Tunuliaqutaq siunertarlu

Naalakkersuisut Inatsisartullu isumaqatigiittut siorna 4. november 2020 (UKA2020/201) Kalaallit Nunaata Kinami Beijingimi sinniisoqarfianik pilersitsinissaq aalajangerpaat.

Kalaallit Nunaata asiap kangiani aalajangersimasumik sivisuumillu najuunnissaanut annertuumik pisariaqartitsisoqarlunilu, najuunneq annertumik periarfissanik ammaassissasoq Naalakkersuisut naliliutigaat.
Beijingimi sinniisoqarfik Kalaallit Nunaata Asiami, ingammik Kinami, aningaasaqarnikkut, niuernikkut kulturikkullu attaveqaataanik siuarsaanermik suliaqassaaq, Kinalli saniatigut aamma Japanimi Koreamilu Kujallermi aamma sullississaaq. Sinniisoqarfik oqartussanik ingerlatsisunillu toqqaannartumik ulluinnarni oqaloqateqarnermik isumaginnissaaq.
Taakku saniatigut sinniisoqarfik asiamit Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissamik siuarsaanermut nittarsaassinermullu peqataaqataallunilu inuussutissarsiornikkut niuernermi aporfiusinnaasunik piiaaqataassaaq.

Naalakkersuisut ukiualunni kalaallit inuussutissarsiornikkut soqutigisaannik asiap kangiani nittarsaassinernik ingerlatsisarput. Soqutigisat ingammik aalisakkanik tunisassianut attuumapput, aammali suliffissuaqarnermut aatsitassarsiornermilu suliniutinut, attaveqaatinut, inuussutissanik nioqqutissanik, ilisimatusarnermut, ilinniartitaanermut, ilusilersuinermut, puisip amiinut, mingutsitsinngitsumik nukissiuutinut, nilannik imermillu avammut tuniniaanermut kiisalu takornariartitsinermut attuumapput. Suleqatigiinnerup annertusarnissaanut periarfissat amerlasoorujussuupput, tassani niuerfinnut anngussinnaaneq qulakkeerniarlugu, kalaallillu aalisakkanik tunisassiaasa avammut niuerutigineqarnerisa annertusarnissaanut peqataalluni niueqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornissamik misissuinerit ilanngullugit.

Kalaallit Nunaat ukiuni kingullerni qulini pisortatigoortumik Asiami Kinamilu inuussutissarsiornikkut nittarsaassinernik ingerlatsisarpoq. Kingullermik kalaallit niuertut aallartitaat amerlasuut 2018-mi niuerfinni nittarsaassinermik ingerlatsipput. Ungasissumik isigisumik ingerlaavartumik sulinermilu tassani aalajangersimasumik sinaakkutaqartumik niuernermik nittarsaassinerit amerlanerusut ingerlanneqassapput.
Asiap kangiani sinniisoqarfik Kalaallit Nunaata asiap kangianik suleqateqarnermi aningaasaqarnikkut iluanaaruteqarnermik nunanik sanilerisatsinnik toqqaannartumik unammilleqateqarnitsinnut atatillugu isigineqassaaq.

Kalaallit Nunaanni aalisarnermik inuussutissarsiortut Kinap Islandillu akornanni 2014-mi killeqanngitsumik niueqatigiinnermik isumaqatigiissuteqarnikkut unammilligassinneqarpoq, tassanilu assersuutigalugu qalerallit Islandimeersut, qaleralinnut nunatsinneersunut sanilliullutik 5 procentimik appasinnerusumik akitsuusiivigineqartarput.
Politikikkut suliaqarneq kalaallit inuussutissarsiortunik ammaassisinnaanermigut pingaaruteqarpoq. Sinniisoqarfiup maanna siunissamilu asiap kangiani inuussutissarsiornikkut nittarsaassinernik nukittorsaaqataassaaq, taamaalillunilu siunissami taamatut sulinermi pingaarutilimmik aqqutissiuussisuussalluni.

Kalaallit suliffeqarfii ukiumut 2,3 mia. kr-t sinnerlugit nalilinnik asiap kangianut tunisaqartarput. Kina 1,5 mia. kr-nik nalinginik tunisaqarfiunermigut niuerfinni annerpaavoq, Japanimullu 850 mio. kr-it missaannik nalilinnik niuerutigineqartarput. Ukiuni makkunani ingammik Kinamut avammut tunisineq annertusiartorpoq.