OCTA

OCTA – Nunat imarpiup akianiittut nunasiaataasimasullu kattuffiat

OCTA kattuffittut aningaasarsiornissamik siunertaqanngitsutut 2002-mi pilersinneqarpoq. OCTA-p ilaasortami Kommissionimik naalagaaffinnullu ilaasortaasunik suleqateqarnerannut tunngatillugu ataatsimut isummernerannik ataqatigiissaarisarpoq.

OCTA-mi pingaarnertut aalajangiisoqartarpoq ministerit ataatsimiinneranni, ataatsimiinnermut peqataasarput ilaasortat tamarmik naalakkersuisui. Ministerit ataatsimiittarput ukiut tamaasa, tassani kattuffimmi naalakkersuinikkut pingaartitat aalajangiiffigineqartarlutik. Ministerit ataatsimiinneranni siulittaasussat OCTA-mi aalajangiisartunut tulliusussat qinerneqartarput. Maannakkorpiaq siulittaasuupput Curacao, Ny Kaledonien siulittaasunut tullersortaavoq kiisalu Fransk Polynesien siulittaasuujunnaartuullutillu siulittaasuunerup naggataatungaani ingerlatsisuullutik. Taakkua anguniagarivaat OCTA-mi aqutsinermik allannguisoqarnissaa OCTA-llu suliassaasa ammasuuneratalu annertusineqarnissaat, nunalli nunasiaataasimasut soqutigisaat Bruxelles-imi naalakkersuinikkut siuarsarniarneqartarlutik.   

Siulittaasoqarfiup ataani Ulluinnarni aqutsisoqarpoq, taakku tassaapput Saint-Pierre aamma Miquelon (Siulittaasoq), Fransk Polynesien, Aruba (Siulittaasup tullia), De Britiske Jomfruøer, St.  Helena, Montserrat, Ny Kaledonien  aamma Kalaallit Nunaat. Ulluinnarni aqutsisut ukiumut 10-12-eriarlutik Bruxelles-imi ataatsimiittarput. Aqutsisut suliassaraat naalakkersuinikkut pingaarnersiukkat ministerit ataatsimiinneranni aalajangersarneqartut suliarineqarnissaat.