Aalisarneq pillugu 2013-2015-imut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut

Kalaallit Nunaat 1985-imi EU-mit anigamili aalisarneq pillugu EU-mik isumaqatigiissuteqarpoq sisamanik isumaqatigiissummut ilassutitalimmik, tassa piffissami isumaqatigiissuteqarfiusumi piumasaqaatinik immikkut ittunik aalajangersaasut. 2003-mi isumaqatigiissutip atuuttup qiteqqunnerani nalilersuisoqarpoq, aalajangiisoqarlunilu isumaqatigiissut marlunngorlugu avinneqassasoq: Niuernermi piumasaqaatit malillugit aalisarnermi suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut aamma suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut.

Ulloq 1. januar 2013 niuernermi piumasaqaatit malillugit aalisarnermi suleqatigiinnissamik EU-p Kalaallillu Nunaata isumaqatigiissutaat atuutilerpoq. EU Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut oqartussaaffigisaani aalisarsinnaatitaanerminut pisassinneqarnissaminullu ukiumut EUR 17,8 millioninik aningaasatigut tapiissuteqartarpoq. Aalisarnermi suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnermi pingaarnertut siunertaavoq EU-p aalisarnissamut pisassinneqartarnissaa aamma aalisarnermi EU-p Kalaallillu Nunaata suleqatigiinnerisa pitsanngorsaaffigineqarnissaa.

Isumaqatigiissummut ilassummi aalajangersarneqarput EU-mi aalisariutit aalisarnissamut periarfissaat, aningaasatigut tapiissutit, aalisarnermi ingerlatassat assigiinngiiaartut taakkununngalu piumasaqaatit atuuttussat. Isumaqatigiissummut ilassut ukiuni pingasuni (2013-2015) atuussimavoq. Aamma isumaqatigiissummut ilassummi periarfissaavoq suliffeqarfinnik ataatsimoorussanik isumaqatigiissuteqartut ingerlatseqatigiiffiutaannut atatillugit pilersitsisinnaaneq aqqutigalugu aalisarnerup iluani aningaasaqarnikkut qanimut suleqatigiissinnaaneq. Nungusaataanngitsumik aalisarnissaq qulakkeerniarlugu Isumaqatigiissutitigut ilisimatuussutsikkut suleqatigiinneq siuarsarniarneqarpoq.