OCTA

OCTA – Nunat nunasiaataasimasut kattuffiat

OCTA kattuffittut aningaasarsiornissamik siunertaqanngitsutut 2002-mi pilersinneqarpoq. OCTA-p ilaasortami Kommissionimik naalagaaffinnullu ilaasortaasunik suleqateqarnerannut tunngatillugu ataatsimut isummernerannik ataqatigiissaarisarpoq.

OCTA-mi pingaarnertut aalajangiisoqartarpoq ministerit ataatsimiinneranni, ataatsimiinnermut peqataasarput ilaasortat tamarmik naalakkersuisui. Ministerit ataatsimiittarput ukiut tamaasa, tassani kattuffimmi naalakkersuinikkut pingaartitat aalajangiiffigineqartarlutik. Ministerit ataatsimiinneranni siulittaasussat OCTA-mi aalajangiisartunut tulliusussat qinerneqartarput. Maannakkorpiaq siulittaasuupput De Britiske Jomfruøer, Curacao siulittaasunut tullersortaavoq kiisalu Saint-Pierre aamma Miquelon siulittaasuujunnaartuullutillu siulittaasuunerup naggataatungaani ingerlatsisuullutik. Taakkua anguniagarivaat OCTA-mi aqutsinermik allannguisoqarnissaa OCTA-llu suliassaasa ammasuuneratalu annertusineqarnissaat, nunalli nunasiaataasimasut soqutigisaat Bruxelles-imi naalakkersuinikkut siuarsarniarneqartarlutik.   

Siulittaasoqarfiup ataani Ulluinnarni aqutsisoqarpoq, taakku tassaapput Fransk Polynesien, Aruba, Saint-Pierre aamma Miquelon, De Britiske Jomfruøer, St.  Helena (Siulittaasoq), Montserrat, Ny Kaledonien (Siulittaasup tullia) aamma Kalaallit Nunaat. Ulluinnarni aqutsisut ukiumut 10-12-eriarlutik Bruxelles-imi ataatsimiittarput. Aqutsisut suliassaraat naalakkersuinikkut pingaarnersiukkat ministerit ataatsimiinneranni aalajangersarneqartut suliarineqarnissaat.