussaasoq.
Inuusuttut ajornartorsiutaat pillugit oqallissaarisoq aamma saqqummiisoq.
Ilaasortanut ataatsimiitsitsinernut aaqqissuussinermut akisussaasoq.

Generalsekretæri
Siulersuisut ataatsimiinneranni aqutsisoq.
Siumut Inuusuttaanni paasiniaaqatigiinnerni aaqqissuisuni akisussaaqataasoq.
Sorlak-mit aallartitaq – Inuusuttut ataatsimiititaliaasa Nuummi 1992-imi ataatsimeersuarneranni.

1992 – 1993 Sorlak – Kalaallit Nunaanni Meeqqat Inuusuttullu siunnersuisoqatigiiffiat
Siulittaasup tullia
Sorlak-mi ilaasortat aaqqissuussaanerannut attaveqaatinut akisussaasoq.
Inuit Circumpolar Conference, Inuvik-mi, Canadami aallartitaq.
Helsingforsimi 1993-imi Nunat Avannarliit Ataatsimiititaliaasa ataatsimiinneranni nakkutilliisoq.

1993 – 1994 Sorlak – Kalaallit Nunaanni Meeqqat Inuusuttullu siunnersuisoqatigiiffiat

Siulittaasoq

Sisimiuni inuusuttut højskoliannik pilersitsisoq.
Ataatsimeersuarneri, ataatsimiinnerni aamma paasiniaaqatigiinnerni arlalinni aallartitanut pisortaq.
Sorlak 1994-imi ataatsimeersuartitsinerani aaqqissuussinermi akisussaasoq.
Kalaallit Nunaanni Inuusuttut ataatsimiititaliaasa 1994-imi Nunanut avannarlernut aallartitaannut ingerlatsisoq.
Stockholmimi Nunani Avannarlerni Ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani alaatsinaatsoq, 1994.

Siulersuisoq
Siumut 1993-imi ataatsimeersuartitsinerani aallartitaq.
Nutaanik ilaasortanngortitsinermi akisussaasoq.
Siumut immikkoortortaqarfiini 1993-imi sumiiffinni taasinermi annerpaami taasititsisoq.

Siulersuisuni ilaasortaq
Siulersuisuni immikkut pisussaaffeqanngitsumik ilaasortaaneq.
Ilaasortanut aaqqissuussanut, angalaarnernut aamma oqallinnernut akisussaaqataasoq.

Siulersuisup tullia
Ilaasortanik nakkutiginninneq.
Kalaallit Nunaanni taekwon-do-mi 2006-imi pissartanngorniuunnermi aaqqissuussamut akisussaaqataasoq.

Siulersuisoq aamma siulersuisup tullia
Ilaasortanut aaqqissuussineq.
Eqimattanik oqallissaarinernut ataqatigiissaarisoq.

Siulersuisut tullersortaasa aappaat
Partii Siumut aaqqissuussaaneranut akisussaasoq.
Atorfilittanut toqqakkanut attaveqarnermut akisussaasoq.

Aqutsineq


Pilersitsisoq aamma siulittaasoq
Nunatta Qitornai aaqqissuussaaneranut akisussaasoq.

Siumut:
Siumut Nuummi 1996-imi ataatsimeersuartitsineranut aqutsisoq.
Siumut Nuummi 1998-imi ataatsimeersuartitsineranut aqutsisoq.

Oqalutsi
Nuummi 1994-imi Kommunit Iluarsartuusseqqinnissamut kommisionimi ataatsimiinnerit.

Canadap aamma Kalaallit Nunaata akornanni Qaqortat qilalukkallu pillugit ataatsimiititaliaq, tamanna 1994-mi Pond Inlet, Canadami pivoq.

Folketingip pisortaqarfia aamma Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Nuummi, Maniitsumi aamma Sisimiuni 1994-imi attaveqaqatigiillutik ataatsimiinnerat.

Royal Greenland A/S – 1999-imi SAP-imik ilisarititsinissamut piareersarneq.

Qallunaat nunaanni Eqqartuussiviit qullersaat - Thule pillugu suliaq 1999-imi eqqartuussineq.

Nunani Issittuni Arnat ataatsimeersuarnerat Whitehorse, Yukonimi 1999-imi.

Alcoa-suliniummi avatangiisinut sunniutinik nalilersuineq Nuummi, Maniitsumi aamma Sisimiuni 2008-imi aamma 2009-mi.

Aaqqissuisoq

Siumut
Siumut aasami ataatsimeersuartitsineq, septembari 1994-i Qaqortumi.
Siumut aasami ataatsimeersuartitsineq II, septembari 1999-i Qaqortumi.
Siumut Arnat ataatsimeersuartitsineq, februaari 2000-i Nuummi.
Naalakkersuisunik qinersinermi ataqatigiissaarisoq novembari 2001-i Nuummi.
Naalakkersuisunik qinersinermi ataqatigiissaarisoq novembari 2007-i Nuummi.
Naalakkersuisunik qinersinermi aaqqissueqataasoq juunimi 2009-mi.

Nunatta Qitornai
Partii nunagisamik pingaartitsisut Nunatta Qitornai 2017-imi Nuummi pilersinnera.

Pissutsit allat
Inunnik isumalluuteqarneq aamma aqutsinermut sakkut:
DISC-profil, PAPI-I aamma PAPI-N apeqqutit nutsernera.
DISC-profilimi apeqqutit atorlugit apeqqutinik akisineq