Ilanngussaq 7: Inunnik isumalluuteqarneq

Suleqatigiissitamut suliassiissutaasut 
1 Aallaqqaasiut 
2 Aaqqissugaanerup nakkutiginera 
3 Sulisussanik pisariaqartitsinermut tunngasut 
4 Sulisunngorsinnaasut 
5 Sulisitsitut sulisartullu akornanni pissutsit 
6 Pilersaarusiorneq, aqutsineq sullissinerlu
7 Suleqatigiissitap inassutai

Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitamit akuerineqarpoq december 2002-mi.

Siulequt
Manna tassaavoq "Inunnik isumalluuteqarneq" pillugu suleqatigiissitap suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit isumaliutissiissummut tamakkiisumut ilanngussaa.
Suleqatigiissitap ukioq kingulleq sulinermini pingaarnerpaatissimavaa avammut sammisumik sulinissani illoqarfiit assigiinngitsut tikeraartarlugit, innuttaasut ataatsimiitittarlugit kiisalu kattuffiit suliffeqarfiillu ataatsimeeqatigisarlugit. Tamatumani siunertaasimavoq inuiaat kalaallit ilisimasaasa katersornissaat aammalu suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit naalakkersuinikkut ingerlatsinerup ukiuni aggersuni ineriartortinnissaanut tunngavissat oqaluuserinissaat. Taamatut attaveqarnerup inernera suleqatigiissitap sulinerani sakkussaasimavoq pingaarutilik.
Tamatuma peqatigisaanik suleqatigiissitap sulinermini isumassarsiorfigilluarsimavai atuakkat, nassuiaasiat nalunaarutillu assigiinngitsut suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit naalakkersuinikkut ingerlatsineq ingerlanneqartoq pillugu ukiuni kingullerpaani saqqummersinneqartarsimasut.
Sumiluunniit aggeqqusaalluta tikeraaraangatta imaluunniit nammineq ataatsimiigiaqqusigaangatta inussiarnersumik ilassilluarneqartarpugut. Inuppassuit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit isumaliutissiissutip matuma suliarineqarnerani peqataasimasut tamaasa qutsaviginiarpavut.

1 Aallaqqaasiut

Suleqatigiissitap suliassai annertoorujussuupput. Taamaattumik aallaqqaammulli pilersaarusiornermi naatsorsuutigisariaqarsimavoq suliassat ataasiakkaat killilimmik itisilersinnaassagivut. Taamaattumik sulinermi samminerusariaqarsimavagut tunngavissat pingaarnerit suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi atorneqartariaqartutut isigisagut.
Aallaqqaasiummi uani takuneqarsinnaapput suleqatigiissitap sulinermini periaatsit suut eqqarsaatigisimanerai. Nalunaaarutip naggaterpiaani takuneqarsinnaapput allaaserisat paasisaqarfiillu sulinermi tunngaviusimasut.

1.1 Periaatsit pillugit eqqarsaatigineqartut
Periarfissat eqqarsaatigineqarneratigut periusissarsisimavugut naatsumik imatut allaaserineqarsinnaasunik:

  • Suleqatigiit sulinermik aallartinneraniilli innuttaasut aammalu sulisitsisut sulisullu peqatigiiffii akuliunniarpaat. Namminersulernissamik isuma innuttaasunik tunngaveqartariaqarpoq.
  • Sulinermi ilanngunneqassapput sulisoqarnermut ilinniartitaanermullu tunngasut tamarmik. Tamanna angujumallugu sammineqarnerussapput naalakkersuinikkut ingerlatsinermut tamarmiusumut tunngavissat pingaarnerit.
  • Suleqatigiissitap misissuinerani pingaartinneqarnerujuassapput anguniakkat naleqassutsillu pingaarnerit namminersulernissap piviusunngortinnissaanut siuarsaatigiumanerusagut. Anguniakkat ilusilersorneqassapput inuiaqatigiinni tunngavissat atugarisallu tunngavigalugit, suleqatigiissitallu suliassaasa pingaarnersaraat ajornartorsiutit siunissamissaaq anguniakkat piviusunngortinneqarnissaannut aporfiusinnaasut nassaariniarnissaat.

Immikkoortoq kingulleq titartagaq 1-imi takutinneqarpoq. Suleriaaseq tassaavoq misissueqqissaartuarnissaq anguniakkat pingaarnerusut kingumut qiviallattaarlugit.


1.1.1 Suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit naalakkersuinikkut ingerlatsinermi sananeqaatit pingaarnerit
Suliffeqarneq tamakkiisoq takusinnaalerumallugu suleqatigiissitap aallaqqaatigalugu suliffeqarnermut ilinniartitaanermullu tunngasut sananeqaatinut pingaarnernut tallimanut immikkoortippai, taakkua tamarmik immikkut naalakkersuinermut tunngasunut arlalinnut tunngasinnaasut suliniutissanullu amerlasuunut tunngasinnaasut.
Tabel 1, qupperneq 21-imi immikkoortiterineq taanna takuneqarsinnaavoq tamannalu suleqatigiissitap suliassanik tamanik agguaassinermini tunngavigisimavaa aammalu isumaliutissiissutip matuma suliarineqariaasiani tunngaviusimavoq.
Tabel 1-imi sananeqaatit tallimaasut ataasiakkaat tamarmik kapitalimi ataatsimi isumaliutissiissummi matumani tunngavigineqarput.


Tabel 1. Suleqatigiissitap suliassaanut tamarmiusunut takussutissiaq

Tassalu suliffeqarneq pillugu naalakkersuinikkut suliniutit allaaserineqarsinnaapput pingaarnernik tallimanik ukuninnga immikkoortortalerlugit:
1. Ilungersuutigisassat ajornartorsiutillu suliffeqarnermut sunniuteqassasorisat sunaassusersisinnaanerat, aammalu pisariaqartitsisut naalakkersuisut kommunillu akuliunnissaannik. Tamatuma saniatigut akuliunnissamut naalakkersuinikkut ingerlatseriaasissat periusissallu ilusilersorsinnaanerat. (Tabel 1-imi taaneqartut "Aaqqissugaanerup nakkutiginera").
2. Suliffissaqarnermut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi sulisussaqarnerup piviusunngortinneqarsinnaanera sunniuteqarfigisinnaaneralu, tamatumani ilanngullugit sulisoqarnerup siuarsarnerata qulakkeernissaa sulisussallu unammillersinnaalluartut atorlugit naammassisaqarluarsinnaanissaq. (Tabel 1-imi taaneqartut "Sulisussaqarnermut tunngasut").
(Paasissutissaq: Naammassisaqarsinnaassuseq tassaavoq naammassisat amerlassusiisa kiisalu akunnerit naammassiniaanermut atorneqartut imminnut sanilliunneqarnerat.)
3. Sulisussarsiornermut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi sulisussaqarnerup piviusunngortinneqarsinnaanera sunniuteqarfigisinnaaneralu, tamatumani ilanngullugit qulakkeerlugit sulisussat eqaatsumik atornissaat, sulisussat ilinniartitaanerata ineriartortittuarnissaa, qaffasinnerusumik suliffeqalernissap kajuminnarsarnissaa, suliffeqanngitsut sulilerseqqinnissaata sulissutigilluarnissaa kiisalu suliffissarsioriaatsit sulisussarsioriaatsillu nutaaliaasut ineriartortinnissaat. (Tabel 1-imi taaneqartut ¿Sulisussarsiornermut tunngasut¿).
4. Naammassisaqarluarsinnaanerup aammalu sulisitsisut sulisullu imminnut atanerisa qulakkeernissaat. Akissaatitigut ingerlatsinermi tunngavissat qajannaatsut, tunngaviusumik isumaqatigiissutit atorlugit atorfeqarnerup sapinngisamik qularnaatsuunissaa kiisalu sullivimmi avatangiisit atukkallu sapinngisamik pitsaasuunissaat. (Tabel 1-imi taaneqartut ¿Sulisitsisut sulisullu akornanni pissutsit¿).
5. Suliffeqarnermut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinermi peqataasut tamarmik aqulluarneqarsinnaanerat sullilluarsinnaanerallu, tamatumani ilanngullugit sulisussarititat amerlassusaat killeqaraluartoq sapinngisamik pitsaanerpaamik angusaqarnissap qulakkeernissaa.

Qulaanut

2 Aaqqissugaanerup nakkutiginera

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat suleqatigiissitamut suliassiissutaanni allassimavoq:
"Maannakkut isumaginninnermik ingerlatsinermi suliniutit pisortat aningaasarsiorniarnerannut annertuumik aningaasartuutaapput. Taamaattumik siunissami aningaasarsiornikkut patajaatsuunissamut inuit piginnaasaannik atorluaanissaq pingaarluinnarpoq. Maannakkut siunissamilu inuit sapinngisamik ikinnerpaat isumaginninnikkut ikiorsiissutaannarnik isumalluuteqarnissaasa qulakkeernissaa misissuiffigineqassapput."
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq inuit isumalluutit pitsaanerusumik atorneqarnissaasa qulakkeernissaanut sakkussaalluartoq qinikkat aalajangiisartullu allat pitsaanerpaamik sakkussaqarnissaat qulakkeeraanni maanna siunissamilu suliffeqarnermi piumasaqaataasussatut takorloorneqartut nalilersornissaannut. Sakkussat tamakkua matumani ataatsimut taaguuserneqarsimapput aaqqissugaanerup nakkutiginera.
Aaqqissugaanerup nakkutigineranut ataatsimut isigalugu anguniagaasoq imatut oqaatigineqarsinnaavoq:
Unammillernartussat ajornartorsiutillu sulisoqarnermut sunniuteqarsinnaasorisat sunaassusersinissaat naalakkersuisuniit arlaatigut akuliuffigineqartariaqartut. Tamatuma saniatigut akuliunnissaq tunngavissikkumallugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi anguniagassat periusissallu ilusilersorsinnaanerat.
Tunngavissat pillugit isumaliutissiissutip matuma imarisaasa nalunaarsorneqarneranni takuneqarsinnaasutut aaqqissugaanerup nakkutiginera immikkoortinneqarsimavoq, taavalu pilersaarusiorneq, aqutsineq sullissinerlu kapitalimi allami sammineqarlutik. Tamatumunnga patsisaavoq aaqqissugaanerup nakkutigilluarneqarnissaa suleqatigiissitap sammiumanerusimammagu. Aaqqissugaanerup nakkutigisariaqarnera inuiaqatigiinnut tunngasuni tamani atuuppoq, kisiannili suliffeqarnermi sukkasuumik allanngorarnerit nakkutilliineq sakkussaqqilluinartunngortippaat assersuutigalugu ilinniaqqinnissamik pisariaqartitsinermut suliffissaaleqinerulluunniit akiornissaanut tunngatillugu.
Ataatsimoortumik oqarluartaarut tassaasariaqarpoq sunaluunniit pitsaanerusumik suliarineqarsinnaasartoq. Aaqqissugaanerup maannarpiaq nakkutigilluarnera tunngavissarpiaavoq suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu suliniutit tunngaviisa pitsanngorsartuarnissaannut tunngatillugu naalakkersuinikkut tunngaveqarluartumik aalajangiisarnissanut. Suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu inuit atortariaqartutut nalunaarsukkanut sanilliullugit nalinginnaasumik ikinnerujuartussaapput. Taamaattumik atorneqarsinnaasut noqqoruunneqartuartussaapput.
Tamanna tunngavigalugu pingaaruteqarpoq suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu ingerlatsinermi suliniutinut tunngatillugu naalakkersuinikkut allaffissornikkullu aqutsinikkut tulleriiaarinerit tunngavissaqarluarnissaat. Nakkutiginninnikkut qulakkeerneqassaaq nassuerutigineqartuassammat tamatumani soqutigisaqartut tamarmik qanoq iliornikkut suliniarnertik pitsanngorsarsinnaaneraat.
Suleqatigiissitaq tunngavissanik pingaarnerusunik arlalinnik siunnersuusiorsimavoq aaqqissugaanerup nakkutigineqarnerani ilaasinnaasunik. Immikkoortut tulliuttut ilaanni tamatumani pineqartut ataasiakkaat maannarpiaq killiffiat naatsumik nassuiaateqarfigineqarpoq. Tamatuma kingornatigut suleqatigiissitap annikitsualuttalersorlugu aalajangersarpaa suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu siunissami aaqqissugaanikkut nakkutiginissaannut anguniagaq pingaarnerusoq tamatumani suliniutit sapinngisamik pitsaanerpaamik piviusunngortinnissaannut atatillugu tunngavissat aallaavissallu aammalu aporaaffiusinnaasut tunngavigalugit.

2.1 Aaqqissugaanerup nakkutiginerata ilassaatut siunnersuutit
Aqqissugaanerup nakkutigineqarneranut makkua ilaasinnaapput:

  • Suliffeqarnermut ilinniartitaanermullu tunngatillugu aalajangersimasumik akuttussusilinnik naliliisarnissaq, tamatumani ilanngullugit pilersillugit
  • piffissami pineqartorpiami tutsuviginartumik suliffeqarneq pillugu naatsorsoqqissaakkat, tamatumani ilanngullugit sulisussat, sulisut, suliffeqanngitsut, akissaatit isertitallu kiisalu piginnaasat il.il. pillugit naatsorsoqqissaakkat.
  • piffissami pineqartorpiami tutsuviginartumik ilinniartitaaneq pillugu paasissutissiorneq, tamatumani ilanngullugit ilinniagaqartut, taamaatiinnartartut naammassisullu il.il. pillugit naatsorsoqqissaakkat.
  • Suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu ingerlatsinerup immikkoortuisa ataasiakkaat nalilersortuarnissaat.
  • Sumiiffinni ataasiakkaani suliffissarsiuussisarfiit ilinniarfiillu nalunaarutinik nassiussuiuarnissaat.
  • Inuussutissarsiutillit sulisussanik piukkunnaatilinnik piumasaqartarnerat tunngavigalugu suliniuteqarfinni tamani anguniakkanik angusanillu aqutsineq.
  • Aningaasaliissutit iliuutsillu anginerusut tamarmik kingunerannik nalilersuisarneq (taakkununnga ilanngullugit aningaasaliissutit angusallu pillugit paasiniaaqqissaarnerit).
  • Sutigut tamatigut pitsaassutsip naammassisaqarsinnaassutsillu killiffiata ineriartorneratalu imminnut sanilliussortuarnerat nunatsinni pissutsit tunngavissallu nunanut allanut imminnut sanilliussortuarneratigut (assersuutigalugu
  • Issittup Nunataani sumiiffiit imminnut aqutarisut).

Matuma siuliini taakkartorneqartut isumaqarfigineqarsinnaapput annertoqisut aammalu aningaasanik sulisunillu kinguneqassaqisut, kisiannili nunani allani misilittakkat takutippaat aaqqissugaanerup nakkutigilluarnera sakkussaalluartoq suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu naalakkersuinikkut ingerlatsinerup nunani unammilligaasunisut minnerpaamik pitsaatiginissaata anguniarneqarnerani.

2.2 Killiffik
Immikkoortumi matumani sammineqarpoq aaqqissugaanerup nakkutigisaanerani immikkoortut ataasiakkaat qanoq atorneqarnersut.
Kalaallit Nunaata namminersornerulerneranit inuiaqatigiit sutigut tamatigut nalunaarsugaajuarsimapput. Pisortat nalunaarsuutaat amerlaqaat suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu tungaasigut nutaaliaasumik kisitsisitigut paasissutissiornissamut tunngaviulluarsinnaasut.
1980-ikkut naalernerat tikillugu kisitsisitigut paasissutissiortoqartarsimavoq, kisiannili tamatuma kingornatigut amerlassutsimikkut pitsaassutsimikkullu annikilliartorsimapput. Ataavartumik kisitsisitigut paasissutissiortuarnermut taarsiullugu arlalitsigut atorneqalersimavoq ataasiakkaanik misissuineq inuiaqatigiinnit isigalugu qangatut kisitsisitigut paasissutissiortarnermit nukissaajarnarneroqisoq, aammalu amigaataalluni misissuinernut allanut sanilliukkuminaattarmata, taamatullu misissuinerit annertuunut tunngagajunngimmata.
Sulisoqarnerup tungaatigut 1998-imiilli sulissutiginiarneqarsimavoq suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit naalakkersuinermut ingerlatsinermut tunngatillugu kisitsisitigut paasissutissiortarnerup piviusunngortinneqarnissaa. Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup sanarfiniarsimavaa suliffeqarnermut misissueqqissaariaaseq SULIAQ. Tamatuma peqatigisaanik kommunini arlalinni toqqaannartumik suliffissarsiorneq suliffissaaleqisut nalunaarsugaanerannik ilalik piviusunngortinniarneqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfimmi 1994-imiit siunertarineqarsimavoq suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiortarnerup pitsanngorsarnissaa, kisiannili paasissutissiortarnermi tassani pineqarnerusimapput sulisussat suliffeqanngitsullu pillugit kisitsisitigut paasissutissiornerit. Sulisussat pillugit paasissutissiorneq inuit qanoq ukioqarnerat pillugu paasissutissanut tunngavoq. Naatsorsueqqissaartarfik ukiut tamaasa sulifissaqanngitsut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortarpoq. 2000-ip naalernerani siullermeertumik saqqummersinneqarpoq 1998-imut suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiaagallartoq.
Ilinniartitaanermut tunngatillugu suli anguniagaavoq ilinniarniartut pillugit paasissutissat katersornissaat, naatsorsuutigineqarporlu paasissutissat tamakkua tunngavigalugit 2002-ip ingerlanerani kisitsisitigut paasissutissaqalissasoq. Sulisussat ilinniartitaanikkut qanoq katitersimanerat pillugu kisitsisitigut paasissutissaqanngilaq. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik maanna SULIAQ-mut atalersimavoq.
Isumaginninnermut tunngasut ataatsimut isigalugu kisitsisitigut nalunaarsorneqarsimanngillat. Taamaattorli Isumaginninnermut Pisortaqarfik 1999-imut nalunaarusiorsimavoq kommunini 14-ini siusinaartumik soraarnerussutisiaqalersartut pillugit, aammalu Naatsorsueqqissaartarfik peqatigalugu suliniutigineqarsimavoq inunnik isumaginninnermi pisartagallit tamaasa eqqarsaatigalugit inunnik isumaginninnikkut kisitsisitigut paasissutissiortarnerup ineriartortinnissaa.
Akissaatit pillugit kisitsisitigut paasissutissat killilimmik pissarsiarineqarsinnaapput. Pisortatut sulisitsisut pisortat akissaatilersueriaasiat Akissarsiat tunngavigalugit naatsorsortarpaat akissaatitigut isumaqatigiissut aalajangersimasoq Nunatta karsiata kommunillu aningaasarsiornerannut sutigut sunniuteqassanersoq. Sulisitsisut namminersortut suliffeqarfiit ilaasortaasut suliffinni aalajangersimasunik sulialinni akissaatit agguaqatigiissillugu nalunaaruteqartarnerat aammalu Sulisitsisut Peqatigiiffiata takussutissiorsimavaat sulisitsisut sulisut suliamik illinniagaqanngitsunut ilinniagalinnullu minnerpaamik akissaatisiaritinneqartut.
Pisortaqarfiit ataasiakkaat tigujuartarpaat paasissutissat assigiinngitsut kommunit suliffissarsiuussisarfiineersut ilinniarfinniillu ataasiakkaaneersut, tamatumanili aalajangersimasunik suleriaasiliortoqarsimanngilaq. Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmi piumasarineqarpoq kommunini isumaginninnikkut tunniuttakkat ilai paasissutissiiffigiumallugit, taakkua tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit utertinneqartarnerannut tunngatillugu. Paasissutissat tamakkua ilaannai qarasaasiatigut tiguneqartarput, taamaattumillu nalinginnaasumik paasissutissarpiaat kisitsisitigut suliarineqarsinnaasut pissarsiarineqarneq ajorput.
Tunngaviusumik isigalugu pisortaqarfinnut susassaqartunut Inatsisartut ataaniittunut apeqquteqaatit, nassuiaasiat nalunaarusiallu suliamik isumaginnittut ataasiakkaat nalilersorneqartuarnerattut atorneqartarput. Nalinginnaasumilli imaanngilaq suliniutit ataasiakkaat avataaniit piginnaaneqarluartunit nalilersorneqartartut. Naliliinissami pisariaqarput susassaqartunut apeqquteqarnissat, suliami aalajangersimasumi angorusutat angusanut sanilliullugit nalilerneqarnerat il.il.
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup ukiuni kingullerni piumasatut aalajangiussimavaa kommunit misileraanerni peqataanerminnut atatillugu pilersaarutit naammassigaangata nalilersortassagaat. Naliliinerilli tiguneqartartut pitsaassusiat killeqarajuttarpoq.
Ilisimasat malillugit ukiuni kingullerni ilinniartitaanerup tungaatigut nalilersuisoqarsimanngilaq.
Suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu allaffissornikkut aqutsinermi suliffeqarfinnilu sakkortusaanermut sakkussaq pingaarutilik tassaasussaavoq anguniakkat angusallu aqunneqarnerat. Ullumikkut suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu tungaasigut anguniakkat angusallu aqunneqarnerat atugaanngilaq, anguniakkallu ataasiakkaat ersarinngitsumik nalunaarsugaagajuttarput angusat sullissinerillu il.il. immikkuullarissumik nalunaarsugaasaratik.
Suliniutit aqunneqarneranni sakkussaq pingaartoq alla tassaavoq inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tunngatillugu kingunerinik nalilersuisarneq. Suliffeqarnermut ilinniartitaanermullu tunngatillugu misissueqqissaarnerit taamaattut atorneqanngillat.
Kiisalu allanut sanilliusseriaaseq atorneqarajuttarpoq qulakkeerumallugu nammineq periuserisat assersuutigalugu nunani allani periuserisanut sanilliullugu unammillersinnaanerat. Sanilliusseriaaseq pitsaassutsimut naammassisaqarsinnaassutsimullu tunngasinnaapput. Suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu tungaatigut sanilliussueriaaseq atorneqanngilaq.

2.3 Siunissami periarfissat unammillernartullu
Siunissami suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu periarfissat tikkuuppaatigut annertuumik allanngortiterisoqartariaqartoq, tamatumani inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi sapinngisamik pitsaanerpaanik tunngavissiornissap qulakkeernissaanut suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi suliniutit pingaarnerpaajusussaallutik.
Titartagaq 2-mi takutinneqartutut inunnik isumalluuteqarnerup ineriartortinnerata aqqunneqarnissaa siunissami ataatsimut isigalugu isumagineqassaaq ¿human ressource management¿ tunngavigalugu. Titartakkami takutinneqarpoq inuussutissarsiutit assigiinngitsut ilaasa sulisussarsiortarnerisa aamma sulisinnaasut isumalluutigineqarnerisa akornanni qanoq ataqatigiissitsisoqarnersoq. Sulisussarsiortarnerit sulisinnaasutullu isumalluutit akornanni ataqatigiissitsisoqannginneranik misilittakkat tunulequtaralugit naleqqussaasoqartariaqarpoq. Suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit naalakkersuinikkut suliniuteqarnikkut naleqqussaasoqarsinnaavoq.
Titartagaq 2. Inuit isumalluutit ineriartortinneqarnerannik aqutsineq

Suleqatigiissitaq isumaqarpoq suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu aaqqissugaanerup nakkutigineqarnera nukilaappallaartoq. Tamatuma kinguneranik qinikkat aalajangiinissaminnut qularnaatsuunngippallaartumik tunngavissaqartarput, tamatumalu peqatigisaanik suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit arlalinnik suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit takorluukkatullusooq oqaluttuarinnittoqartalersimavoq. Naalakkersuinikkut sulisuusut ataasiakkaat soqutigisaqaqatigiilluunniit kattuffii uppernarsineqarsinnaanngitsunik isummersorsinnaasarsimapput.
Namminersulernissamik kissaateqarnermiit isigalugu aaqqissugaanerup nakkutiginerata ineriartorteqqinnissaanut pingasunik tunngaviusunik siunertaqarpoq:
¿ Inuit isumalluutit atorluarneqarnerat annertusassallugu pitsanngorsassallugulu. Tamatumani pineqarpoq ilinniartitaanerup sukkasuumik pitsaasumillu piviusunngortinnissaa pillugu suliniutit pitsanngorsarnissaat kiisalu suliffeqarnerup tungaatigut sulisussarsiornerup suliffissanillu neqerooruteqarnerup sapinngisamik pitsaanerpaamik oqimaaqatigiinnerata qulakkeernissaa.
¿ Suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu tungaasigut pitsaasumik angusaqarfiulluarsinnaasumillu atorluarsinnaasumik aqutsinikkut angusassiornissaq, taamaalilluni aningaasaliissutissatigut sipaarutissat aningaasaliiffissanut allanut nuunneqarsinnaanngortillugit.
¿ Suliniutit assigiinngitsut sapinngisamik pitsaanerpaamik aqunneqarneratigut avatangiisinut oqariartuutip ersarinnerunissaata qulakkeernissaa. Assersuutigalugu akileraartartumut takuneqarsinnaanngortillugu pisortat aningaasaliissutaat iluanaarutaalluartartut taamalu aamma suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu peqataasunut allanut taamaaqataanik annertuunik piumasaqartoqarsinnaasoq.
Suliffeqarnermut tunngasut aaqqissugaanerata nakkutigineqannginnera tunngaviusumik patsisaasimavortaaq suliffeqarnikkut ingerlatsineq 1990-ikkut naanerat tikillugu Inatsisartunit kommuninillu eqqumaffigineqarluarsimanngimmat. Naalakkersuisuusimasut 1998-imi suliffeqarnikkut nutarterineq aallartimmassulli ajornakusoorsimavoq suliffeqarnikkut ajornartorsiutit pingaarnerusut qulaajarnissaat, pissutaalluni Namminersornerullutik Oqartussat allaffitsigut qullersaqarfiini suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat pigineqanngimmata. Taamatuttaaq kommunini ataasiakkaani ataatsimut isiginnissinnaassuseq annikissimavoq tamatumalu kinguneranik imaaliallaannaq naalakkersuinikkut aalajangiisarnerit atugaallutik - assersuutigalugu ukiut tamaasa piuartumik suliassaarutsillugu aalisakkerivinni sulisut suliunnaarsinneqartarnerat.
Ukiuni aggersuni pilersugassatigut nammatassat qaffasissuugallarnissaat isigalugu, pingaartumik utoqqalisut amerliartuinnartussaanerisa sulisinnaasutullu ukiullit amerliartorpiannginnerisa kingunerisaanik pingaaruteqarluinnarpoq suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu ullutsinnut naleqquttumik nakkutigineqarnissaat.

Qulaanut

3 Sulisussanik pisariaqartitsinermut tunngasut

4 Sulisunngorsinnaasut

4.1 Aallaqqaasiut
Kapitalimi matumani suliffeqarnermi suliassanut neqerooruteqartarneq immikkut sammineqarpoq. Kapitalimi immikkoortut sisamat misissoqqissaarneqarput:
1. Innuttaasut amerliartornerat.
2. Sulisinnaasut.
3. Suliffissaqanngitsut.
4. Piginnaanngorsaanerup ineriartortinnera.
Immikkoortuni ataasiakkaani tamani suleqatigiissitaq inassuteqarpoq naleqqussaanerit qanoq ittut pisariaqartinneqarnersut, inuit isumalluutit suliffeqarnermi iserluarnerunissaat tigummiinnarnissaallu angujumallugit.
Inuiaat amerlassusiata qanoq ineriartornera napasinnaasumik aningaasaqalernissamut tunngavippiaavoq. Misilittakkat tamarmik takutippaat nalinginnaasumik killilerujussuusoq innuttaasut inuunertussusiata, inoorlaat amerlassuserisartagaasa allallu nalinginnaasumik akuliuffiginissaat, kisiannili nunap immikkoortuini ineriartornerup, akissaatitigut ingerlatsinerup ineqarnikkullu ingerlatsinerup aqunneqarneratigut innuttaasut amerlassusiata qanoq iliartornerani inuussutissarsiornikkut sulisoqarnikkullu periarfissat kingunissaalu naaperiarneqarsinnaasut. Nalunaarummi matumani inuiaat amerlassusiata qanoq ineriartornerani makkua pingaarnerutillugit sammineqarput:

Inuiaat amerlassusiata qanorlu katitigaanerata ineriartornera.
Pilersuisuusussaatitaanerup ineriartornera.
Nunatsinniit qimaguttartut nunasisartullu.
Nunap immikkoortuini innuttaasut amerlassusiata ineriartornera.
Misissueqqissaarnermi pingaartinneqarpoq 1979-imi namminersornerulernermiit ullumikkumut piffissat assigiinngitsut misissuataarneqarnerat. Piffissalersuinerit 1950-mut allaat tunngapput. Tamatuma saniatigut pingaartinneqarpoq inuiaat amerlassusiata ukiuni qulikkaani aggersuni qanoq ineriartornissaata paasisaqarfiginissaa.
Ukiuni aggersuni inuiaat amerlassusiata qanoq iliartornissaata misissorluareerneratigut sulisussat tungaatigut ineriartornissaq misissuataarneqarpoq. Innuttaasut amerliartornerata misissoqqissaarnerata pissuseqataanik siunertaavoq maannamut ineriartorsimaneq allaaserissallugu kiisalu paasiniassallugu sulisinnaasut amerlassusiat qanorlu agguarsimanerata nunap ineriartorneranut qanoq sunniuteqassarnissaa. Sulisinnaasut tungaasigut ineriartornerup misissuataarnera immikkut misissuinernut ukununnga tunngassuteqarpoq:

Sulisinnaasut amerlassusiat qanorlu katitigaanerat.
Sulisinnaasut nunap immikkoortuini amerlassusiat qanorlu katitigaanerat.
Tikisitat atugaanerata annertusiartornera.
Nalinginnaasumik suliffeqarnikkut ingerlatsinermi sammineqarnerusarpoq sulisussarsiornerup suliffissanillu neqeroornerup oqimaaqatigiissinnissaat. Sulisussarsiortoqanngippat suliffissanilluunniit neqeroorneq naleqqussagaanngippata kingunerisarpaa suliffissaarunneq. Kapitalimi uani suliarineqarpoq suliffissaarunnerup ingerlasimanerata misissorneqarnera. Inuit allat sulisinnaasut suliffeqarnermi peqataanngitsut paasissutissat pigineqartut atorlugit misissuiffigineqarput. Taamaalilluni misissueqqissaarnermi makkua immikkut misissoqqissaarneqarput.

Nuna tamakkerlugu suliffissaaleqisut amerliartornerat.
Nunap immikkoortuini suliffissaaleqisut amerliartornerat.
Sulisussat allat pisortanit ikiuutitortut amerliartornerat.
Suliffeqarnikkut ingerlatsinerup piginnaasaqarnerup ineriartorneranut peqataanera pingasunngorlugu immikkoortinneqarsinnaavoq:

Ataatsimut isiginnilluni suliniarneq qulakkeerumallugu inuusuttut suliffeqarnermut ikkulluarnissaat, tamatumani ilanngullugit meeqqat atuarfiat, ilinniarnerit annerusumik ilinniarnissamut piareersarfiusut aamma inuussutissarsiutinik ilinniarnerit.
Sulisooreersut piginnaanngorsaqqinnerat.
Inuit sullivinniit illuartinneqarsimasut illuartinneqaratarsinnaasulluunniit aalajangersimasumik siunertalimmik sullinneqarnerat.
4.2 Inoqassutsip ineriartornera
Sulisoqarnermi pissutsit pingaartumik sulisussaqarnerup tungaatigut inoqassutsip ataatsimut isigalugu allanngoriartorneranit sunnerneqartaqaat. Siullermik sulisussat amerlassusiat qanorlu katitersimanerat naggataatigut tassaasarpoq inoqassutsip allanngoriartornerata inernera. Aappassaanik inoqassutsip allanngoriartornera aningaasarsiornerup tamarmiusup ineriartorneranut tunngaviuvoq nioqqutissanik sullissinernillu pisariaqartitsinerup kingunerisaanik. Taamaalilluni inoqassutsip allanngoriartornera suliffeqarnermi pisariaqartitsinermut neqerooruteqartarnermullu tunngaviusumik pingaaruteqarpoq.
Nunami Kalaallit Nunaattut ittumi ikittunnguanik siamaseqisunillu inulimmi nioqqutissiorneq sullissinerlu qaqugu akilersinnaalissanersut ajornartorsiutinngulertorsinnaavoq. Tamatuma malitsigissavaa innuttaasut qanoq amerlatiginerata kingunerissallugu nunatta nunanik allanik annertuumik niueqateqartariaqarneranik. Tamatuma peqatigisaanik pissutsit taamaannerat inuussutissarsiutit ineriartornerannut taamalu suliffeqarnermut pingaaruteqassalluni.
Danmarkimi suliffeqarnermut inuiaqatigiinnullu danskinut atanerujussuaq aamma pingaaruteqaqaaq inoqassutsip allanngoriartorneranut sulisussarsiortarnermullu. Danmarkimi nunatsinnilu tunisassiat akiisa allanngorarnerat nunatsinni piginnaaneqarluartunik sulisussarsiortarnermut pingaaruteqarpoq. Tamatumani pineqaannanngillat sulisussat tikisitat, aammali sulisussat, kalaallit nunatsinni akit pitsaannginnerat, ilaqutaqarneq il.il. pissutigalugit Danmarkimut nuukkumallertartut.
Inoqassutsip allanngoriartornerata misissoqqissaarnerani matumani siunertaavoq nunatsinni inoqassusip maannamut allanngoriartorsimanerata nalilersornissaa kiisalu nalilersorumallugu nammineernerulernissamut tamatumalu kinguneranik aningaasarsiornikkut imminut napatittariaqarnerup innuttaasut amerlassusiata qanorlu katitigaanerata siunissami periarfissarititaasa nalilersornissaat.

4.2.1 Innuttaasut amerlassusiata katitigaaneratalu ineriartornerat
Ukiut 100-it ingerlaneranni nunatta inui tallimariaatingajammik amerlisimapput. 1901-imi nunatsinni najugaqarsimapput 12.000-it missaat. 1. januar 2001-imi nunatsinni najugaqarput 56.245-it.
Titartagaq 7-imi takutinneqarpoq 1950-imiit ullumimut inoqassutsip allanngoriartornera 2011-illu tungaanut missingerneqarnera. Ukiut uuntritilikkaat nikinneranniit innuttaasut amerliartorluarsimanerat 1970-ikkut aallartinneranni annikilliartorpoq. 1960-imiit 1975-imut innuttaasut 50 procentip missaanik amerliartoriarlutik 1979-ip tungaanut amerlassutsimikkut nikingaarsimanngillat.
Namminersornerulernerup kingornatigut inuttaasut amerliartoqqilersimapput 1975-illi siornatigutut annertutiginngitsumik. Tassalu taamaallaat katillugu 13 procenti missiliorlugu amerlisimapput, tassa 6.412-inik, 1. januar 1980-imiit 1. januar 2001-imut. Piffissami 2001-mit 2011-mut innuttaasut amerlinissaannut missingersuutit kingullerpaat malillugit naatsorsuutigineqarpoq 1,2%-imik amerlissasut tassa 679-inik.

Innuttaasut ukiumut amerleriartarnerat 1950-2009

Ukiumoortumik ineriartorneq  Pct. 
1950-59  3,8
1960-69  4,2
1970-79  0,7
1980-89   1,2
1990-99  0,1
2000-09  0,2

Paasissutissat: Grønlands Statistik, Statistisk Årbog, diverse årgange & Ministeriet for Grønland: Årsberetning, diverse årgange.

1960-ikkut naanerata tungaanut nunatta inuisa amerliartornerujussuannut patsisaasimavoq inuiaqatigiit nutaaliaasut ataatsimut isigalugu atugarissaarnerusut ineriartortitaasimanerat, meeqqiorneq annerulerluni inuillu agguaqatigiissillugu inuunertunerulerlutik. Piffissami pineqartumi inuit amerliartorsimanerata kinguneranik arnat qitorniorsinnaasut ukiuni qulikkaani arlalinni innuttaasut amerliartornerannut pingaaruteqassapput. Namminersornerunerup nalaa tamakkerlugu inunngortartut toqusartunit amerlanerujuarsimapput, kisiannili piffissap ingerlanerani inunngortartut amerlanerujunnaariartornerata tamatumalu peqatigisaanik nunanut allanut nuuttartut kingunerannik innuttaasut amerliartorunnaarsimapput.
(Paasissutissaq: Kinguaassiorsinnaassuseq eqqarsaatigalugu spirali, nammineq piumassutsimik naartuersissinnaalernerup p-pillillu eqqunneqarnerat nunani allanisuulli aamma kinguaassiorsinnaassutsimut tamarmiusup ingerlaneranut annertuumik pingaaruteqarsimavoq.)
Nunatsinni innuttaasut katitigaanerata ilisarnaatigilluagaasa ilagaat innuttaasut amerlasuut suli nunatta avataani inunngorsimasuummata. Sulisut amerlassusiata qanorlu katitigaanerata misissoqqissaarneranni tamanna sukumiinerusumik qulaajarneqassaaq. Titartagaq 8-imi innuttaasut sumi inunngorsimanertik tunngavigalugu agguarneqarput 1950-imiit 2001-imut 2011-imut missingersuutit ilanngullugit.
Sorsunnersuit aappaata kingornatigut inuit nunatta avataani inunngorsimasut nunatta inuinut tamanut sanilliullugit amerlanerpaasimapput 1975-imi 19,2 procentiusimagamik. Tamatuma kingornatigut ikiliartorsimapput ullumikkullu nunatta inuisa tamarmiusut 12,0 procenteraat. Avataaneersut 1975-ip tungaanut amerliartorusaartuarsimapput, tamatumali kingorna 1990-ip tungaanut taamaaginnarsimallutik. 1990-ip kingornatigut inuit nunatta avataani inunngorsimasut ikilisimapput, tassalu 2001-imi 1969-imisut amerlassuseqalersimallutik.

Inuit nunatta avataani inunngorsimasut piffissami pineqartumi tamarmi angutaanerusimapput. Tassalu 1. januar 2001-imi inuit nunatta avataani inunngorsimasut 6.622-iusut 69,5 procentii angutaapput. Pissutsip tamatuma kinguneranik nunatsinni arnat angutillu qanoq amerlatiginerat nikisinneqarsimavoq. Siullermik angutit avataaneersut angutit katillugit amerlisippaat. Aappassaanik angutit taakkua kalaallillu arnat katittagaat inooqatigisaallu amerlangaatsiarsimapput, taamaattumillu arnat nunatsinniit qimaguttarsimallutik. Tassalu Namminersornerulernerup eqqunneqarnerata kingornatigut nunatta inui ataatsimut isigalugit arnat 45,6 aamma 46,8 procentip akornanni amerlassuseqarsimapput.
Titartagaq 9-mi takutinneqarpoq 1. januar 2001-imi arnat angutillu ukioqqortussutsikkut agguarsimanerat. 70-inik ukiullit tikillugit angutit arnanit amerlanerupput. Ukioqqortoqatigiit ataatsit qiviaraanni angutit 50-54-inik ukiullit 60,2 procentiupput.

Inuusuttut 15-it 29-illu akornanni ukiullit ikittunnguunerannut patsisaavoq inuusuttut ilinniariartorlutik nunani allaniittarmata.

4.2.2 Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataqatigiinnerat

Danmarkimut qanimut attaveqarneq nunatsinni inuttussutsip allanngoriartornerata ilisarnaatigilluagaraa. Titartagaq 8-mi takutinneqarpoq Namminersornerunerup nalaani inuit nunatta avataani inunngorsimasut nunatta inuinut tamanut sanilliullugit 11,8 procentip 18,1 procentillu akornanniissimasut. Tamanna imatut paasisariaqarpoq inuusuttut ukioqqortoqatigiit ilarparujussui qallunaamik anaanaqanngikkunik qallunaamik ataataqartut.
Ataqatigiinnermut takussutissaq alla tassaavoq inuit nunatsinni inunngorsimasut qanoq amerlatigisut piffissap ingerlanerani Danmarkimi najugaqartarnersut. Inuit tamakkua assigiinngisitaartorujussuupput ilai inuusuttut Danmarkimi ilinniarallartut ilaalu isumaginninnikkut isumagisariaqartut piffissami aalajangersimasumi nunatsinni pisortat suliffeqarfiini tigummiinnassallugit nukissaqarfigineqarsimanngitsut. Ilimagisariaqarporli amerlanerpaat suliffeqarnissaq patsisigalugu Danmarkimi ilinniarusunnerusarsimasut. Tabel 11-mi takutinneqarpoq inuit qanoq amerlatigisut nunatsinni inunngorsimasut Danmarkimi nunatsinniluunniit najugaqarnersut. Kisitsisitigut takussutissaqanngilaq inuit nunatsinni inunngorsimasut qanoq amerlatigisut nunani allani najugaqarnersut.

Inuit nunatsinni inunngorsimasut sumi najugaqarnerannut ukioqqortussusiannullu agguarlugit, 1.1. 2001

Ukioqqortoqatigiit  Danmarkimiittut  Kalaallit
Nunaanniittut
Katillugit  Danmarkimiittut  Kalaallit
Nunaanniittut 
Katillugit 
 
Amerlassusaat
Pct.
           
0-9 ukiullit  830  9.553  10.383  8,0 92,0  100,0
10-19 ukiu.  1.710  8.686  10.396  16,4 83,6  100,0
20-29 ukiu.  2.199  5.880  8.079  27,2 72,8  100,0
30-39 ukiu.  3.317  9.905  13.222  25,1 74,9  100,0
40-49 ukiu.  2.348  7.185  9.533  24,6  75,4  100,0
50-59 ukiu.  971  4.205  5.176  18,8  81,2  100,0
60+ ukiu.  729  4.209  4.938  14,8  85,2  100,0
 Katillugit  12.104  49.623  61.727  19,6  80,4  100,0

Paasissutissat: Grønlands Statistik, Grønlands Befolkning 2001, Tabel 9.2, side 52 og Tabel 10, side 53.

Tabel 11 mianersortumik tigusariaqarpoq ilimagisariaqarmat inuit pineqartut ilarparujussui nunatta avataani inunngorsimasunik angajoqqaaqartut. Tamatuma saniatigut inuit pineqartut ilai nunatta avataani inunngorsimasut anaanaqarlutillu ataataqarsinnaapput nunatsinni inunngorsimasunik.
Misissuinermi naatsorsorneqarsimavoq kalaallit qassit 1. januar 2000-imi Danmarkimi najugaqartuusimanersut. Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut katillutik 12.040-iusimapput. Misissuisut eqqoriarpaat inuit Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut Danmarkimi najugaqartut, minnerpaamillu ataatsimik Kalaallit Nunaanni inunngorsimasumik angajoqqaaqartut, amerlanerpaamik 7.200-iusimassasut.
(Paasissutissaq: Lise Togeby: "Grønlændere i Danmark: En overset minoritet, januar 2002, Tabel 2.1, side 27 (Kalaallit Danmarkimi: Ikinnerussutillit puiukkat, januar 2002, Tabel 2.1, qupp. 27, nuts.)
Nunatsinnut pisarnerit nunatsinniillu aallartarnerit ingerlajuarput. Titartagaq 10-mi takutinneqarpoq 1950-imiit nunatsinnut pisartut amerlassusaat. 1960-i tikillugu nunatsinnut pisartut ikittunngooriarlutik 1970-ikkunni ukiuni ataasiakkaani tikittartut qimaguttartullu nikerangaatsialersimapput. 1971-imiit qimaguttartut tikittartuniit amerlanerulersimapput eqqaassanngikkaanni 1980-81 aamma 1987. 1990-ikkunni (1992 eqqaassanngikkaanni) nunatsinniit qimagussimapput inuit 4.767-it.

Nunatsinnut pisut amerlassusiat takkuttut aallartullu amerlassusiata inerneraa. Titartagaq 11-mi Namminersornerunerup nalaani takkuttut qimaguttullu sumi inunngorsimanerat nalunaarsorneqarpoq.

Nunatta avataani inunngorsimasut amerlanersaat tassaapput tikisitat. Takkuttut qimaguttullu amerlassusiat 1980-ikkut aallartinneranniilli imminut malittuinnangajaasimavoq. Nunatsinni inunngorsimasunut tunngatillugu Namminersornerunerup nalaani tamarmi qimaguttut takkuttunit amerlanerusimapput. Ilinniagaqartut nunatsinni inunngorsimasut Danmarkimilu najugallit ikinnerupput hundorujurunik ikittunnguanik amerlassuseqarlutik. Tassalu 15. december 1996-imi kalaallit 345-it nunatta avataani ilinniartuupput.
Suleqatigiissitap kaammattuutigaa kalaallit ilinniartut aammalu allat Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimiittut Kalaallit Nunaannut uternissaannut aporfissat peerneqarnissaat sulissutigineqassasoq. Kalaallit Danmarkimiittut paasissutissinneqartarnerat attaveqarfigineqarnerallu pitsanngorsarneqassaaq, aammalu kaammattuutigineqarpoq Danmarkimi suliffissarsiuussisarfiit suleqatigineqalissasut Kalaallit Nunaanni suliffissaalersunik paasissutissanik tunniussisarnissaq pillugu. Aporfiit annersaraat inissaaleqineq. Kalaallit ilinniagaqarlutik allatuullunniit Danmarkimi najugaqarallarsimasut utertinneqarnerannut atugassanik inissianik immikkoortitsisoqarnissaa kaammattuutigineqarpoq. Aamma kalaallit sivisuumik nunani allani najugaqarsimallutik kalaallisut oqalussinnaajunnaavissimasut puigungajassimasulluunniit oqaatsinut ilinniartinneqarnerannut neqeroorutit qularnaarneqartariaqarput.
Danmarkimi Kalaallit Ilinniagaqartut Kattuffiata (DKIK) kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni sulinissamut periarfissat pillugit pitsaanerusumik paasissutissinneqartariaqaraluarnerat tamatumani tikkuarpaa. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut akornanni sulisussat ilinniagaqarsimasut pisariaqartinnerat paasilluarsimasariaqarpoq.
(Paasissutissaq: DKIK: "Isumasioqatigiinneq, Februar 2001, Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq", 2001, qupp. 5-6.)
DKIK-ip kaammattuutigaattaaq ilinniartut Danmarkimi ilinniartuutillutik Kalaallit Nunaannut tassanilu suliffeqarnermut attaveqarluartitaanerussasut. Taamaaliortoqarsinnaavoq aasaanerani Kalaallit Nunaanni suliffeqartarnikkut, tassani suliamik misiliisarnikkut imaluunniit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiortut peqatigalugit angusinissamut allaaserisat suliarineqartarnerisigut.
Aammattaaq DKIK-ip pingaartuutippaa pitsaanerusunik ilinniaqqinnissamut periarfissaqarfiusumik Kalaallit Nunaanni ilinniagartuut attaveqaqatigiiffeqalernissaat, tassa Kalaallit Nunaanni atorfeqarnerat inuttut ineriartornerannut killiliisuunnginniassammat.
Kalaallit ilinniareerlutik Kalaallit Nunaannut utersinnaanerannut aalajangiisuulluinnartut tassaapput atorfimmi atukkat pitsaasut, tassa akissaatit, pisortat sullissinerat ineqarnerlu. Atukkat tamakku ilinniartut Danmarkimi atugarisinnaasaannut unammillersinnaasariaqarput.

4.2.3 Pilersuisussaatitaanerup ineriartornera
Pilersuisussaatitaanerup ineriartornera nunap aningaasarsiorneranut pingaarutilimmik takussutissiivoq. Pilersuisussaatitaanermi pineqarput inuit suliffeqanngitsut inuillu suliffeqartut.
(Paasissutissaq: Isumaliutissiissummi matumani sulisinnaasut naatsorsorneqarsimapput inuit suli-sinnaasut 15-iniit 62-inut ukiullit. Inuit ilaat taamatut ukiullit arlaannik peqquteqarlutik sulisinnaanngitsut matumani ilanngunneqarsimanngillat. Aammattaaq 62-it sinnerlugit ukiullit suli suliaqartutut inuusut matumani ilanngunneqarsimanngillat. Taamaakkaluartorli naatsorsuinerit pissusiviusunik takutitsisutut isigisariaqarput ingammik pilersorneqartussaasut pilersuisuusussallu amerlassusaat taakkualu ineriartornerat eqqarsaatigalugu.)

1. januar 2001-imi nunatsinni pilersuisussaatitaaneq 0,49-ruuvoq. Tamanna imatut paasisariaqarpoq inuit 100-it imminnut pilersuutigalutik inuit 49-it pilersussagaat. Namminersornerulernerup aallartinnerani inuit 100-it inuit 56-it pilersortussaasimavaat 2011-imullu missingersuusioraanni inuit 100-it imminnut pilersornermik saniatigut inuit 45-it pilersussavaat.
Pilersuisussaatitaanerup ineriartornerata takutippaa Namminersornerulernerup atulernerani ineriartorneq pitsaasuusimasoq, kisiannili 1998-imiit ullumikkumut pilersuisussaatitaaneq annertusiartorsimavoq, taamalu 1. januar 2001-imi 1981-imisut annertussuseqarsimalluni. Naatsorsuutigineqarpoq 2001-ip tungaanut pilersuisussaatitaaneq annikilleqqissasoq maannakkutut ineriartorneq ingerlaannassappat.
Pilersuisussaatitaanermut tunngatillugu nunaqarfinni ataatsimut isigalugu innuttaasut agguarsimanerat illoqarfinnit pitsaannginneruvoq. 1. januar 2001-imi illoqarfinni imminut pilersornerup saniatigut inuit 100-it pilersugassaagaanngata 47-it pilersorneqartartut nunaqarfinni 63-it pilersugassaasarput. Tabel 13-imi, qupp. 69-mi, nunatsinni pilersuisussaatitaaneq kommuninut naatsorsorneqarsimavoq.
Pilersuisussaatitaanerup ukiuni tulliuttuni qulini ineriartornissaanut tunngaviuvoq tassani ineriartornermi tamarmiusumi inernerit makkua tunngaviullutik:

0-14-inik ukiullit 14,2 procentinik ikilissapput.
Sulisinnaasut tamarmiusut (15-iniit 62-inut ukiullit) 4,8%-imik amerlissapput.
Soraarnerussutisiallit (63-it sinnerlugillu ukiullit) 34,2 %-imik amerlissapput.
Ataatsimut isigalugu inernera tassaavoq innuttaasut 1. januar 2001-imiit 1. januar 2011-imut 1,5 %-imik amerlissammata.
Kommunini pilersuisussaatitaaneq, 2001

Kommuni  Kommuni tamarmi  Illoqarfik  Nunaqarfik 
Nanortalik  0,55  0,53  0,58
Qaqortoq   0,47  0,46  0,66
Narsaq   0,49  0,52  0,34
Ivittuut  0,07  0,25  -
Paamiut  0,58  0,55  0,85
Nuuk  0,40  0,39  0,65
Maniitsoq  0,54  0,52  0,60
Sisimiut  0,50  0,52  0,38
Kangaatsiaq  0,71  0,60  0,80
Aasiaat  0,45  0,45  0,55
Qasigiannguit  0,53  0,52  0,80
Ilulissat 0,48   0,47  0,65
Qeqertarsuaq  0,58  0,58  0,54
Uumannaq  0,59  0,53

 0,66

 

Upernavik  0,63  0,54  0,70
Qaanaaq  0,64  0,64  0,65
Ammassalik  0,60  0,54  0,69
Illoqqortoormiut  0,63  0,64  0,41
Nun tamakkerlugu

 0,49

 

 0,47  0,63

4.2.4 Nunap immikkoortuini inoqassutsip ineriartornera
Inoqassutsip ataatsimut isigalugu ineriartornera aamma nunap immikkoortuini sumiiffinnilu ataasiakkaani ineriartornissamut periarfissanik tunngaveqarpoq. 1, januar 2001-imi nunatta inui illoqarfinnut nunaqarfinnullu 77-inut siammarsimapput, tak. Tabel 13, qupp. 69-imiittoq.
Namminersornerulernerup atulerneraniit inuit illoqarfinnut annerusunut katersuukkiartuaarnerat nangiinnarsimavoq. 1979-ip siornatigut illoqarfik ataasiinnaq 4.000-it sinnerlugit inoqarsimavoq. Ullumikkut illoqarfiit pingasut taakkua sinnerlugit inoqarput. Illoqarfinni taakkunani pingasuni nunatta inuisa 41,6 procentii najugaqarput. Tamatuma peqatigisaanik inoqarfiit 500-it inorlugit inoqartut inukilliartuinnarput. 1980-imi innuttaasut 21,1 procentii illoqarfinni nunaqarfinnilu 500-it inorlugit inulinni najugaqarsimagaluartut 1991-imi 16,9 procentimut apparsimapput aammalu 2001-imi suli ikilinerullutik 15,8 procentinngorsimallutik.
Inoqassutsip illoqarfinnut, nunaqarfinnut savaateqarfinnullu il.il. agguarlugu ineriartornera Titartagaq 14-imi takutinneqarpoq ukioq 1979 aallaavigalugu. Amerliartortutuaasimapput illoqarfimmiut. Illoqarfiit inui 1979-imi 37.205-ioriarlutik 2001-imi 45.927-inut amerleriarsimapput. Ukiut pineqartut ingerlaneranni nunaqarfiit inui 9.988-iniit 9.207-inut ikileriarsimapput. Savaateqarfimmiut il.il. 2.145-niit 1.111-nut ikileriarsimapput. Tassalu ataatsimut isigalugu innuttaasut annertuumik illoqarfinnut katersuussimapput.
Illoqarfinni nunaqarfinnilu najugaqartut najugarisap inuttussusianut agguarlugit, 1960-2001

 

Inoqqortussuseq  Inoqarfiit  (Illoqarfiit nunaqarfiillu)
Inuit amerlassusaat
tamarmiusunut sanilliullugit (% 
               
  1960 1970 1980   1991  2001  1960  1970  1980 1991  2001
1-99 77 82 61 20 21 9,7 5,0 3,6 2,3 2,0
100-249 46 30 30  30 28 22,1 10,8 9,9 8,8 7,8
250-499 10 12 10  9 10 9,4 8,8 7,6 5,8 6,0
500-999 7 6 4  5 4 13,7 10,0 6,0 5,7 4,2
1000-1499 4 2 3  3 4 14,2 5,1 7,7 7,3 9,1
1500-1999 4 2 2  3      4 21,2 7,2 7,3 9,2 12,4
2000-2999 - 4 2 22,3  10,1  4,0  5,3 
3000-3999 9,7  14,4  28,9 17,7  11,5 
4000-it sinnerlugit - - 16,4  18,9  39,3  41,6 
Katillugit 149 141 107 77 77 100 100 100  100  100 

Tamatuma peqatigisaanik nunatta immikkoortuini sisamani innuttaasut agguarsimanerat annertungaatsiartumik allanngorsimavoq.
Nuummi amerliartorsimaneq iluaqutigalugu Kitaata qeqqani najugallit amerlingaatsiarsimaqaat. Akerlianilli Kujataani najugallit ikileriarsimapput. Qeqertarsuup Tunuani isorliunerusunilu najugaqartut Namminersornerunerup nalaa tamakkerlugu ataatsimut isigalugu amerlassusiat nikissimanngilaq, tak. Titartagaq 16.
1979-imi Namminersornerulernerup atulernerani Kitaata qeqqani najugallit 34,8 procentiusimapput. Ullumikkut 41,2 procentiupput nunatta inuinut tamanut sanilliullugit. Ataatsimut isigalugu nunap immikkoortuini pingasuni allani nikittoqarsimanngilaq.

Sumiiffinnut suliffissaqarfiusunut nuunnissamut kajumissaarinissaq siunertaralugu siunissami naalakkersuinikkut ingerlatsisoqassappat nunatsinni ukiut tamaasa nutsertareernerit pingaarutilerujussuupput.
Assersuutigalugu 1999-imi inuit 12.055-it minnerpaamik ataasiarlutik nuussimapput, tassalu tamatuma assigaa ukioq taanna innuttaasut 21,5 procentii allamut nuussimasut. Ukioq taanna nuna tamakkerlugu kommunit akornanni nuuttarsimapput 4.671-it.
(Paasissutissaq: Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik:Innuttaasut nikerarnerat 1999, qupp. 16.)
Nunap immikkoortuisa ataasiakkaat iluanni annertuumik nikerartoqarsimanngilaq. Soorlu 1999-imi nunap immikkoortuini ataasiakkaani taamaallaat allamut nuussimapput 36,3 procent. Kommunit akornanni nuunnerit 43,4 procentii 1999-imi Nuummut Nuummiillu pisimapput.
Tassalu ataatsimut isigalugu innuttaasut nuuttarsinnaanerat pillugu oqartoqarsinnaavoq affai missiliorlugit Nuup nunallu sinnerata akornanni nuuttarsimapput, tamannalu tunngavigalugu nunap immikkoortui sulisussanik piareersimatitsivittut isigineqarsinnaapput.

4.3 Sulisussat
Matuma siuliini inoqassutsip misissoqqissaarneqarnera tunngavigalugu matuma kinguliini sulisussat allanngoriartornerat misissoqqissaarneqassaaq. Sulisussat matumani tassaatinneqarput inuit 15-iniit 62-inut ukiullit.

4.3.1 Sulisussat amerlassusiata katitigaaneratalu ineriartornerat
1979-imi inuit sulisussat 31.629-iusimapput. Namminersornerunerup ukiuni siullerni sulisussat amerliartorsimapput 1989-imi 38.889-inngorlutik. Amerlinermut patsisaanerpaavoq sulisussat nunatsinni inunngorsimasut amerlimmata 6.043-nik, tassa ukiumut agguaqatigiissillugu 2,4 procentimik. Tamatuma peqatigisaanik inuit nunatta avataani inunngorsimasut ukiumut 1,7 procentimik agguaqatigiissillugu amerleriartarsimapput.
1989-ip kingornatigut 1995-ip tungaanut sulisussat ikiliartorsimapput, taavalu tamatuma kingornatigut ullumikkumut ukiumut amerleriartarneq annikinnerusimalluni, naak inuit nunatta avataani inunngorsimasut ukiuni pineqartuni ikiliallassimagaluartut. Missingersuutini nutaanerpaani naatsorsuutigineqarpoq amerliartorneq taanna ukiuni qulini tulliuttuni nangiinnassasoq, taamaalilluni nunatsinni sulisussat 2011-imi 39.440-uussallutik.
Innuttaasut ukioqqortussutsimikkut katitigaanerat sulisoqarnermut ilinniartitaanermullu pingaarutilerujussuuvoq sulisoqarnermut ilaalersartut qimaguttartullu eqqarsaatigalugit. Titartagaq 17-imi 10-14-inut ukiullit aamma 55-59-inik ukiullit 1980-imiit 2011-imut naatsorsorneqarsimapput. Innuttaasut 1975-ip tungaanut amerleriarujussuarnerat siunissami inuusuttut suliffeqarnermut "isaanerannik" kinguneqassaaq, apeqqutaalluni arnat ukioqatigiit amerlasuut qaqugu kinguaassiorsinnaalissanersut allanngortoqangaanngippallu inoqassutsip allanngoriartornera nutaamik oqimaaqatigiissuseqalissaaq.
Namminersornerulernerup eqqunneqarnerani 10-14-nik ukiullit 6.985-iusimapput. 1988-ip tungaanut ikiliartorsimapput tamatuma nalaani 3.741-simallutik. 1980-ikkut naalerneranniit amerliartoqqilersimapput amerlanerpaalissangatinneqarpullu 2003-p missaani 10-14-inik ukiullit 5.300-it missaaniissallutik.
Utoqqalineq pillugu suliunnaartussat, matumani pineqarlutik 55-59-inik ukiullit, inuit inuunertusiartornerata kinguneranik Namminersornerunerup nalaani amerliartuinnarsimapput ukiunilu tulliuttuni unikaallannissaq eqqaassanngikkaanni amerliartorusaaginnassasut ilimagineqarpoq. Tassalu utoqqalineq pillugu suliunnaartarneq sulisussat piaartumik piginnaanngorsaqqinnerannut periarfissaasinnaavoq, kisiannili aamma piffissap ilaani inuusuttut ikitsillugit unittoorutaasinnaalluni, ukioqqortoqatigiit qimagutilersut taartissaqartinneqassanngimmata.
Inuusuttut ukioqatigiit amerlassusiata annertuumik allanngorarnerata pisariaqalersippaa ilinniartitaariaatsip eqaatsuunissaa, tassani aalajangersimasumik siunertalimmik ilinniagassanik neqerooruteqarnermi isigiumaneqartuartariaqarluni inuusuttut qanoq amerlatigisut annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersartussatut inuussutissarsiutinullu ilinniartussatut tiguneqarnersut.
Sulisut ilinniarsimanikkut qanoq agguarsimanerat pillugu paasissutissat ikittuinnaapput. 1996 tunngavigalugu sulisunik misissueqqissaarnermi inuussutissarsiutinut ilinniarsimasut 51%-inut naatsorsuunneqarput. Inuit nunatsinni inunngorsimasut eqqarsaatigalugit inuussutissarsiutinut ilinniarsimasut 42%-iupput, nunattali avataani inunngorsimasut 91%-iullutik.
(Paasissutissaq: Sulisa A/S (1998), qupperneq 22.)

4.3.2 Sulisut nunap immikkoortuini agguarsimanerat katitigaanerallu
Sulisut nunap immikkoortuinut agguarsimanerata innuttaasut agguarsimanerat malikannerpaa. Sulisut affai inulaarlugit (43,6 %) Kitaata qeqqaniipput, sisamararterutaat (25,8%) Diskobugtimiipput, tallimararterutaat inulaarlugit (18,1%) Kujataaniipput, sinnerilu (12,5%) isorliunerusuniillutik. Kitaata qeqqani ukiuni 20-ni kingullerni katillutik 6,5%-imik amerlisimapput. Qeqertarsuup Tunuanut Isorliunerusunilu ukiuni 20-ini sulisut amerlassusaat allanngungaarsimanngilaq, Kujataanili annikitsumik appariarneqarsimalluni.
Tabel 14-imi qupperneq 76-imi kommunini ataasiakkaani innuttaasut sulisullu agguarsimanerat takutinneqarput. 2001-imi sulisut 26,7%-ii Nuup Kommuniani najugaqarput. Nuna tamakkerlugu kommunini sulisut 6,7%-imik amerleriarsimapput. Nuna tamakkerlugu inuttussutsimut sanilliullugu kommune sulisoqarneruvoq. Ukiuni 20-ini qaangiuttuni kommunini allani inoqassuseq sulisoqassuserlu allanngungaarsimanngillat.
Ataatsimut isigalugu innuttaasut sulisullu ataatsimut isigigaanni illoqarfinnut nutsertoqarnerusimavoq. 1981-ip kingornatigut nunaqarfinni sulisut amerlassusiat taamaaginnarsimavoq, kisiannili nuna tamakkerlugu isigigaanni sulisoqassuseq 1981-imi 17,3%-iusimasoq 2001-imi 15,8%-imut appariarsimavoq.

Inoqassuseq sulisullu kommuninut agguarlugit, 1981, 1991 aamma 2001

Kommuni  Inuit tamarmik 

Sulisinnaasut
(15-62 ukiullit) 

 

                   
 1981 1991 2001  1981  1991  2001               
 Amerl. Pct.  Amerl.  Pct.   Amerl. Pct. Amerl.  Pct.  Amerl.  Pct.   Amerl. Pct.  Amerl. 
 Nanortalik 2.886  5,7  2.661 4,8  2.524  4,5  1.867 5,5  1.784  4,6   1.629  4,3
 Qaqortoq  3.032  6,0 3.565  6,4 3.403  6,4  2.084  6,1  2.469  6,4  2.313  6,1 
 Narsaq    2.090  4,1  2.156  3,9  2.072  3,7  1.481  4,4  1.516  3,9  1.390  3,7 
 Ivittuut  247  0,5  211  0,4  156  0,3 223   0,7  194  0,5  146  0,4
 Paamiut  2.693  5,3  2.500  4,5  2.079  3,7  1.786  5,3  1.631  4,2  1.320 3,5 
 Nuuk  9.938  19,6  12.730  22,9  14.042  25,0  7.122  21,0  9.363  24,4  10.055  26,7
 Maniitsoq  3.939  7,8  4.122  7,4  3.745  6,7  2.580  7,6  2.776  7,2  2.433  6,5
 Sisimiut  4.348  8,6  5.175  9,3  5.894  10,5  2.904  8,6  3.514 9,2  3.925  10,4
 Aasiaat  3.467  6,8  3.568  6,4  3.453  6,1  2.297  6,8  2.479 6,5 2.377  6,3
 Qasigiannguit  1.854  3,7  1.731  3,1  1.501  2,7  1.130  3,3  1.148  3,0  978  2,6
 Ilulissat  4.118  8,1  4.520  2,1  4.608  8,2  2.593  7,6  3.083  8,0  3.106  8,2
 Qeqertarsuaq  1.024  2,0 1.162 2,1 1.057  1,9  671  2,0  779  2,0  669  1,8
 Uummannaq  2.623 5,2  2.611  4,7  2.730  4,9  1.775  5,2  1.752  4,6  1.719  4,6
 Upernavik  2.112  4,2  2.447  4,4  2.868  5,1  1.238 3,6  1.571  4,1 1.760  4,7
 Qaanaaq  765  1,5  818  1,5  875 1,6  463  1,4  533  1,4  533  1,4
 Ammassalik  2.694  5,3  2.945  5,3  2.927  5,2  1.625  4,8  1.908 5,0  1.828 4,9
 Illoqqortoorm  479  0,9  543  1,0  548  1,0  319  0,9  340  0,9  336  0,9
 Komm. avataa  1.139  2,2  761  1,4  262  0,5  1.073  3,2  722  1,9  257  0,7
 Nuna tamarmi  50.643  100  55.620  100  56.245  100  33.959  100  38.403  100  37.653  100

Ilisimatitsissut: 2001-imiit Kangerlussuaq Kommunit avataaniikkunnaarluni Sisimiut Kommuniannut ilanngunneqarpoq.
Paasissutissat: Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfik (2001):Immikkut suliarisaavoq Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasut amerlassusaat pillugit nalunaarsugaat tunngavigalugit.
4.3.3 Sulisut nunap immikkoortuini nikerarnerat
Kalaallit Nunaat pinngortitap sananeqaataaniit isigigaanni suliffeqarnikkut ¿qeqertat¿ arlaqarput. Inoqarfiit imminnut ungasitsiternerujussuata kinguneranik illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni nalinginnaasumik suliartoqattaartoqarsinnaanngilaq. Taamaattumik sumiiffimmiit sumiiffimmut nuussagaanni ineqarneq ilanngullugu nuuttariaqarpoq.
Taamaakkaluartoq kalaallit sulisussat ilisarnaatigisorujussuaat sumiiffimmiit sumiiffimmut nuussinnaasarneq. Ilaatigut pingaartumik danskit suliffeqarfiiniit anisartut tikittartullu ingerlajuarput. Ilaatigut ukiut tamaasa amerlaqisut kalaallit kommuniisa akornanni nutsertuarput.
Titartagaq 18-imi 1999-imi sulisut ataatsimut isigalugu nutsertarnerat takutinneqarpoq. Inuit tallimaagaangata ataaseq allamut nuuttarpoq kommunimiit kommunimut imaluunniit nunatsinnit peerluni maangaluunniit tikilluni. Inuit nunatta avataani inunngorsimasut nikerarnermi tamatumani amerlanerpaajupput, tassami takkua affai inorlugit 1999-i tamakkerlugu kommunimi ataatsimi najugaqarsimagamik. Tamatuma saniatigut 858-it sulisunngorsimapput 377-illu qimagussimallutik.
Naatsorsuutigigutsigu 1999-imi nutsersimaneq allanngorani ingerlaannassasoq tamatigullu inuit assigiinngitsut nuuttassasut kommunini ataasiakkaani sulisussat tamarmik ukiut tallimat ingerlaneranni taarserneqarsimasinnaapput. Tamatumani ilanngunneqanngilaq sulisut il.il. ukioqqortussutsimik tunngavilimmik takkunnerat soraarneralluunniit.

Inerniliineq tassaavoq suliffeqarneq pillugu naalakkersuinikkut pilersaarusiornermi pingaarutilerujussuusoq nunap immikkoortuini nikeralertorsinnaanerup kiisalu sulisut takkuttarnerata qimaguttarneratalu ilanngullugit naatsorsuutigineqarnissaat.

4.3.4 Kalaallit Nunaanni sulisussat aqunneqarnerat
Nalunaarummi matumani oqaaseq nunatta avataani inunngorsimasut atorneqarpoq isumaqartillugu avataaniit nuuttut imaluunniit tikisitat. Kalaallit Nunaanni sulisut aqunneqarnerat pillugu inatsimmi sulisut agguarnerat allatut tunngaveqartinneqarpoq. Sulisussat qanoq agguarsimanerat eqqortoq Kalaallit Nunaanni sulisussanik tikisitsisarnerup aqunneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni nalunaarsimavoq.
(Paasissutissaq: Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 30 oktober 1992-imeersoq. Inatsit pillugu nassuiaat atorneqartoq tassaavoq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup nassuiaataa (1998), qupperneq 9. Inatsit 1980 atuleqqaarpoq, kingusinnerusukkullu allanngortinneqarluni.)
Inatsisartut inatsisaanni 1992-imeersumi pingaarnertut siunertarineqarpoq sulisussat kalaallit atorfinni sukumiinerusumik suussusilersukkani salliutinnissaata qulakkeernissaa. Tamatumani pingaartinneqarnerpaapput atorfiit ilinniarsimanngitsunik ilinniarsimasunillu sulisullit, tassa atorfiit ilinniarsimanissamik piumasaqarfiunngitsut imaluunniit ilinniarsimanissamik piumasaqarfiusut. Atorfiit akunnattumik imaluunniit annerusumik ilinniarsimanissamik piumasaqarfiusut tunngaviusumik inatsimmi pineqanngillat.
Kalaallit sulisussat salliutinneqarnissaat qulakkeerneqarsimavoq sulisitsisut avataaniit sulisussarsinissaminnut akuerineqaqqaartussaammata, aammalu taamaallaat akuerineqarsinnaammata kalaallinik piumasarineqartutut piginnaanilinnik atorfinitsitassaqanngippat. Inatsimmi takuneqarsinnaavortaaq sulisussat nunatsinnut immikkut atasuusut inatsisitigut kalaallisulli periarfissaqartitaasut.
Inatsisartut inatsisaanni §§ 3 aamma 4 naapertorlugit ¿kalaallit sulisussat¿ aamma ¿sulisussat nunatsinnut immikkut atasuusut¿ makkuninnga patsiseqartinneqarput:
a) Inuk nunatsinni inunngorsimavoq nunatsinnilu aalajangersimasumik najugaqarsimalluni ukiuni inuuffimmini siullerni tallimani, imaluunniit
b) Inuk nunatsinnut immikkut atasuuvoq, tamannalu imatut paasisariaqarpoq
1) ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni ukiuni arfineq marlunni nunatsinni najugaqarsimassaaq imaluunniit
2) Inummut nunatsinni inunngorsimasumut minnerpaamik ukiuni siullerni tallimani nunatsinni aalajangersimasumik najugaqarsimasumut katissimassaaq inooqateqarsimassaarluunniit sivikinnerpaamik ukioq ataaseq imaluunniit ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni ukiuni arfineq marlunni aalajangersimasumik maani najugaqarsimassaaq imaluunniit nunatsinnut immikkut atasuussaaq naalakkersuisunit immikkut akuerineqarnikkut, imaluunniit inatsimmi matumani malittarisassat naapertorlugit pisortani suliffeqarfimmiluunniit namminersortumi atorfeqarsimassaaq.
Inuit piumasanik siuliini taaneqartunik naammassinnissimanngitsut sulisussatut avataaneersutut isigineqarput. Immikkoortoq b2)-mut tunngatillugu aappariit inooqatigiilluunniit inatsimmi § 4, imm. 2-mi pineqartut nunatsinnut immikkut atasuusutut isigineqarput pineqartoq katissimappat imaluunniit uppernarsarsinnaappagu inuk piumasaasunik siuliini taaneqartunik naammassinnissimasoq sivikinnerpaamik ukioq ataaseq inooqatigisimallugu, imaluunniit inatsimmi matumani malittarisassat naapertorlugit pisortani suliffeqarfimmiluunniit namminersortumi suliffeqarsimalluni.
Inatsimmi matumani malittarisassat malillugit inuk atorfeqarpoq imaassimappat:
I. Pineqartoq atorfeqarpoq sulisitsisoq kommunimi suliffissarsiortarfimmit akuerineqarsimappat avataaneersunik sulisoqarnissamut (tassa atorfimmi inatsimmi pineqartumi),
II. Pineqartoq atorfeqarpat immikkut nunatsinnut atasuusutut naalakkersuisunut qinnuteqareersimalluni qinnuteqaallu tamanna akuerineqarsimappat.
Tamanna ulluinnarni imatut paasisariaqarpoq aapparisaq inooqatigisarluunniit atorfimmi inatsimmut tunngassuteqanngitsumi atorfeqartoq (assersuutigalugu akademikeri, mellemteknikeri ilinniartitsisorluunniit) imaaliinnarluni nunatsinnut immikkut atasuusutut isigineqalersinnaanngitsoq. Taamaattoqartillugu katissimasaq inooqatigisarluunniit inatsimmi § 4, imm. 3 naapertorlugu naalakkersuisunut qinnuteqartariaqarpoq nunatsinnut immikkut atasuusutut akuereqqulluni patsisigalugu katissimasani inooqatiniluunniit inatsimmut atanngitsumik atorfeqarmat.
Taamaalilluni nunatsinni sulisunngortarnerup aqunneqarnera inatsimmi sulisuusut assigiinngitsunut agguagaapput:
1. Sulisussat kalaallit.
2. Inuit immikkut nunatsinnut atasuusut.
3. Inuit nunatsinnut immikkut atasuunngitsut.
Tabel 15-imi sulisussat immikkoortiterneqarsimapput nunatsinni sulisussanik tikisitsisarnerup aqunneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni piumasaqaatit naapertorlugit 1996-imut tunngatillugu. Maannarpiaq inatsisip immikkoortiterineranut tunngatillugu sulisussat immikkoortiternerannut nutaanerusunik naatsorsuusiortoqarsimanngilaq.

Tabel 15. Nunatsinni sulisussat assigiinngitsut naatsorsugaanerat, 1996

Suuneri  Amerlass. Pct.
Sulisinnaasut kalaallit:     
Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut tamakkerlugit  36.313  100,0
Taakkunannga nunatsinni inunngorsimasut  30.370  83,6
Taakkunannga nunatsinniiginnartut ukiuni siullerni tallimani  29.155  80,3
Sulisinnaasut kalaallit tamakkerlugit  29.155  80,3
Inuit immikkut nunatsinnut attuumassuteqartut:    
Nunatta avataani inunngorsimasut  5.943  16,4
Nunatsinni inunngorsimasut, kisiannili ukiuni siullerni tallimani nunatsinniissimanngitsut  1.215  3,3
Inuit nunatta avataani inunngorsimasut, ukiunilu kingulliit 10-it iluanni ukiuni 7-ni nunatsinni
najugaqarnissamik piumasaqaataasumut naammassinnittuusut
 3.148  8,7
Ukiut kingulliit 10-it iluanni ukiuni 7-ni nunatsinni najugaqarnissamik piumasaqaataasumut
naammassinnittuunngitsut, kisiannili inummut nunatsinnut immikkut attuumassuteqartutut taaneqarsinnaasumut katissimasoq
 106  0,6
 Nunatsinni immikkut attuumassuteqarnermik naalakkersuisut piumasaqaataannut naammassinnissimasoq  -  -
 Inuit nunatsinnut immikkut attuumassuteqartut 4.469  12,3
 Kalaallit sulisinnaasut immikkullu nunatsinnut attuumassuteqartut  33.624 92,6
 Sulisinnaasut kalaaliunngitsut imal. immikkut nunatsinnut attuumassuteqanngitsut imal. suunerinik ilisimaneqanngitsut  2.689  7,4

Paasissutissat: Direktoratet for Sociale Anliggender og Arbejdsmarked (1998), tabel 11, side 32.
1996-imi nalunaarsuusiaq suliarineqarsimavoq aallaavigalugu inatsimmi pineqartut ilinniartitaanerit qaffasissusii ilanngullugit tamarmik pineqartut. Inernerata takutippaa 80 procentii sulisussatut kalaaliusutut isigisariaqartut 12,3 procentiilu immikkut nunatsinnut atasuunertik iluaqutigalugu sulisussatut kalaallisut isigisariaqartut. Sinneri ulluinnarni tikisitatut taaneqartartut 7,4 %-iupput.
Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup 2000-imi misissuataarpaa nunatsinnut suliartortitsisarnerup aqunneqarnera pillugu inatsimmut tunngatillugu suliassanik suliarinnittarneq ajornartorsiutillu tamatumunnga tunngasut ilanngullugit.
(Paasissutissaq: Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik (2000).)
Misissuinermi paasineqarpoq inuit ilinniarsimasut imaluunniit immikkut paasisimasallit piumaneqarnerusut. Sulisussaqarfiit pingaarnerit pingasut tassaapput illuliortiterneq sanaartornerlu, niuerneq allaffissornerlu kiisalu inuussutissalerineq.
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaanni sulisussat avataaneersut pisariaqartinneqarnerulerumaartut. Kalaallit Nunaata namminersortup suli silarsuarmioqatigiinnut akulerunnerulerfiata nalaani suliartortut pillugit sukanganerusunik inatsiseqarnissaa suleqatigiissitap aamma tulluartuutinngilaa.
Suleqatigiissitap kaammattuutigaa Kalaallit Nunaannut suliartortunik killilersimaarineq atorunnaarsinneqassasoq suliniummillu marloqiusaasumik taaserneqassasoq, tassa illuatungaani avataaneersut akulerutsinneqarnissaat ilungersuunneqarnerulissasoq illuatungaanilu sulisinnaasut nunaqavissut siunertaqarnerusumik piginnaanngorsarneqassasut.
Akulerutsitsiniarnikkut siunertaassaaq kulturitta, ileqqussatut malittarisatta pingaartitattalu annaaneqannginnissaat. Akulerutitsiniarneq avataaneersut oqaatsitsinnik kulturitsinnillu ilinniarnissaannik neqeroorfigineqarnerannik imaqassaaq. Suleqatigiissitap pingaartippaa atorfinitsitsinermi atugassarititaasuni avataaneersut avinneqartassasut nunami maani sivisunerusumik, immaqalu inuunermik sinnera, najugaqartussatut naatsorsuutigineqarsinnaasunut aammalu qaammataaluinnarni ukiualuinnarniluunniit maaniissangatinneqartunut. Kalaallit eqqarsartaasiat oqaasiilu qiteritillugit suliffeqarfinnik ineriartortitsinermi pisortat sallersaasariaqarput. Tamanna qularnaarneqassaaq pisortat suliffeqarfiutaanni tikisitat akulerutsitsiniarnikkut suliniuteqarfigineqarnerat aqqutigalugu.
Sulisinnaasut nunatsinniittut piginnaanngorsarnissaannik anguniakkap imarissavaa inuusuttut ilinniagaqarnissaannik neqeroorut aamma suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniarnerit kiisalu inuit sulisinnaasut allat akornanni nangittumik ilinniartitsinerit.

4.3.5 Sulisunik pisariaqartitsinerup misissorneqarnera
Sulisussarsiortarnerup sulisussanillu piareersimasoqarnera immikkut ittumik ilinniartitsinikkut aqunneqarsinnaanngillat. Sulisussarsiortarneq piffissap sivikitsup iluani allanngorsinnaasarpoq inuiaqatigiit aningaasarsiornerata allanngornera pissutigalugu kiisalu sulisussanik piareersimasoqarnera taamaallaat killeqartumik aqunneqarsinnaavoq, inuusuttut ilinniarnissaannut sapinngisamik kiffaanngissuseqartumik neqeroorfigineqarnissaat patsisaalluni.
Taamaattorli pisariaqarpoq naalakkersuisut oqartussaasullu allat nunami maani suliffinnut aalajangersimasunut sulisussanik ilinniarsimasunik pisariaqartitsineq pillugu misissuisitsinissaat. Quppernerni tulliuttuni meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut aamma nakorsat/kigutit nakorsaat pillugit pisariaqartitsineq toqqammavigalugu misissuisitsisoqartariaqarnersoq isumaliutersuutigineqassaaq. Atorfiit marluk taakku tassaapput pisinnaanngortitsissutaasumik ilinniagaqarfiusut, taakkulu pisariaqartinneqarnerat tunngavigalugu misissuiffigineqarnissaasigut periarfissat assigiinngilluinnartuupput.

4.3.5.1 Pisariaqartitatigut misissuinerit: Meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut
Meeqqat atuarfiini ilinniartitsisutut atorfiit ukioq naallugu suliffiusartussat maannakkorpiaq 1.270-it amigaatigineqarput. Taakkunannga 819-it atualerlaanut ilinniartitsisunit/ilinniartitsisunit atorfeqarfigineqarput. Sinneri timelærerinit ilinniagaqarsimanngitsunit imaluunniit ilinniartitsisuinnit aalajangersimasumik qaangiuttoortarnerit tunngavigalugit inuttaqartinneqarput.
Atualerlaanut ilinniartitsisut/ilinniartitsisut 73 procentii kalaallisut ilinniartitsisinnaapput. Atualerlaanut ilinniartitsisut/ilinniartitsisuiit 27 procentii qallunaatut oqaaseqartuupput kalaallisullu ilinniartitsisinnaanatik. Timelærerit ilinniagaqanngitsuusut amerlanersaat kalaallisut oqaaseqartuupput.
Ilaatigut aamma skoledirektøritut/pisortaalluni skoleinspektøritut/skole-inspektøritut/viceskoleinspektøritut/fritidsinspektøritut atorfiit 78-it pilersinneqarnikuupput, atorfiillu taakku tamakkerlutik ilinniartitsisutut ilinniarsimasunit inuttaqartiterput. Taakkunannga 64 procentit kalaallisut oqaaseqartuupput 36 procentillu qallunaatut oqaaseqartuullutik.
Ukiuni 2003-2008 ilinniartitsisutut atorfiit pilersinneqarnikuusut agguaqatigiissillugu 3,2 pct.-nik qaffariaateqarnissaat ilimagineqarpoq, tassa atorfinnik 1.311-inik. Ukiumi 2008-mi meeqqat atuarfiisa nutaamik aaqqissuussiffigineqarnerata tamakkiisumik atuutsilersinneratigut ilinniartitsisutut atorfiit pilersitat 3,8 pct.-nik appariaateqassangatinneqarput atorfinnik pilersitat maannakkumut amerlassusiannut naleqqiullugit ¿ tassalu ukiuni atuarfiusuni 2008/09-mi 1.222-nik amerlatigisunik.
(Paasissutissaq: Siuliani paasissutissat pissarsiarineqarput KANUKOKA-miit, maj 2002.)
Ukioq 2000-mi meeqqat atuarfiini ilinniartitsisutut soraarummeersimasut 35-iupput, 2001-mi 40-t 2002-milu 45-t. 2003-p aasaanerani immikkut ittumik saniatigut 25-it soraarummeertussaapput meeqqat atuarfiini atualerlaanut ilinniartitsisut atorfiisa nutarterneqarnerannut atatillugu, tassa ilinniartitsisussat taakku ukiuni marlunni immikkut aaqqissuussamik ilinniartinneqarnermikkut meeqqat atuarfiini ilinniartitsisunngornissamut socialpædagogitut tunulequtaqarlutik naammassisussaassammata.
(Paasissutissaq: Siuliani paasissutissat pissarsiarineqarput KIIIP-imiit, maj 2002.)
Pisariaqartitanik misissuinermi pissutsinik arlaqaqisunik ilisimasaqartoqartussaavoq, soorlu meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut sineriammi qanoq agguarsimanerat, qanoq ukioqarnerat, immikkut ilisimasaat kiisalu ilisimassallugu ilinniarsimasut qanoq amerlatigisut allanik atorfittaarniartarnersut. Tulliuttuni matumani pisariillisaanissaq pillugu piumasaqaataasussat ima ittut qinerneqarput:
- Siunissami ukiumut meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut 45-t ilinniartinneqartassapput.
- Ukiuni qulikkaani tulliuttuni meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut 1.300-t pisariaqartinneqartartussaapput, tassa matumani soorlu meeqqat atuartut amerlassusiata appariartorsinnaanerat, illoqarfinnut nunaqarfinnullu atuartut siammarsinnaanerat kiisalu meeqqat atuarfiisa pitsanngorsarneqartuarnissaannut atatillugu pisariaqartitat amerlisinnaanerat isummerfiginngikkaluarlugit.
- Maannakkut meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut 1.300-uusut.
- Maannakkut ilinniartitsisuusut ukioqqortussutsimikkut assigiissumik 30-ni agguarneqarnerat ¿ inuuneq naallugu sulinermut assersuullugu, tassalu maannakkorpiaq 43-44-mi inunngorsimasuniit aallartittumik.
Tamatuma malitsigissavaa meeqqat atuarfiini ullumikkut ilinniartitsisunngortartut siunissami pisariaqartitat ataatilaarlugit inissisimasussaallutik, taamatut ilinniagaqarnerit amerlasuutigut inuussutissarsiorfinni allani pisortatut qaffakkiartorfiusinnaasuni atorfinittoqartarnera pissutigalugu, kiisalu kisitseriaatsimi qulaani pineqartumi nunanut allanut nuuttarnerit, napparsimasarnerit, toqukkut qimaguttarnerit il.il. pissutaallutik suliunnaartarnerit naatsorsuutigineqanngimmata.

4.3.5.2 Pisariaqartitatigut misissuinerit: Nakorsat
Pisariaqartitatigut misissuinissatut assersuutaasut aappaat taassaavoq nakorsatut atorfiit. Matumani nunami namminermi nakorsanngortitsisarnissani piumasaqaataasut allarluinnaapput.
(Paasissutissaq: Nakorsat pillugit paasissutissat pissarsiarineqarput Peqqinnissamut Pisortaqarfimmit, maj 2002.)
Siullermik nunami maani nakorsanngorniartunut ilinniarfeqanngilaq ¿ aammalu siunissami tamatuma piumasaqaataalernissaa ilimanaateqanngilaq.
Aappassaanik oqaatigisariaqarpoq nakorsatut ilinniagaqarneq meeqqat atuarfiini ilinniartitsisuninngarnit immikkut paasisimasassanik amerlanerujussuarnik piumasaqaatitaqarpoq. Tassunga aamma ilanngullugu taasariaqarpoq nunami maani nakorsatut pisinnaasaqalissutaasumik immikkut ilinniaqqinnissaq annikitsuararsuarmik periarfissaqartitsisoqarpoq. Tamatuma malitsigissavaa taamatut immikkut ilisimasaqalernissaq pisariaqartuusoq anguneqartinnagu kalaallit nakorsatut kigutillu nakorsaatut naammassillutik ilinniagaqarsimasut amerlanertigut Kalaallit Nunaata avataani ukiuni arlalikkaani najugaqartariaqartassasut.
Aamma nakorsanik pisariaqartitsineq aalajangersaruminaatsuuvoq: Maannakkorpiaq nakorsat pisariaqartinneqartut amerlassusiat Peqqinnissaqarfimmi nakorsatut atorfiit pilersinneqarnikuusut amerlassusiannut assersuunneqarsinnaavoq. Innuttaasut qanoq nappaalaqqajaatiginerat, inuiaqatigiit qanoq aningaasarsiorsinnaassuseqarnerat, utoqqalisut amerliartorusaartillugit inuiaqatigiit qanoq ineriartornerat il.il. aamma apeqqutaallutik siunissami nakorsanik qanoq pisariaqartitsisoqartigissanersoq nalorninartuuvoq. Taakkua saniatigut aamma naatsorsuutigisariaqarpoq napparsimasut nunatsinneersut qallunaat napparsimmaveqarfiini immikkut suliarisariaqartartut, aammalu nunami maani suliarisariaqakkat allat naammassinissaannut nakorsat immikkut ilisimasallit attartortuartariaqarnerat.
1999-mi Peqqinnissaqarfiup iluani nakorsatut atorfiit 80-it kigutillu nakorsaatut atorfiit 30-it inuttalersugassatut pilersinneqarnikuupput. Atorfiit pilersinneqarsimasut affaannaat aalajangersimasunik inuttaqartinneqarput, sinnerilu taartaagallartunik inuttaqartinneqarlutik imaluunniit inuttaqartinneqaratik. Aalajangersimasunik atorfilinniit taakkunannga inuit 9-t kalaaliusutut isigineqarput, kigutillu nakorsai eqqarsaatigalugit kisitsit 6-iulluni.
Maannakkorpiaq kalaallit nakorsanngorniartut kigutillu nakorsanngorniartut 24-iupput. Taakkua ukiut 10-t ingerlaneranni ilinniagaqartussatut agguarsimasuupput. Peqqinnissaqarnermut Pisortaqarfimmiit ilimagineqarpoq ilinniagaqartut taakkua affaat maani nunaqavissutut naatsorsuutigisariaqartut, kisiannili taakkua akornanni amerlanerusut immikkut ilisimasaqalissutaasumik ilinniarnissaat, nunatsinni ingerlanneqanngitsuni, ilimagineqarpoq, taamaattumillu Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik atorfininnissaat naatsorsuutigineqarsinnaanani, namminneq pisuussutiginngisaraluaminnik. Taakkununnga assersuullugu taaneqassaaq kigutit nakorsaatut ilinniartut maannakkut tallimaammata.
Qulaani taagorneqartut erseqqissumik takutippaat kalaallit ilinniagaqartut isumalluutigalugit siunissami nunami maani nakorsanik kigutillu nakorsaannik nammineq ilinniarfeqalernissap qulakkeernissaa ilimanaateqanngitsoq.
Meeqqat atuarfiini ilinniartitsisunik aamma nakorsanik/kigutit nakorsaannik pisariaqartitsinernik assersuussilluni misissuinerit takutippaat ilinniartitaaffinni assigiinngitsuni aallartittalernissanik tulleriiaarinissat eqqarsaatigalugit pisariaqartitsineq tunngavigalugu misissuisoqartariaqartoq. Soorlu ilinniagaqartut kajumissaasiinerit assigiinngitsut atorlugit immikkut ilinniagaqarfiusut pingaarutillit tigunissaannut kaammattorneqarsinnaapput. Kisiannili nakorsanngorniarluni kigutillu nakorsanngorniarluni atugassarititatut assersuusiap takutippaa tikisitanik sulisoqartoqartuarnissaata pisariaqarnera pisinnaanngortitsissutaasunik assigiinngitsunik tunngavilinnik, inuiaqatigiit ikittunnguit ingerlaqqiffiusunik ilinniarsimasunik sulisoqalernissaq pinngortissinnaanavianngimmassuk.

4.4 Sulisinnaasut atorfissaarutsinneqartarnerat suliffeqarnermillu peerneqartarnerat
Suliffeqarnermi pisariaqartitsinerup sulisinnaasullu neqeroorutigineqartut imminnut naapertuutinnginnerat ersertarpoq sulisinnaasut ilaat piffissami sivisunerusumi sivikinnerusumiluunniit suliffissaaleqisut nalunaarsimaneqartarmata, taamaaqataanillu allani sulisussaaleqisoqartarluni. Tamatumuunnakkut suliffissaaleqisut suliffinni nalilinnik pilersitsisinnaanerigaluat annaaneqaannartanngilaq, aammali suliffissaaleqisut ataasiakkaat ilaqutaallu inuussutissaqartinniarlugit aningaasartuuterpassuit toqqaaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit atorneqartarput.
Sulisinnaasut atorfissaarutsitat immikkoortut marluijupput: Siulliit tassaapput suliffissaqarluaraluaqisoq nalinginnaasumik atugaqarlutik suliffittaarsinnaanngitsut. Taakku ilisarnaatigaat suliffeqarusukkaluaramik imaluunniit suliffeqarsinnaagaluaramik, kisiannili sulinngingajavittarlutik sulinngivittarlutilluunniit. Aappaat tassaapput inuit sulisinnaasutut ukioqartut pisortanit ikiugaajuaannartut. Taakku ilarpassui suliffittaarnissartik kissaatigivittaraluarpaat, aammalu suliffeqarnermit anisitaasimasutut isigisariaqarlutik. Taakku tassaasarput suliffissaarusimasutut nalunaarsimasut, inuit isumaginninnikkut ikiugaasut kiisalu siusinaartumik pensionisiaqartitaasut.
Suliffissaaleqisut, siusinnaarlutik pensionisiaqartut allallu suliffeqarnermi atorfissaarutsitaasarnerat anisitaasarnerallu piginnaanngorsaasoqannginneranut ersiutaapput. Suliffissaarusimasut tamangajammik aammalu suliffeqarniarnikkut ajornartorsiortut allat amerlanersaat suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniagaqanngillat.
Aammali suliffeqarnermi atorfissaarutitaaneq anisitaanerlu atornerluinermik pissuteqakkajuppoq, imminut siunissaqartinniarluni ilinniarnissamut kajumigunnaarutaasarluni pisinnaajunnaartitsisarlunilu, imaluunniit siunissami suliffimmi pitsaasumik sulisinnaajunnaarutaasarluni.

4.4.1 Suliffissaaleqineq atorfissaarutsitaanerlu
Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pissutigalugu suliffissaarusimasarnermit annertujaamit sunnersimaneqarpoq. 1990-imiit 2000-imut suliffissaarusimasut agguaqatigiissillugit 2.697-inik amerlassuseqarput. Suliffissaarusimasut 4/5-ii suliamik ilinniagaqarsimasuunngillat.

Suliffissaaleqisarnerup ilarujussua pisortani, aalisarnermi, takorniariartitsinermi aammalu sanaartornermi ukiup ingerlanerani suliffissaqartitsinerup allanngorartarneranik pissuteqartarpoq. Ukiup ilaani suliffissaaleqisarneq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmit naatsorsorneqarsimavoq 1990-imiit 1998-immut ukiumut atorfinnik 200-t missaannik naleqartartoq. Tabel 16-imi kommunini ataasiakkaani 1999-imi suliffissaarusimasut amerlassusiata ukiup ingerlanera allanngorarnera takutinneqarpoq.
(Paasissutissaq: Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup naatsorsugaasa takutippaat kvartalit sisamaanni suliffissaaleqineq 10 pct. sinnerlugit assersuutigalugu kvartalit aappaanit appasinnerusartoq. Assigiinngissummut aningaasanik aqutsilluannginneq pissutaasorineqarpoq, tassa ukioq aningaasarsiorfiusoq aallarteqqitsinnagu atorfiit inuttaleqqinneqarnissaannut aningaasassaqartoqarneq ajormat.)

Inuit sulisinnaasut suliffinnit naatsorsuutigineqarsinnaasutut oqaatigineqarsinnaasut pisortatigoortumik suliffissaaleqisut nalunaarsorsimaneranniit ikinnerungaatsiarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taassuma saniatigut amerlasuut sulisinnaasut akornanni pisortanit ikiorserneqartartuupput siusinaartumilluunniit utoqqalinersiaqalersimasuullutik. Imaappoq inuit sulisinnaasut tallimaraarterutaat pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartuupput.
Taamaalilluni inuit sulisinnaasut akornanni inuit pisortanit ikiorsiissutisisartorpassuit pilersorneqartariaqartut amerlareeqisunut ilanngunneqartariaqarput. Taamaattumik sulisinnaasorpassuit taamatut sulisorineqarsinnaajunnaaqqasut attatiinnarneqarsinnaanngilaq. Taamaalilluni Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup inuit 1.900-t siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiuteqartut kommunini 18-ini amerlassusaat ajoratik utoqqalinersiaqalernissaasa tungaannut isumagineqassagaluarpata tamanna landskarsimut kommuninullu katillugit 1,9 milliard koruuninik naleqartussatut naatsorsorneqarsimavai.
Taakkununngalu ilanngunneqartariaqarput inuppaalussuit sulisorineqarsinnaanngitsut sulisorineqarsinnaajunnaartussatulluunniit isigisariaqartut. Taakkununnga ilaapput aalisartut piniartullu, ukiumut annikitsuinnarmik isertitaqartartut piginnaaneqarfiusunik ilinniagaqarsimanngitsut sulisartutulluunniit misilittagaqanngitsut susassaqarfinnut allanut nuukkiataarsinnaanngitsut. Pisortallu suliffeqarfiinissaaq taamatut inissisimasunik peqarnissaa aamma naatsorsuutigineqartariaqarpoq ¿ imaappoq inuit piffissami sivisuumik piginnaasaqarfimminni immikkut ilinniagaqaqqissimanngitsut pisortat suliffiisa avataannut inississinnaanngitsut.

Inuussutissarsiutit ineriartortinneqarneranni naammattunik sulisussaqartoqaqqullugu inuit taakku sulilerseqqinneqartariaqarput. Inuussutissarsiutit ineriartorneranni sulisussaqarnissaq imaluunniit inuit taakku imminut naleqartutut isiginissaat atugarissaarnissaallu piinnarlugit taamaaliortoqassanngilaq, aammali inuit taakku atorfissaarussanik ajattukkanillu kinguaaqalinnginnissaat qularnaarniarneqarpoq. Inooqatigiinnikkut kingornussisarneq sunniuttarpoq, taamaalillunilu inuit taakku (qitornaallu) peroriartornerminni sulinerminnilu ajornartorsiortunngortarlutik.
Inuit ajattukkat, suliffissaqanngitsut aammalu atorfissaarussat kiisalu inuit atorfissaarunneqariaannaasut iluaqutissartalimmik suliffeqarnermut uterteqqinneqarsinnaapput. Quppernerni tulliuttuni inuit taakku kingornamut iluaqutissiorniarluni aningaasaliifigineqarnissaat naatsorsuiffigineqarsimavoq toqqammavissat aalajangersimavissut qassiit aallaavigalugit.
Inuit taakku ataavartunik suliffissaqartinneqarlutik ilumut taakku suliffeqarnermut uterteqqinneqarsinnaappata naatsorsuinerit takutippaa inuit taakku kingornamut iluaqutissaasumik aningaasaliiffigineqarnerat massakkut iliuuserineqarsinnaasut pitsaanersarigaat.
Suliffissaarusimaneq tamarmiusoq akiorniarlugu aammalu atorfissaarutsitaasarneq kiisalu suliffeqarnermit ajattugaasarneq akiorniarlugu suleqatigiissitap kaammattuutigaa ilinniartitaanikkut sulinermut utertitsiniarnikkut iliuusaasut aallaqqaammulli ima ilusilersorneqassasut inuit ataasiakkaat ataatsimut inissisimanerat toqqammavigalugu, aammalu taamaaqataanik qularnaarlugu suliniutit allanngorsinnaajunnaarlugit ataavartuutinneqassanngitsut suliffissaarusimanermut atorfissaarutsitsinermullu naleqqussarlugit annikillineqarsinnaajunnaarlugit annertusineqarsinnaajunnaarlugillu.
Titartagaq 20-mi quppernermi tulliuttumiittumi atorfissaarutsitat ajattukkallu kingornamut iluaqutissiorniarluni aningaasaliiffigineqarneranni inuiaqatigiit pissarsiassaannik naatsorsuinermut assersuutit suliarineqarsimapput. Naatsorsuinermut assersuummi inuit 4000-it ukiut sisamat ingerlaneranni siunnerfilimmik suliniarfigineqarnerat aammalu ukiumut taakku 50 mio. kr.-inik aningaasaliiffigineqartarnerat aallaavigineqarpoq.

Suliniarfiginiakkat taakku taamaallaat 10 procentiisa ukiumi ataatsimi sulileqqinnissaminnut siunnerfilimmik suliniarfigineqarnissaminnut piareersimasarnissaat toqqammavigineqarpoq, aammalu 10 procentit taakku taamaallaat 60 procentii ataavartumik sulilersinneqarsinnaanissaat. Kisitsisit taakku piaaralugit ikinaarneqarsimapput isumaqartoqartarmat atorfissaarutsitat ajattukkallu suliffeqalerseqqinniarneqarnerat ilumut ajornakusoorluinnartuusoq.
Suliniutit aallarnerneqarnerat sioqqullugu naatsorsuutigineqarpoq inuit taakku toqqaannartumik 60.000 kr.-nik ikiorsiiffigineqartartuussasut, kiisalu toqqaannanngitsumik ilaqutaasunut, ineqarnermut allanullu 6.000 kr.-nik aningaasartuuteqarfigineqartartuussasut. Ikiorsiissutit aammalu suliffeqaqqilereernerup kingorna akileraarutit 30 procentinik amerlassusilerneqarput.
Kiisalu naatsorsuutigineqarpoq inuit taakku ataavartumik sulilersut suliffeqarfimminni 150.00­0 kr.-it nalinginut nalilinnik pilersitseqataassasut, tassa suliffeqarnermut uteqqereernerminni ukiumut akissarsiarisartagaasa (ikinnerpaaffissaat) 145.600 kr.-iusut amerlaqatipajaavinik. Inuit ataasiakkaat ilinniartitaanerannut allanullu aningaasartuutit ukiuni sisamani ukiumut 125.000 kr.-nut aalajangerneqarput. Taakku inuit suliffeqalissutigisinnaasaminnik ilinniagaqarneranni aningaasartuutaasartut taamaaqatigaat.

Pisussatut takorluukkat naatsorsorneqarneranni tunngaviit:

Inuit naatsorsuinermi aallaavigineqartut:   4.000 pers.
Siunnerfigineqartunut sanilliullugit amerlassusaat  10 %
Sulilersinneqartussat ataavartumik suliffittaartussat  60 %
Inuup ataatsip isumaginninnikkut toqqaannartumik
aingaasartuutigineqarnera ukiumoortumik (missingersuut)
 60.000 kr.
Aningaasartuutit allat inummut ataatsimut ukiumoortumik
(siuliani toqqaannartumik aningaasartuutit 10 %-iat)
6.000 kr.
Akissarsianit akileraarutit isumaginninnermilu
aningaasartuutit missingersorneqarneri
 30 %
Inuup ataatsip nalilimmik pilersitaa (ukiumoortumik) (missingersuut)  150.000 kr.
Inuup ataatsip ilinniagaqarneranut allanullu aningaasartuutai (ukiuni sisamani)  125.000 kr.
Ilinniagaqarnermut allanullu aningaasartuutit - ukiumoortumik  50 mio.kr.
Sulilersitap isertitai ukiumoortumik (missingersuut)  145.600 kr.

Siuliani naatsorsukkat takutippaat suliffissaaleqisut atorfissaarutsitallu aningaasaliiffigineqarnerat inuiaqatigiit iluanaarutigissagaat. Kisiannili ukiut qulikkaat kingulliit tunngavigalugit ilumoornerartariaqarparput suliffissat amigaataanerat aaqqinneqanngitsoorsimammat naak najukkani qitiusumilu suliffissaarusimaneq peerniarlugu naalakkersuinikkut amerlaqisunik ilungersuuteqartoqarsimagaluartoq. Apeqqutaalerpoq pisut nassuiaatissaat naalakkersuinikkut ineriartornermi imaluunniit aningaasarsiornermi ineriartornermi nassaarisassaanersoq, imaluunniit nassuiaatissaa aqutsinermi ingerlatsinermiluunniit nassaasaanersoq.
Ullumikkut misilittakkat ilaatigut tassaalersimapput suliniarneq tamarmiusumik qitioqisumillu aqutaasoq, aammalu suliffeqarnikkut ingerlaatsip ilusilersugaanera tassunga atasoq, angusassatut naatsorsuutigisanik angusaqarfiujuaannanngitsoq. Taamaattorli kommuninut ataasiakkaanut siammakkamik suliniarnerup pitsaasunik angusaqarfiunissaa amerlaqisunit qularutigineqartarpoq. Pissutsit qanorluunniit ikkaluarpata inuiaqatigiit aningaasaataannik suliffeqarnermik ineriartortitsinermut immikkoortitsisoqalersinnagu suliffeqarnerup ineriartortinneqarnerani imminut misissuiffiginissaq pisariaqarpoq. Inuit ataasiakkaat suliffeqarnermi inissaqalersinniarlugit ilungersuutini qanoq ingerlariaqqinnissarput pillugu suleqatigiissitat isumaliutissiissumminik kapitaliisa naggataani siunnersuuteqassapput.

4.5 Piginnaanngorsaaneq
Ullumikkut nunatsinni ilinniarfissaqarluarpoq aammalu Danmarkimi ilinniartoqarsinnaalluni.
Massakkorpiaq ilinniartitaanikkut nutaanik qassiinik suliniuteqartoqarpoq. Ineriartortitsinerit naatsumik tulliullugit nassuiarneqassapput, makkuusut:
(Paasissutissaq: Suliniutit sisamat sammineqarnerat KIIIP-ip saqqummiussaanit NPI-p suliaata qiteqqunnerani ataatsimeersuarnermi 13.-14. septemberimi 2001-imi pisumit tigusaapput.)

Atuarfitsialak
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerup iluarsaqqinneqarnera
Ilisimatusarfeqarfik
Ilinniarfiit nunarsuarmioqatigiinnut akuulernerat

4.5.1 Atuarfitsialak
Atuarfitsialak tassaavoq meeqqat atuarfiata assilisaannaajunnaarlugu nammineq kulturerput pingaartitavullu tunuliaqutaralugit nunarsuarmioqatigiinnut naleqquttunngorsarlugu suliarineqarnera.
Meeqqat atuarfiata nutaamik aaqqissuunneqarnera makkuninnga imaqarpoq:

Atuartut ilikkariartornerat, atuartitsineq aammalu atuarfiup inissisimanera pillugu toqqammavissanik aallaaveqarluni meeqqat atuarfiata tunngavianik ilalerlugu meeqqat atuarfianni siunertap annertuumik allanngortinneqarnera
Atuarfik annertuumik allanngortitigaq, ukiuni qulini atuarfiusartoq pinngitsoorani atuarfiusussanik, immikkoortunut pingasunut erseqqissumik killilikkanut avitaq, tamarmik immikkut siunertalinnut perorsaanikkullu ilusilikkanut
Ukiup atuarfiusup eqaatsumik pilersaarusiorneqarnera ilinniartitsissutinut aammalu ilinniartitsissutinut akuleriissanut agguarlugu
Ilinniartitsissutit allanngortiterneqassapput imarisai siammasissunngorlugit, oqaatsinut kiisalu mernguernartunik atuartitsineq nukittorsarneqarluni aammalu IT atuartitsinerni tamani ilanngunneqartussangorlugu
Atuartitaanerup imarisai qitiusumit najukkamillu aalajangersakkat erseqqissumik immikkoortillugit
Immikkut atuartitsinerup tulleriinnilersorneqarnera aaqqissuunneqarneralu allangortitat
Naliliisarnerit uppernarsaasersuisarnerillu annertuumik allanngortitat
Atuartut ataasiakkaat siunnersorneqartarnerat ilitsersorneqartarnerallu pitsaanerusoq
Atuartitaanerup imarisaata iluarsaqqinneranut naapertuuttumik atuarfimmi siulersuisut suliassaanik piginnaatitaaffiinillu naleqqussaaneq
Atuarfiup siulersuisuini angajoqqaat sinnisaattut qinigaasinnaatitaasut amerlineqarnerat
Ilinniartut ataatsimiititaliaasa nukittorsarneqarnerat
Siunertarineqarpoq agguataarisoqassasoq nukarlernut (ukiut atuarfiusut 1-3), akulliiit (ukiut atuarfiusut 4-7) aammalu angajulliit (ukiut atuarfiusut 8-10).
Atuartitaanerup oqaatsinut tunngasortaa annertuumik nukittorsarneqassaq. Tuluttoorneq ukiut atuarfiusut sisamaanniilli aallarteriissaaq, aammalu ukiut atuarfiusut arfineq-pingajuanniilli takornartat oqaasii allat neqeroorutigineqartassapput, tassa tyskisoorneq franskisoornerluunniit, periarfissaqarfiusunilu oqaatsit allat.
Oqaatsinut atuartitsineq pitsanngorsarniarlugu atuartut tamarmik atuartitaaneranni kalaallisut qallunaatullu oqaatsit, killilimmillu tuluttut oqaatsit, atuartitsinermi atorneqartassapput.
Atuartut imminnut naleqartinnerulernissaat, namminneq inerikkiartornerminni atuartitaanerminnilu akisussaaqataassusermik tigusinissaat kiisalu imminnut allanillu paasinninniarnerminni sakkussaqalernissaat kissaatigineqarmat tamanna naammassiniarlugu inuttut inerikkiartorneq nutaatut atuartitsissutaasalissaaq.
Atuarfimmi namminermi qinigassat atorlugit mernguernartuni atuartitsinerup tamatigoortuunissaa qularnaarneqassaaq, atuartitsinerlu taanna qangaanerusoq imarisartakkami saniatigut (timersorneq, erinarsorneq, nipilersorneq, assassorneq, sananeq iganerlu) allarpassuarnik suliaqarfiusinnaavoq soorlu isiginnaartitsineq, qitinneq, assilialiorneq, assiliineq, tusagassiuutilerineq, sanalunneq, qaanniorneq qamusiornerlu, imaatigut angalaneq, aalisarneq piniarnerlu.
Tamatuma saniatigut atuartut iliniarnerannut ilanngullugu atuarfimmi namminermi qinigassanut ilaassapput atuarfiup avataani kulturikkut, inooqatigiinnikkut inuussutissarsiornikkullu suliat atuartut ukiuinut naleqquttut.

4.5.2 Inuussutissarsiutinut ilinniartitsinerup iluarsaqqinneqarnera
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermi iluarsaaqqinnermi inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit inuussutissarsiortut suliffeqarnerullu ilinniarsimasunik pisariaqartitsineranut naapertuuttumik ineriartornissasat qularnaarniarneqarpoq. Ilinniagaqarsimasut sulisunut avataaneersunut unammillersinnaassapput, aammalu qallunaat nunaanni nunanilu allani ilinniarfinnut suliffeqarfinnullu nuunnissaannut ilinniagaat atorsinnaasariaqarput. Aamma inuussutissarsiutinut ilinniartut uniinnartarnerat malunnartumik appartinniarneqarpoq sulisussanik ilinniarsimasunik imminut pilersorneq annerulerniassammat.
Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermi iluarsaaqqinnissamut siunnersuut, maanna timitalersorneqangajalersoq, Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerup aaqqissugaanerata eqaallisarneqarneranut siunnersuutinik imaqarpoq, angusaqarfiunerulernissaannut aammalu ajornartorsiutit tamatumani ilisarnaataasut akorniarneqarnerannut tikkuussiffiulluni, aamma ilinniarunnaartartorpassuit akuersaarneqarsinaanngitsut pillugit.
Iluarsaaqqinneq kinguneqassappat qassiit naammassineqarsimasussaapput:

Meeqqat atuarfiat pitsaanerusoq siunnerfigissaarnerusorlu aammalu ilitsersuineq ilisarititsinerlu annertunerusoq inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermut pitsaanerusumik ikaarsaartalernermik kinguneqassaaq.
Suliamik misiliinermi ajornartorsiutaasartut aaqqinniarlugit suliffeqarnermut attuumassuteqartut pitsaanerusumik suleqatigiinnerisigut mesterip ilinniartullu pitsaanerusumik paaseqatigiinnerat tunniussimaffigeqatigiinnerallu peqataaffigineqassaaq aammalu ilinniarfissat suliamillu misiliiffissat pioreersut pitsaanerpaamik atorluarniarneqassallutik.
Kiisalu aamma inuit suliffeqalissutaasussamik ilinniartitaanermut imaaliinnarlutik isersinnaanngitsut ilinniakkanut taakkununnga ikaarsaariarnerat oqilisaanniarlugu kommunini tamani ilinniartitaanernut inuussutissarsiutinullu ilisarititsiffiusumik ilinniartitsisalernissaq siunertarineqarpoq.

4.5.3 Ilisimatusarfissaq
Kalaallit Nunaanni ilisimatusarfeqarfik ilinniakkani qaffasinnerusuni aammalu ilisimatusarnermi uppernarsaatinillu nalunaarsuinermi qitiulersussatut naatsorsuutigineqarpoq, taamaalillunilu inuiaqatigiit namminneq atukkatik aallaavigalugit piginnaanngorsarnerannut inerikkiartornerannullu ingerlaavartumik aallaaviulissangatinneqarluni.
Ilisimatusarfeqarfik pilersinniarneqarpoq inuiaqatigiit suulluunniit ineriartortut pinngitsoornatik naammattunik naleqqussarluarsimasunik ilinniarfissaqartussaammata aammalu namminneq atukkatik aallaavigalugit ilisimatusarfeqartussaammata. Taamaaliornikkut tunngaviusumik ilisimatusarnermut periarfissaqaliinnarani aamma nassaarniartarneq isummanillu nutaanik pissarsivissarsisarneq aallavissaqalissapput inunnut, inuussutissarsiornermut aammalu inooqatigiinnermut ineriartuutaasumik. Tassaassaaq ilisimasanik katersuinermut qitiusoq, tassanngalu kinguaariit tulliit inuiaqatigiit siunissami ineriartornerannut ilusilersueqataassapput oqaatsititigut, kulturikkut, oqaluttuarisaanikkut, perorsaanikkut, ingerlatsinikkut, isumaginninnikkut tusagassiuuteqarnikkullu piginnaanerilikkat aqqutigalugit.
Ilinniartitaanerit inuiaqatigiinni allarluinnarni ilinniarfeqarfinnut kulturinullu naleqqussagaasimasut issuaannarnagit Kalaallit Nunaanni namminermi ilinniagartuutut ilisimasanut nassaarsiornermullu qiterisassamik pilersitsisoqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaaliornikkut ilisimasassanik paasissutissanillu aaqqissuussamik katersuinermut sukuiaanermullu inuiaqatigiit namminneq namminnerlu atugassaminnik periarfissaqalissapput.
Ilinniarfissanik ilinniutinillu ineriartortitsinerup saniatigut ilisimasanik katersuiffik Ilimmarfittut ittoq periarfissaatillugu oqaatsit, kulturi, paasissutissiisarneq tusagassiuutillu, perorsaaneq/ilinniartitsineq, inuiaqatigiit aammalu inooqatigiinneq pillugit inerititaqarfiusumik sanilliussisarfiusumillu ilisimatusarfissaqalernissaq naatsorsuutigineqarpoq.
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni ilinniarfiit mikisuullutillu assigiinngisitaartuupput aammalu ilinniartitsisussaqarniarneq kiisalu atuaqatigiit ikittukkuutaat eqqarsaatigalugit nukissartorfiusaqalutik. Ilisimatusarfeqarfik pilersinneqarpat ilinniarfiit nukissartorfiunnginnerusut pilersinneqarsinnaassapput, soorlu assersuutigalugu ilinniartitsissutit assigiinngitsut pitarlugit isumasioqatigiittarnerit ilinniartitaanerillu aqqutigalugit, aammalu ilinniartitaanerit ilinniartitsisullu pitsaanerujussuarmik atorneqarsinnaalissapput aammalu assigiinngitsunik ilinniagallit ataatsimoortarfii ineriartortinneqassapput ilisimasanik paarlaaseqatigiiffiusinnaallutik aammalu isummanik nutaanik pissarsiviusinnaallutik kiisalu suliatigut perorsaanikkullu ineriartoqatigiiffiusinnaallutik.

4.5.4 Ilinniarfiit nunarsuarmioqatigiinnut akuulernerat
Kalaallit Nunaat massakkut ilinniartut ilinniartitsisullu paarlaasseqatigiittarnerat pillugu isumaqatigiissutinut peqataanissaminut periarfissaqarpoq EU-p suliniutitigut suleqatigiisitsineri, Sokrates & Leonardo programmit aqqutigalugit. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat Nordisk Ministerrådip Ilinniartitaanermut suliniutaanut peqataavoq aammalu Issittumi Ilinniarnertuut Atuarfiat aqqutigalugu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortaasut ilinniartitaanikkut ilisimatusarnikkullu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaanut peqataalluni. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat nunanut qassiinut ilinniartitaaneq pillugu isumaqatigiissuteqarpoq, ilaatigut Canadamut USA-mullu.
Nunat tamalaat akornanni ilinniartut naapittarnerat eqaallisarniarlugu, aammalu kalaallit nunallu allamiut ilinniarnerminni ilinniarlutillu allamiittarnerminni angusaasa nuunneqarsinnaaneri akuerineqalersinniarlugit ECTS-point (European Credit Transfer System) Kalaallit Nunaanni ilinniarfinni ingerlaqqiffiusuni atorneqalerpoq. Taamattaaq Kalaallit Nunaanni ilinniakkat akunnattumik sivisussusillit suliffeqalissutaasinnaasumik bacheloritut ilinniaganngorsinnaanerat misissorneqarpoq (ukiut 3½-iniit 4-nut). Tamatumuunakkut angusimasat Kalaallit Nunaanni namminermi nunanilu allani ilinniarfinnut ajornannginnerusumik nuunneqarsinnaalissapput. Taamaaqataanillu Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanerit ingerlaqqiffiusut ilinniakkatigut ilisimatusarnikkullu nunat tamalaat akornanni pitsaassutsikkut inissisimanerat nukittorsarneqassaaq.
2001-ip upernaavani Sisimiuni Arktisk Teknologicenter ammarneqarpoq Danmarks Tekniske Højskole suleqatigalugu. Tassani issittumi suliassanut ingeniørinngorniarluni ilinniarnerup ukiua siulleq kiisalu Arktisk Teknologimi pikkorissarnerit immikkut ittut qassiit neqeroorutigineqartarput. Tamatuma saniatigut ilinniarfiup teknikerinut, assassorialerisunut ingeniørinullu pikkorissarnerit kiisalu meeqqat atuarfiini ilinniartitsisunut atuartitsisartunullu allanut ilinniaqqinnerit neqeroorutigineqartarput. Tamatuma saniatigut issittumi teknologip atorneqarnerani ilisimatusarnermik, Issittumi teknologi pillugu ilisimasanik katersuilluni allattuinermik kiisalu ilisimatusarneq tunngavigalugu pikkorissarnernik ilinniaqqinnernillu ilinniarfik ineriartortitsissaaq.
Kalaallit Nunaanni ilinniarfinni IT-ip atorneqarnera ineriartortuarsinnarpoq. Atuartut ilinniartullu aammalu ilinniartitsisut amerlanerujartuinnartut IT sulinerminni atortarpaat aammalu paasissutissiisarnermi atortut nalunaarasuartaatitigoortut ulluinnarni atuartitsinermi atortalerlugit, aammalu ilinniakkani akunnattuni ingerlaqqiffiusunilu atuartut ilarparujussuisa Internet ilinniarnerminni atortarpaat.
Taamaammallu pisortaqarfik isumaqarpoq iluarsaaqqinnerit ineriartortitsinerillu eqqaaneqareersut misilittakkanik tunngaveqarluni ilinniartitaanernik ilikkariartornermillu ineriartortitsineq pisariaqartinneqaqisoq anguneqarsinnaassasoq, taakkulu inuiaqatigiit kikkulluunniit nammineernerujartornerminni namminiussutsiminnillu ilisimannileriartorneranni sakkusaasut pisariaqartut qitiusullu. Tassa namminiussusermik misigissuseq nammineq pingaartitanik ileqqunillu isumaliutersuutiginnittarnikkut itisilerisarnikkullu nassaasaasoq, inuiaqatigiillu allat pigeriigaannik allanngortitsinerinnaanngitsoq.
Aammattaaq ilinniartitaanerup allaffissornikkut ingerlatsinikkullu qitiusukkuutaanut eqiterneqarnera inuiaqatigiit nukissatigut aningaasatigullu ileqqaarutigissavaat.


4.5.5 Siunissami unammillernartut

Ilinniartitaanermi siunissami unammillernartoqaqaaq. Pisariaqartitsinermut nutaamut naleqqussartuarnerup saniatigut pitsaassutsikkut sulisunillu tigumminniinnarniarnikkut suliarineqartussaapput.
1996-imi inuussutissarsiutinut ilinniakkani ilinniartut 2.026-iusimapput. Taakkunannga tallimararterutaasa missaat Danmarkimiipput. Ullumikkut Kalallit Nunaanni ilinniarfinni 2.500-inut inissaqarput. Ilinniarfiilli naammassitittaqarpallaarujussuartanngillat. Titartagaq 21-imi takuneqarsinnaapput 1990-97-imi ilinniartuusarsimasut aallartittunut, taamaatiinnartunut naammassisunullu agguarlugit.

Ilinniartut katillutik amerlassusii ikiliartuaalaarput naak eqqaamioriinni nunanilu allani immitsinnut sanilliussivigisinnaasatsinni suli amerliartoraluartut. Aammattaaq nuna tamaat isigalugu ilinniakkani suliffeqalissutaasinnaasutigut kinguaattooqqavoq, taamaammallu sulisut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut quliugaangata arfinillit missaat ilinniagaqarsimasuusanngillat.
Taamaattorli massakkut ilinniakkanik naammassinnittut pisariaqartitsinerlu misissoqqissaaruminaapput kisitsisit nutaat pigineqanngimmata. Tamanna iluanngilaq, ilami ilinniartitaanermut inuiaqatigiit pilliuteqartaqaat aammalu inuiaqatigiit ineriartortitaaneranni ilinniartitaanerup pingaaruteqarnerpaanera naalakkersuinikkut aalajangiunneqaqattaartuartarmat.

4.5.6 Naalakkersuinikkut allaffissornikkullu pingaarnerusutigut tulleriiaarineq
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq ilinniartitaanikkut ataatsimut siunertat paasinarsarneqarlutillu erseqqissarneqartariaqartut, taamaalilluni naalakkersuinikkut allaffissornikkullu aalajangiisarnerit tunngavissarissaarnerulerniassammata.
Taamaammat ilinniartitaanermi anguniagassat tulliuttut naalakkersuinikkut allaffissornikkullu isummerfigineqartariaqarput:

  • Ilinniakkat suut neqeroorutigineqassappat, kikkullu ilinniartitaanikkut neqeroorutit tamarmiusut suunissaannik aalajangiisuussappat?
  • Iliniakkat suut nunatsinni neqeroorutigineqassappat, suullu Danmarkimi allaniluunniit ingerlanneqartassappat? Tulleriiaarinermi suut pingaarnerusutut najoqqutarineqassappat?
  • Ilinniartitaanerit imarisaannik periaatsinillu kikkut qanorlu aalajangersaasassappat?
  • Ilinniartut tunngaviusumik piginnaasassaat suut piumasaqaatigineqartassappat?
  • Sulineq pitsanngorsartuarniarlugu ilinniartut, ilinniartitsisut ilinniarfiillu qanoq tamatumunnga kajumissaaserneqartassappat?
  • Ilinniartitaanerit allaffissornikkut aningaasartuutitaat qanoq ittunik piumasaqaatitaqartinneqassappat?
  • Ilinniartitaaneq qanoq aningaasalersorneqassava aammalu ilinniartut qanoq aningaasalersugaatigissappat?

Suleqatigiissitaq isumaqarpoq tunngaviatigut inuit ataasiakkaat namminneq ilinniartitaanikkut sunik pisariaqartitsinerlutik paasiniagassarisassagaat. Inuusuttut suliffittaalernerminni aammalu allat sulisuusut paasisariaqarpaat siunissartik pillugu kingornamut iluaqutissaminnik iliuuseqartariaqaramik aammalu pikkorissartuartariaqaramik.
Nunani allani ilinniarfinnik qanittumik suleqateqartuarnikkut nunatsinni kikkut tamarmik ilinniarfinnik amerlasuunik neqeroorfigisinnaajuarnissaat pisariaqarpoq. Kisiannili nunatsinni ilinniakkat suut neqeroorutaanissaat naalakkersuinikkut tulleriiaarneqartariaqarpoq. Tamatumani pineqarpoq sulisussanik pisariaqartitsineq malilluarlugu ilinniartitaanerit suliffeqalissutaasinnaasut qularnaarneqarnissaat. Nunatsinni ilinniartitaanerit pingaarnersiorlugit tulleriiaarneqarneranni pissutsit marluk pingaaruteqarput:
Siullermik, ilinniakkat ataasiakkaat piviusorsiortumik naammassisanut sanilliullugu akilersinnaassuseqartariaqarput. Kulturikkut, ilinniartitaanikkut kinaassutsikkullu inuiaqatigiinnut naleqquttuunngikkunik ilinniakkat immikkut illuinnartut, ikittuinnarnik ilinniartoqarfiusartut aammalu ilinniartitsisussanik pissarsiniartarnikkut sulisoqaannarniarnikkullu kiisalu ilinniarnermi atortussaqarniarnikkut akisungaartut siuarsarneqartariaqanngillat.
Aappassaannik, nunatsinni inuit oqaatsitigut ajornartorsiuteqartut allatullu pissuteqarlutik nunani allani najugaqartuaarsinnaasorineqanngitsut ilinniakkanik neqeroorfigineqarnissaat salliutinneqartariaqarpoq.
Ataasiakkaalli naatsorsuutigisariaqarpaat ilinniartitaanerit suut inuussutissarsiutinut piusunut siunissamilu piulerumaartunut salliutinneqassanersut naalakkersuinikkut tulleriiaarneqarumaarmata. Ilinniartitaanerni taakkunani salliutitani ilinniartuusut naleqquttunik neqerooruteqarfigalugit tulleriiaarinerit malitseqartinneqarnissaat naalakkersuinikkut allaffissornikkullu akisussaaffiuvoq. Pisortat ingerlatsiviini aammalumi suliffeqarfinni namminersortuni atorfiit pingaarutillit piginnaanilinnik inuttassaqartinniarlugit ilinniartitaanerit ataasiakkaanut naleqqussakkat qularnaarneqartariaqarput ilinniartussat piginnaanillit ilinniarnerminni pitsaanerpaanik atugassaqartillugit.
Ataatsimut isigalugu ilinniartitaanerit tulliuttut nunatsinni salliutinneqartussatut siunnersuutigineqarput:

  • Ilinniartitaanerit pingaarutillit (soorlu aalisarnermi aammalu pisortat ingerlatsiviini atorfinnut toqqakkanut) (ilinniarnerup ingerlanerata ilaa nunani allani ingerlanneqarsinnaalluni).
  • Ilinniartitaanerit aningaasatigut ¿akilersinnaasut¿, tassa ilinniartut amerlassusiat naapertorlugu pitsaassutsimut naapertuuttumik akilersinnaasut (soorlu inuusuttunik ilinniartitsinerit, inuussutissarsiornermut ilinniartitaanerit allaffissornermi niuernermilu, sanaartornermi assigisaallu).
  • Ilinniartitaanerit immikkut kalaallinut tunngassutillit (tassa ilinniartitaanerit pingaartumik inuleriffiusut (ilinniartitsisunngorniarfiit, isumaginninnermut peqqissaanermullu ilinniarfiit aammalu oqaatsitigut kulturikkullu ilinniartitaanerit qaffasinnerusut).
  • Ilinniartitaanerit inunnut nunani allani ilinniarnissaminnik ajornakusoortitsisunut aaqqissuussat, soorlu ataasiinnarnik oqaasillit.

Pingaaruteqarluinnarpoq ilinniartitaanerit pisortanit aningaasalersugaasut pitsaasumik imaqarnersut nalilersugaajuarnissaat, tassa ilinniartut ilinniagassatigut piumasaqaateqarfigineqarnerat eqqarsaatigalugu aammalu ilinniartitaanermi ilinniartitseriaaseq eqqarsaatigalugu. Ilinniakkaminnik naammassinnittunut piumasaqaat annertooq tassaavoq nunani allani ilinniagaqartuusunut naapertuuttunik piginnaaneqarnissaat. Soorlu allarpassuartigut taamaattoqareersoq, piumasaqaatip tunngaviusup taassuma saniatigut aamma ilinniartitaanerit imarisaasa Kalaallit Nunaanni pissutsinut sammisitaanissaat siunertarineqassaaq. Pingaaruteqarluinnarpoq ilinniartut tamarmik paasissagaat inuiaqatigiit iluanni ilinniagaqarsimasutut sulisuunerminni qanoq inissisimasussaallutik, aammattaaq pingaaruteqarpoq ilisimasassat Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni piumasarineqartut, tassa oqaatsinik, kulturimik, silap pinngortitallu pissusiinik allanillu ilisimasaqassutsip isiginiarluarneqarnissaat.
Ilinniartut pisortanit tapersersorneqarallartillugit, ilinniarfeqarfinnut tapiissutitut, imaluunniit ilinniagaqarnersiutitut imaluuniiit ilinniartuunermi inuuniarnermut aningaasartuutinut assigisaanut toqqaannartumik ilinniartumut tapersiisoqartarallartillugu ilinniartut piumasaqaateqarfigineqartariaqarput.
(Paasissutissaq: Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik ilinniagaqarnersiutinik iluarsaaqqinneq pillugu misissuisitsilersimavoq. Siunertarineqartoq tassaavoq qinnuteqarnissamut kiisalu ilinniakkamik naammas-sinninnissamut kajumissaarinissaq, aammalu Kalaallit Nunaannut uternissaq.)
Malinnaalluarnissamut piumasaqaatit saniatigut aamma ilinniarnerup nalinginnaasumik sivisussusissaatut aalajangikkap iluani ilinniartut ajornanngippat naammassiniartaqqullugit piumaffigineqartariaqarput. Ullumikkut takussutissaqarpugut ilinniarfiit akisuut atorneqarneq ajornerannut, tassa ilinniartut amerlasoorpassuartigut suliffeqartarmata ilinniarnerminnik ingerlatsilluarsinnaajunnaartarlutik.
Ilinniartut sivisuumik nunaminniit qimagusimanissartik naatsorsuutigisariaqarpaat, tassami ilinniarnermi atukkat pitsaasuunissaat qularnaarniarneqartussaammat ilinniartitaanerit nunat immikkoortuinut eqiterneqarnerisigut.
Ilinniartup suliffeqalissutaasinnaasumik soraarummeernermut allagartartaanngitsoornera pissutigalugu ilinniartunut aningaasaliissutit maanngaannartinneqannginniassammata siunnersuutigineqarpoq ilinniartitaanerni tamani ilinniartuusimanermut uppernarsaatit atorneqalissasut taamaalilluni ilinniartup ilinniarnini tamakkersimanngikkaluarlugu ilinniarsimanini suliffeqalissutigisinnaaniassammagu.
Ilinniartitaanermi taamaatiinnartartut massakkut amerliassusiat akuersaarneqarsinnaanngilaq. Aningaasartuutinut sanilliullugu ilinniartut naammassisartut ikippallaartarnerat pissutigalugu ilinniartitaanermut aningaasaliissutit naalakkersuinikkut amerlineqarnissaat ajornakusoortarpoq. Ilinniartitaanermut aningaasartuutit amerlineqartinnagit innuttaasut ataasiakkaat takusinnaalertariaqarpaat akileraarutit amerlanerusut ilinniartitaanermut atorneqartarnissaat ilumut silatusaarnerummat.
Tamatumani ilinniakkamik naleqquttumik peqqissaarluni toqqaasitsisarnermut aammalu ilinniarnerup sivisussusissaatut missingikkap iluani naammassinnittalernissamut kajumissaarinermut periaatsimik qularnaarinissaq pingaaruteqarpoq. Ilinniartut taamaaliortarnissaat siullermik qularnaarneqarsinnaavoq ilinniagaqarnersiutit ima aaqqissuunneqarpata taamaatiinnaartut ilinniarnermik nalaani inuiaqatigiit aningaasartuutigisimasaasa ilaannik utertitsisussanngortinneqartarlutik (soorlu ilinniagaqarnersiutaasimasut taarsigassarsianut allanngortillugit, illoqarfimmut ilinniarfigisimasamut angalaneq akilerlugu il.il.), ilaatigullu ilinniartoq ingerlaannartumik piumaffigalugu ilinniarnerminit taamaatiinnaruni suliffeqarniarnikkut iliuuseqaqqullugu.
Taamaaqataanilli ersarilluinnarpoq ilinniarunnaartarneq aningaasat kisiisa neqitsiullugit qanoq iliuuseqarfiginiarneqarsinnaanngimmat. Ilinniarunnaartartut ataavartussamik ikilisinneqarsinnaapput aatsaat siunissaq ungasissoq isigalugu ilinniartitaanerup sukutsitaatigut tamatigut iliuuseqartoqarpat, tassa ilinniarneq pillugu aammalu ilinniartunut siunnersuisarneq pitsanngorsarneqarpata, ilinniartooqatigiit atugaat pitsanngorsarneqarpata, ilinniakkat sammivigissaartinneqarpata aammalu ilinniagaqarnersiutit naleqqunnerusut atorneqalerpata.
Ilinniakkamik naammassinnittarnissamut kajumissaatissat annertuut ilagaat inuit suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniagaqarsimasut ilinniagaqarsimanngitsuninngaanniit akissaatisiagissaartinneqarnerusarnerat.
Ilinniartitaanerup aningaasalersorneqarnera allanngortittariaqarpoq pisortat ilinniartitaanermut aningaasaliuttagaat ilinniartunik naammassisunik amerlanerusunik kinguneqartussanngorlugit. Assersuutigalugu ilinniartitsisut ilinniarfiillu ilinniartunik amerlanerusunik naammassinnitsittalernissaannut kajumissaariaatsinik pilersitsisoqartariaqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq ilinniarfiit aningaasalersorneqarnerat nutaamik aaqqissuullugu misilinneqassasoq aningaasat ilinniagaqartunut malinnaasussanngorlugit.
Piginnaaneqarluartunik ilinniartitsisussaqartuaannaqqullugu ilinniarfiit ataasiakkaat ilinniartitsisunik pikkorissunik ajunngitsorsiaqartitsinissaminut periarfissaqartariaqarput. Ilinniagaq nangillugu pikkorissartarnerit aammalu ilinniakkat allagartaqalissutaasut allat piginnaaneqassusermut tapinik assigiinngitsunik ajunngitsorsiaqaatigineqartariaqarput.
Ilinniartitaanermut aningaasaliissutaasut pitsaanerpaamik atorneqarnissaat siunertaralugu siunnersuutigineqarpoq aaqqissuisoqassasoq ataasiakkaat, soorlu siuliani oqaatigineqartutut, aammalu suliffeqarnermut attuumassuteqartut ilinniartitaanerit aningaasalersorneqarnerannut annertuumik soqutiginnittutut peqataasussanngorlugit. Nunanut allanut sanilliussisarnikkut qularnaarneqassaaq suliffeqarfiit assigiinnik suliaqartut ataasiakkaat nunani allani unammillertimisulli sulisunik ilinniartitsinermut akiliisalernissaat.
Ilinniartitaanikkut ingerlatsinermi ilungersornerulernikkut ilinniartitaanermi suleqatigiinneq pitsaanerusoq aammalu allaffissornermut tunngasut pitsaanerusumik aqunneqarnissaat qularnaarneqassapput. Siunnersuutigineqarpoq Qitiusumik Allaffeqarfimmi ilinniartitaanermut suliffeqarnermullu tunngasut allaffissornikkut aqunneqarfii ataatsimoortinneqassasut. Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq kommunit tamavimmik suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu suleqatigiinnermut isumaqatigiissiorfigineqassasut, illuatungeriit tamarmik pitsaanerpaamik suliniarnissaannut, paasissutissanik, misilittakkanik allanillu paarlaasseqatigiittuartarnissaannut pituttuiffiusumik.
Kiisalu siunnersuutigineqarpoq suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu sullissiviit tamarmik siunertat angusallu aallaavigalugit aqutsivigineqarnerannut periaatsinik atuisoqalissasoq. Allaffissornikkut qularnaarneqassaaq naalakkersuinikkut aalajangiinermi ullumikkornit tunngavissarissaarnerulernissaq.

4.5.7 Meeqqat peroriartornerminni atugaat pitsaanerusut
Inuuneq ajunngitsoq inunngornermiit piareersarfigineqalereersarpoq. Ullumikkut nassuerutigisariaqarparput meeraqarmat immikkuulersimasunik peroriartornerminni aammalu atuarfimmi perorsaariaatsit qanoq ittuuneri pissutigalugit ilinnialernissaminnut suliffeqalernissaminnullu piginnaanngorsimanngitsunik.
Ajornartorsiutaakkajuttarpoq meeqqat killiliineq pisussaaffeqarnerlu pissusissaattut ineritittarsimanngimmassuk. Immaqa angajoqqaat ilerasuuteqarmata meeqqat inuusuttullu inuunerminni ersernerluppallaanik killeqartitaasarput. Naluneqanngilaq pingaartumik qitornat ajornartorsiortunik angajoqqaallit qitornaminnik pitsaanngitsumik atugassaqartitsisarmata. Aamma meeqqat immikkuulersimasut allat tassaapput aningaasarissaartunik angajoqqaallit, taamaattorli angajoqqaavi suliffimminni qaffakkiartornertik pissutigalugu meeqqanik paarsinissaminnut piffissaqanngitsut. Meeqqat tamakku immikkoorniartunngortarput, taakkulu tamarmik iluaqutissaannik suleqataanermut naleqqussarniarlugit paaqqinnittarfiit, meeqqat atuarfiat kiisalu inuusuttut ilinniarfii nukippassuarnik atuisariaqartarput.
Angajoqqaat namminneq ajornartorsiutitik pissutigalugit angajoqqaatut pisussaaffitik naammassisinnaanngippatigit, imaluunniit angajoqqaat qitornaminnut piffissaqanngippata, tamanna meeqqat nukatsitaanerisigut ersertarpoq. Meeqqat inuusuttullu tamakku unnussuarmut aniikkajuttarput. Immaqa sivisuatsiamik ajunngitsumik ingerlasinnaasarput, taavali atuarfimmi ingerlalluarpallaarunnaartarput.
Taamaalillutik meeqqat piumasaqarfigineqaratik perorsarneqartarput. Siullermik ilaqutaasut pilersuisarput, kingornalu kommunit piumasaqaatitaqanngitsumik imminut paariinnartitaalluni pilersuineq tigusarpaat.
Taakku immikkuulersimasut ikilisinneqassapput, taamaaliortoqarsinnaavorlu angajoqqaanngortussaniit aallartilluni suliniarnikkut. Suleqatigiissitap kaammattuutigaa ilaqutariinnik siunnersuisartussanik ilinniartitsisoqassasoq, taakku imminut ikiulernissamut ikiorsiisarneq tunngavigalugu ilaqutariit ataasiakkaat malinnaaffigisassavaat pissutsillu ajorsiartuinnartussaagaluarnerat siusinaarlutik unikaallatsissinnaavaat ilaqutariit ataatsimut isigalugit aaqqiinikkut.
Ilaqutariinnut siunnersortit aammattaaq meeqqanik paaqqinnittarfiit meeqqallu atuarfiisa akornanni attaveqaqatigiinnermik pingaarutilimmik pilersitsissapput.
Ilaqutariinnut siunnersortit qularnaassavaat perorsaanermi ataatsimut najoqqutarisat ilisimasaqarfigineqarnissaat angajoqqaallu naliliisinnaanngortissallugit ilumut meeqqatik pillugit sulinertik ajunnginnersoq. Taamaaqataannillu inersimasut meeqqanut attaveqarnissaat ilaqutariinnut siunnersortit qularnaassavaat meeqqallu inerikkiartornermini aalajaatsunik avatangiiseqalersinniarneqarneranut peqataassallutik.

4.5.8 Meeqqat atuarfiat
Tunngaviusumik ilinniartitaaneq, tassa meeqqat atuarfiat il.il. - inuiaqatigiit peroriartornermi akornanni inuttut inissisimaffik, sumiuussuseq aningaasaqassasuserlu apeqqutaatinnagit - inuttut inerikkiartornerup saniatigut innuttaasunik kikkunnik tamanik qinigassiissaaq nammineq kissaatigisartik aallaavigalugu suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniagaqarumanersut imaluunniit ilinniagaqarsimanngitsut sulerusunnersut. Tunngaviusumik ilinniartitaaneq tassaavoq toqqavik inuit ataasiakkaat siunissamut iluaqutissiorniarlutik. nammineq qinikkaminnik ilinniagaqarnissaminut misilittagaqarnissaminnullu aallarteriartarfissaat.
Meeqqat atuarfiat inuit tamarmik pingaaruteqartumik aallariarfissaraat, meeqqallu atuarnerat pitsaanerpaamik angusaqarfiuniassaaq. Suleqatigiissitap kaammattuutigaa meeqqat atuarfiat pillugu silarsuarmioqatigiit sanilliussisarnerannut Kalaallit Nunaata ilanngunneratigut meeqqat ilinniartinneqarlutillu perorsarneqarneranni angusat nalilersortuarneqartassasut.
Meeqqat atuarfiat naammassereeraangamikku inuusuttut qinersisussanngortarput tamatumanilu paasissutissat suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu periarfissanut tunngassuteqartut ajornanngitsumik pissarsiarineqarsinnaanissaat pingaaruteqarluinnarpoq.
Inoqutigiit ilaqutariilluunniit ilinniakkamik qinersiniarnermut aalajangeeqataasarnerat ilisimaarineqarpoq. Taamaaqataanik inuusuttut ilaqutaat paasissutissinneqarlutillu ilitsersorneqartariaqarput inuusuttut qinersinissartik pillugu angajoqqaaminnut attaveqarluarsinnaaniassammata.

4.5.9 Ilinniartitaanikkut neqeroorutit tunniussinnaasanik aallaaveqarunnaarlutik pisariaqartitsinermik aallaavillit
Suleqatigiissitaq isumaqarpoq ilinniartitaanerup atuuttup ilaa ilinniartitaanerup imarisaa pillugu sulisitsisut siunnersuisinnaanerannik tigusisinnaasarani ilaatigullu inuusuttunut soqutiginassuseqarpallaarani eqarpallaartartoq, tassa ilinniartitaanerup aallartinnerata nalaani aammalu ilinniartitaanerup namminermi ingerlanerani. Ataatsimut isigalugu ilinniartitaaneq ullumikkornit pisariaqartitsinermut samminerusariaqaqaaq. Ilinniarfissatut neqeroorutit pisariaqartitsinermut samminerulersinniarlugit siunnersuutigineqarpoq ilinniartitaanernut aningaasaliissutit ilinniartunut malinnaatinneqarnissaannut periarfissaqalissasoq.
Ilinniarfissatut neqeroorutit pisariaqartitsinermut samminerulersinneqarpata aamma ilinniartorineqarsinnaasut aalajangersimasut eqqoriavillugit ilinniartussarsiariniarneqarsinnaapput, soorlu anaanat inuusuttut inuusuttutut ilinniagaqalinnginnerminni qitornartaarniarlutik aalajangersimasut allallu. Inuusuttut ukioqatigiiaat 1000-init ikinnerusartillugit ilinniartitaaneq inuit pisariaqartitaannut samminerusariaqaqaaq ilinniartitaaneq aaqqissugavissuaq eqqarsaatigiinnarnagu.
Ilinniakkamik unitsitsiinnartarneq assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarpoq. Suleqatigiissitaq isumaqarpoq ilinniagassatut neqeroorutit pisariaqartitsinermut sammisut eqaatsullu siunissami ilinniartut atuarunnaatsaaliorneqarneranni iluaqutaajumaartut.
Ilinniarfiup inuusuttullu illoqarfiisa imminnut ungasittarnerujussuat ilinniakkamik unitsitsiinnartarnermut qularnanngitsumik pissutaaqqataalluinnartarpoq. Taamaammat kajuminnaateqarsinnaavoq ilinniarnerup ilarujussuata suliffimmi namminermi ingerlanneqartarnissaa.
Canadamiut ilinniarnermi killiffigisimasanik allagartalersuisarnerat Red Seals Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussarlugu siunissami nutaatut neqeroorutigineqarsinnaavoq. Ilinniartitaanermi tassani ilinniartut ataasiakkaat ilinniagaq suliffeqalissutaasinnaasoq immikkoortukkuutaarlugu ingerlattarpaat, ilinniarnerullu 85 procentia suliffimmi ingerlanneqartarpoq, sinneralu 15 procenti ilinniarfimmi atuagarsorluni ilinniarfiusarluni kiisalu ataasiakkaat piginnaanerinik naliliiffiusarluni.
Canadamiut ilinniartitaanerat suliffimmi sulisussanik ilinniartitsinermik aallaaveqarpoq. Tassa imaappoq sulisut ilinniartinneqaatigalutik akissarsiaqartitaasarput - tuluttut ¿earning while learningimik¿ taagorneqartoq tunngavigalugu. Ilinniarnerup ingerlanerata qanoq issusissaa aalajangersarneqartarpoq, aamma ataasiakkaat ilinniareerunik sunik piginnaasaqassanersut.
Ilinniagassatut neqeroorutini Kalaallit Nunaanni ittuni pisortani sulinissamut ilinniartitaanerit amerlanerupput. Suliaqarfimmi tassani sulisut ikiliartortitaanerat ilutigalugu ilinniartitaanerit namminersorluni inuussutissarsiortunut samminerujartuinnartinneqartariaqarput.
Inuusuttut ukioqatigiiaat ikittuinnaasarmata taamalu ilinniartitaasinnaasut amerlasanngimmata Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanerit agguluttukkuutaanngorlugu pilersinneqartuartariaqarput, ilinniagaqartut naatsorsuutigisariaqartarlugu ilinniakkat ilaat imaluunniit ilinniarnerup ilaa nunani allani ingerlanneqartassasut. Ilinniartitaanerit nunami maani pilersitassatut salliutinneqartut nunap nukittuffiinut sammisinneqartariaqarput, tassa ilinniarnertuunngorniarfinnut kiisalu inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit nunap nappataanut sammisitaasut.
Taamaaqataanillu ilinniaqqiffiusartut ataqatigiissaarneqarlutillu pingaarnersiorlugit tulleriinnilersorneqartariaqarput. Ilinniartitaanertut suliffeqalissutaasinnaasutulli ilinniaqqiffiusinnaasutut neqeroorutit inuussutissarsiutinut ataasiakkaanut toqqaanartumik tunngatitaasariaqarput taamaalilluni ilinniaqqinniarluni pikkorissarnerit aammalu ilinniaqqinnerit pisariaqartinneqarneri malillugit naleqqussaasoqapallassinnaaniassammat.

4.5.10 Inuussutissarsiortut, ilinniartitaanermi neqeroorutini pingaaruteqarlutik suleqataasut
Inuussutissarsiortut ilinniartitaanermi qitiunerullutik inissisimasariaqarput aammalu sulisussat piginnaanngorsarneqarneranni suleqataanerusariaqarlutik. Ajornartorsiutaavoq Kalaallit Nunaanni nunanisut allanisulli suliffeqarfiit ilinniartitaanermi ilinniaqqinnermilu tunuarsimaakkajuttarpallaarmata, qularnaarsinnaannginnamikkumi inunnut aningaasaliissutitik kinguffappata taakku pisinnaaneritik.
Inuussutissarsiortut sulisumik ilinniartitaanikkut neqeroorfigineqarneranni suleqataassappata sulisoqarneq pillugu politiki pitsaasoq ingerlanneqartariaqarpoq. Suleqatigiissitap kaammattuutigaa naatsorsuutit inuttut naleqartitanik aallaaveqartut atorneqarneranni Kalaallit Nunaanni misilittagaasut peqqissaartumik nalilersorneqassasut, tamannalu aallaavigalugu inuttut naleqartitat aallaavigalugit naatsorsuutit suliffeqarfiit ataasiakkaat suliaqartarnerat pillugu killiliussanik toqqammavissiorneqassasoq.
Suliffeqarfinni atorfinitsitaanerup aammalu ilinniarfiit imminnut atassuteqartuarnissaat suliffeqarfiit ineriartornerannut pingaaruteqarpoq taamaalilluni inuussutissarsiortut sulisunik ilinniarsimasunik pisariaqartitsinerat pillugu ilisimasat amerlisarneratigut ilinniartitsisut piginnaanngorsartuarnissaat qularnaarneqarniassammat.
Sulisumut malinnaatitsinikkut sungiusaasarneq ilinniartitaanertut ilinniaqqinnertullu neqeroorutitut annertusineqartariaqarpoq. Ilinniagarisimasat pillugit uppernarsaasiisarnikkut sulisumut malinnaalluni sungiusarnerit aammalu suliffimmut attuumassuteqarluni atuartitaanerit allat aammalu piginnaanngorsarnerit soraarummeernermut uppernarsaammik pissarsiaqaataasariaqarput ileqquusunik suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniakkat assigalugit.
Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut ilarpassui suliamik ilinniagaqarsimasuun-ngillat. Titartagaq 22-mi takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarsimasut massakkut akulikissusii 0,4-imiit Danmarkimisut akulikissuseqalerlutik 0,7-inngoraluarpataluunniit sulisinnaasut ilaat kalaaliusut aatsaat 2047-imi Danmarkimi inunnut suliffeqalissutaasinnaasunik ilinniagaqarsimasutut qaffasissusilimmik ilinniagaqarsimalissasut.

Kalaallit Nunaanni ilinniartitaanermi anguniagaappat sulisinnaasut kalaalersaat taamatulli ilinniarsimassuseqalissasut, tassanngalu anguniarneqarpat quliniit arfineq-marluk suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniagaqarsimassasut, taava suliffeqarnermut isertartut anisartullu ataatsimut naatsorsuutigigaanni anguniagaq taanna aatsaat anguneqarsinnaavoq 2047-imi.
Taamaammat ilinniartitsinerup ilarujussua sulisinnaasut suliamik ilinniagaqarsimasuunngitsut piginnaanngorsarneqarnerannut atorneqarnissaa pingaaruteqarpoq. 1999-imi Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaanni taamaallaat 1.900 kr.-it sulisunut ilinniarsimasuunngitsunut ataasiakkaanut immikkoortinneqarsimapput. Suliamik ilinniagaqarsimanngitsut, suliffissaaleqinermit immikkoortitaanermillu eqqugaanerpaajusartut, ilinniaqqitsitaanerannut atugassiissutaasartut ukiuni aggersuni ullumikkornit pitsaanerusariaqaqaat.
Piginnaanngorsaariaaseq taama ittoq inunnut assigiinngitsunut sammisitaasariaqarpoq. Amerlassusertik pillugu pingaarutillit tassaapput aalisartut piniartullu. Taakku siunissami inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut tunniussaqarsinnaasorujussuupput, kisianni amerlasuutigut atukkaminnik allannguisinnaanerminnut assigiinngitsunik sakkussaaleqisarput peqqigunnaarnertik imaluunniit aalisarnerup piniarnerullu ineriartornera pissutigalugu suliaqarfinni allani akissaateqarlutik sulilernissaminnik kissaateqaraangamik.
Kaammattuutigineqarpoq aalisartut piniartullu sammiveqarluartumik ilinniaqqinnissaminnik atuartitaaqqinnissaminnillu neqeroorfigineqassasut inuussutissarsiortut allat assigalugit.
Ataasiinnarnik oqaasillit imminnut naleqqussakkanik ilinniarnissamut neqeroorfigineqassapput. Pisariaqartitsinerup angissusia aallaavigalugu suleqatigiissitap siunnersuutigaa inuit taakku kalaallisut oqaluffiusumik pikkorissartinneqartarnerat pilersinneqassasoq, immaqalu aamma inuussutissarsiutinut ilinniartitaanivinnik pilersitsivigineqassasut kiisalu suliffeqarfinnik aqutsinermut kalaallisut pikkorissartinneqartalissasut.
Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup ineriartornerani ajornartorsiutaanerpaarpaasoq tassaavoq aallarnisaasut amigaataanerat. Sulisitsisut tamangajalluinnamik ullumikkut avataaneersuupput. Tamanna pissutigalugu ilinniartitaanikkut suliniutit aallarnerneqartariaqarput meeqqat atuarfianniit suliffeqalissutaasinnaasumik ilinniarfinnut nammineq suliffiutitaarniarnermi periarfissanik aporfissanillu sammisaqarfiusunik. Aallarnisaanerup anersaarineqalernissaa tassaavoq suleqatigiissitap kapitalimi naggasiummi iliuusissatut pilersaarummut siunnersuutaata pingaarnerit.

Qulaanut

5 Sulisitsitut sulisartullu akornanni pissutsit
Tunngaviusumik isigigaanni Kalaallit Nunaanni suliffeqarnikkut inatsisiliorneq sulisoqarnermullu tunngasut pisortaqarfitsigut aaqqissugaanerat danskit misilittagaannik periaasiinillu tunngaveqarpoq. Sulisoqarnermi inatsisinut tunngasut suliffinnilu pissutsinut tunngasut Namminersornerullutik Oqartussat suli Danmarkimiit tigunngisaasa ikittuinnanngortut ilagilerpaat.
Sulisoqarnikkut inatsisiliornerup sanilliunneqarsinnaasup aaqqissugaanerullu amerlanertigut assigiinnerata pitsaaqutigaat danskit kalaallillu suliffeqarnerup tungaatigut imminnut ataqatigiilluinnarmata:

  • Danskit kalaallillu suliffeqarfiisa akornanni sulisoqarneq nikerartorujussuuvoq.
  • Ilinniartitseriaatsit imminnut atasorujussuupput.
  • Danskit sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffii ikittuunngitsut nunatsinni sulisoqarput.
  • Qitiusumik allaffitsigut aqutsinermi, kommunini suliffeqarfinnilu embedsmandit amerlasuut Danmarkimi suliffeqarfinnik tunngaveqarput taakkunanili ilinniarsimasuullutik.

Taanna tunngavigalugu danskit Suliffeqarneq Pillugu Ministereqarfiat aamma Inunnik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik qanimut suleqatigiipput, aammalu ilinniartitsinermut tunngatilluguttaaq annertuumik suleqatigiinneqarpoq.
Aammali Danmarkimut danskillu suliffeqarnikkut politikiannut qanimut attaveqarneq aamma pitsaanngitsortaqarpoq. Danskit aaqqissuusseriaasiannik taaneqartartumi aallaaviuvoq sulisitsisut sulisartullu amerlanerpaatigut aaqqissukkanik ilaasortaaffeqarmata, taamalu ilaasortat ataasiakkaat kattuffiit sinnerlugit siunnersuisoqatigiinni il.il. suliffeqarneq pillugu politikimi ilusilersuisartuni sunniuteqartarlutik. Danskit suliffeqarneq pillugu aaqqissuusseriaasiata ilisarnaatai imatut naatsumik oqaatigineqarsinnaapput:

  • Sulisitsisut, sulisartut pisortallu pingasuullutik suleqatigiinnerat
  • Sulisartut sulisitsisullu kattuffii nukittuut. (Assersuutigalugu danskit sulisartut 80 procentii sinnerlugit kattuffinnut ilaasortaapput)
  • Suliffeqarneq pillugu inatsisini ataatsimoortumik isumaqatigiissutit inatsisitigut pingaarnerpaajupput.

Periaaseq tamanna nunatsinnissaaq ilaatigut atuuppoq, kisiannili ilimagisariaqarpoq kattuffinnut ilaasortaaneq taamatut annertutiginngitsoq. Tamatuma kinguneranik nalorninarsinnaavoq kattuffiit suliffeqarnikkut politikimut ataatsimoortumut sunniuteqarpallaartinnissaat suliffeqarfiit sulisartullu ilarparujussui sinniisoqanngimmata aammalu politikikkut allaffissornikkullu suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit qitiusumi kommuniniluunniit immikkuualuttut pilersaarusiornerinut peqataanissaminnut piareersimanngimmata.
Tamatuma peqatigisaanik danskit sulisoqarnerat hundrujoriaatingajammik annertuneruvoq. Tamanna pingaarutilerujussuuvoq, pissutigalugu nunatsinni siuttoqarnikkut suliamullu ilisimasaqarnikkut piginnaasat suliffeqarnikkut politikimi suliffeqarfinnik nutaaliaasunik pilersitsisinnaasut pigineqanngimmata qitiusumi imaluunniit kommunini, illoqarfinni nunaqarfinnilu. Pingaartumik inatsisitigut piginnaasaqassuseq nunami taamak inukitsigisumi annikippoq annikittuassallunilu.
Tamatuma saniatigut danskit kalaallillu sulisoqarfii arlalitsigut assigiinngitsorujussuupput. Inuussutissarsiutit pingaarnerusut aalisarneq piniarnerlu nunatsinni suli pingaarutilerujussuupput, inuussutissarsiutinilu taakkunani sulisartuusut assigiiinngissitaassusiat suli killeqarpoq.
Tamanna tunngavigalugu pisariaqarsorinarpoq eqqarsaatigissallugu suliffeqarnermut politikip tamarmiusup tigunissaa danskit inatsisiliornerannut, aqutsinerannut allaffissornerannullu naleqqussagaassanersoq, imaluunniit suliffeqarnermut tunngasut tamarmik allanngortinneqarnissaat naleqqunnerussanersoq.
Matuma kinguliini tamanna tunngavigalugu sulisitsisut suliartullu akornanni pissutsit makkua nalilersorneqassapput:

  • Suliffeqarneq pillugu ILO-p isumaqatigiissutai pingaarnerit
  • Suliffeqarneq pillugu eqqartuussivik
  • Isumaqatigiissuteqariaaseq akissaatillu
  • Suliffimmi pissutsit.

Pilersaarusiornermut, allaffissornermut sullissinermullu tunngasut kapitalimi tullermi sammineqassapput.

5.1 Nunarsuaq tamakkerlugu suliffeqarneq pillugu eqqartuussivik
Nunarsuaq tamakkerlugu eqqartuussivimmiipput isumaqatigiissutit inassutillu FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu suliffeqarneq pillugu kattuffiani ILO-mi akuerineqarsimasut.
(Paasissutissaq: ILO, tassaavoq International Labour Organization (Suliffeqarneq pillugu Nunarsuarmioqatigiit Suleqatigiiffiat). ILO Genevemi angerlarsimaffeqarpoq. ILO-p tassanilu isumaqatigiissutaasut isumaliutissiissummi nassuiarneqarneranni annermik tunngavigineqarpoq Harlang, Koch & Christensen: ILO og arbejdsmarkedets menneskerettigheder", København, marts 1996.)
ILO-p 1919-imi pilersinneqarnerata kingornatigut isumatigiissutit 200-ngajaat suliarineqarsimapput. Isumaqatigiissutiniipput inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutit aammalu isumaqatigiissutit aalajangersimasunut ataasiakkaanut tunngasut il.il. Isumaqatigiissutit pingaarnerusut ilai Tabel 17-imi nalunaarneqarput.
Isumaqatigiissutit saniatigut inassuteqaasiortoqartarpoq. Inassuteqaatit isummernissamut ilitsersuutaannaapput.
Tabel 17. ILO-mi isumaqatigiissutit pingaarnerit imarisaallu

ILO-mi isumaqatigiissut  Imarisaa 
Nr. 87 Peqatigiiffeqarsinnaatitaaneq
Kattuffeqarsinnaatitaanerlu.
Isumaqatigiissummi sulisartut sulisitsisullu illersugaapput soqutigisatik ingerlakkumallugit peqatigiiffiliornissamut.
Nr. 98 Kattuffiliorsinnaatitaaneq
tamanullu tunngasumik isumaqatigiinniarneq
Isumaqatigiissummi illersugaapput kattuffiit ataatsimoortumik pisinnaatitaaffii, tamatumani ilanngullugit aaqqiagiissinnaaneq,
ataatsimoortumik isumaqatigiinniarsinnaaneq ataatsimoortumik isumaqatigiissuteqarumalluni illersugaappullu isumaqatigiissutaasimasut
atortuunissaat.
Nr. 100 naligiimmik akissaatisiaqarnissaq Isumaqatigiissummi aalajangerneqarpoq suliat assigiimmik nalillit assigiimmik akissaatisiaqaataassasut arnaaneq angutaanerlu
apeqqutaatinnagit.
Nr. 111 Suliffeqarnermi
inuussutissarsiornermilu immikkoortitaaneq
Isumaqatigiissummi siunertaavoq peerniarlugit immikkoortitsinerit arnaanermut angutaanermullu tunngasut, sumit kingoqqisuunermut,
ammip qalipaataanut, upperisamut, politikikkut aalajangiussamut kiisalu sumi inuiaassuseqarnermut inuttullu kingoqqivinnut tunngasut.
Nr. 122 Suliffissaaleqinerup
akiorneqarnera
Isumaqatigiissummi naalagaaffik pisussaatitaavoq sulisoqarnikkut politiki ilungersuullugu malinnaaffigissallugu tamakkiisumik,
nammineq piumassutsimik naammassisaqarfiusumillu suliffissaqarnissaq siunertaralugu.
Nr. 135 Sulifffeqarfinni ataasiakkaani
sulisut sinniisuisa illersorneqarnissaat (tillidsmandit)
Isumaqatigiissummi naalagaaffik pisussaatitaavoq tillidsmandit qulakkeerluassagai, ilaatigut soraarsitaanaveerlugit
isumaqatigiissummut atanngitsut pineqaraluarpataluunniit.
Nr. 159 Inuussutissarsiornermi suleqqissinnaalernissaq
innarluutillillu sulisinnissaat
Isumaqatigiissummi pineqarput inuussutissarsiornermi suleqqissinnaalernissaq innarluutillillu sulisinnaanissaat.

Paasissutissiisoq: Harlang, Koch & Christensen: ILO aamma suliffeqarnermi inuit pisinnaatitaaffiit, København, marts 1996.

Naalagaaffiit isumaqatigiissutinik malinninnissaat ILO-p ulluinnarni nakkutigisaraa. Peqataasut arlaata isumaqatigiissutit malinngikkunigit ILO-p Nakkutilliisoqarfiinit pisuutitaalluni uparuarneqarsinnaavoq. ILO-mi Nakkutilliiviit maalaartarfiillu pingasunit peqataaffigineqarput. Sulisartut sulisitsisullu kattuffiat sunaluunniit imaluunniit naalagaaffik isumaqatigiissutit unioqqutinneqarnerat pillugu naammagittaalliuummik ILO-mut nassiussisinnaavoq.
ILO suliffeqarnermut assigisaannullu tunngasunik immikkut ilisimasalinnik amerlasuunik inuttaqarpoq. Nunat ilaasortaasut ataasiakkaat ILO-p Genevemi qullersaqarfiani diplomatimik inissiisinnaapput. Tassalu assersuutigalugu Danmarki sulisoqarnermut attaveqaammik (arbejdsattaché) ILO-miititaqarpoq. Ulluinnarni nalinginnaasumik suleriaasiuvoq ILO immikkut ilisimasalinnik ikiuutsitsisarluni naalagaaffinnut annertuumik allanngortitsiniartunut imaluunniit suliffeqarnerup tungaatigut namminneq inatsisiliorniartunut.

5.2 Nunami namminermi sulisoqarnermut eqqartuussivik
Nunami namminermi sulisoqarnermut eqqartuussiviup aaqqissugaanera oqaatigineqarsinnaavoq suliffittut inatsisilerinermullu tunngasutigut aaqqissugaasoq.
Suliffittut isigalugu Danmarkimi Sulisoqarnermut eqqartuussivik (Arbejdsret) pilersinneqarsimavoq. Taanna Københavnimi allaffeqarpoq. Suliffeqarnermut eqqartuussivik aalajangersimasunik 12-nik eqqartuussisoqarpoq 31-nik sinniisussalinnik kiisalu siulittaasoqarpoq tallimanik tullersortilimmik. Eqqartuussiviup eqqartuussisui aalajangersimasut sinniisussaalu sulisoqarnermut ministerimit toqqarneqartarput sulisartut sulisitsisullu kattuffiisa ilaasa inassuteqarneratigut, tamatumani ilaallutik naalagaaffik, amtit kommunillu. Tamatuma saniatigut Sulisoqarnermut eqqaartuussivik allattoqarfeqarpoq.
Danskit sulisoqarnermut eqqartuussiviat aaqqissugaavoq siunertaralugu illuatungaatigut sulisitsisut taakkulu kattuffiisa illuatungaatigullu sulisartut taakkulu kattuffiisa akornanni aaqqiagiinngissutit aaqqinniartarnissaat.
Danskit sulisoqarnermut eqqartuussiveqarnerat arlalitsigut akerlilerneqartarpoq. Siullermik suliffeqarfiup taama angitigisup sanarfinera akisoorujussuuvoq eqqarsaatigigaanni sulisoqarneq annertunngitsoq sulisoqarnermilu aaqqiagiinngissutit ikittunnguusartut.
Aappassaanik nalorninarpoq inuit sulisoqarnermut tunngasutigut inatsisinik paasisimasaqartut naammattut nassaarineqarsinnaanersut.
Pingajuattut kalaallit sulisoqarnermut eqqartuussiveqassappata ilarujussua Namminersornerullutik Oqartussanit nunatsinni annertuumik sulisitsisuusumit aningaasalersorneqartariaqassaaq. Tassalu inatsisiliortut sulisitsisullu taakkorpiaagajuttassapput, tupinnassanngilarlu nalornisoorneqartassappat oqartussaasut taamaattut Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiini aaqqiagiinngittoqartillugu arlaannaannulluunniit akuliusimanatik sulisinnaanersut.
Kiisalu ilimagisariaqarpoq nunatsinni kattuffinnut ilaasortaanerup annikikulunnerata kingunerisaanik sulisoqarnermut eqqartuussivimmut toqqaaniarneq ajornakusoortassasoq.
Inatsisilerinermut tunngatillugu pissutsit arlallit sulisoqarnermut eqqartuussivimmut atapput. Ataatsimut isigalugu sulisoqarnermut eqqartuussivik tassaatinneqarsinnaavoq malittarisassat sulisitsisut sulisartullu akornanni pissutsinik aqutsissutaasut, allatut oqaatigalugu sulisartut sulisitsisumi sulisuusut akissaatisiaannut atorfeqarnermilu atugarisaannut tunngasut. Sulisoqarnermut eqqartuussiveqarneq nalinginnaasumik atorneqarneq ajorpoq sulinermi pissutsit Namminersornerullutik Oqartussanit naalagaaffimmilluunniit aqunneqartut pineqartillugit. Assersuutigalugu suliffimmi pissutsit/avatangiisit, matoqqasarnermut inatsisit il.il.
Sulisoqarnermut eqqartuussivimmi tassa taamaallaat pineqarput sulisitsisut sulisartullu akornanni isumaqatigiissutinut tunngasut. Pissutsit allat inatsisit malillugit aqunneqarput. Danmarkimi sulisoqarnermut eqqartuussivik aqqutigalugu taaneqareersutut periarfissaqarpoq sulisitsisut sulisartullu isumaqatigiissutit tunngaviusut unioqqutinneqarnerat qanorlu paasineqarnissaat kiisalu isumaqatigiissutit il.il. suliassiissuteqarsinnaanerat, ataatsimoorluni akerliunissamik ilimasaarutit il.il. naammagittaaliuutigineqarsinnaanerat, oqaatigineqareersutulli inatsit taanna nunatsinnut atortuunngilaq.
Nunatsinni isumaqatigiissuteqariaaseq atuuttoq ullutsinnut naleqquttutut isiginarpoq soqutigisat aaqqiagiinngissutaanerisa inatsisitigullu aaqqiagiinngissutit aaqqinneqartarnerat eqqarsaatigalugit, tamatumalu peqatigisaanik aaqqissuussineq allaffissornikkut aningaasatigullu akikitsuuvoq.
(Paasissutissaq: Soqutigisat aaqqiagiinngissutaanerat tassaapput isumaqatigiissutit akissaatitigullu isumaqatigiissutut isumaqatigiinniutigineqarnerannut atorunnarsinneqarnerannullu atatillugu pinngortartut. Inatsisitigut aaqqiagiinngissutini pineqarput isumaqatigiissutit akissaatitigullu isumaqatigiissutit nassuiarneqarnerannut atatillugu aaqqiagiinngissutit. Kalaallit Nunaanni sulisoqarnermut eqqartuussiveqarneq pillugu nassuiaat una Jakob Janussen-imit allanneqarpoq: "Det grønlandske aftalesystem"-imeersoq: Hanne Petersen & Jakob Janussen (red.): "Retsforhold og samfund i Grønland", quppernerit 283-285.)
Soqutigisatigut aaqqiagiinngissutit aqunneqarput tunngaviusumik isumaqatigiissutit pissuseqataanilluunniit aalajangersakkat aqqutigalugit, tassami sulisitsisut sulisartullu isumaqatigiissutitigut periarfissaqarmata sioqqutsisumik ilimasaarereernikkut isumaqatigiissutit atuuttut atorunnaarsissinnaallugit isumaqatigiissutit atuuttut piffissap atuuffissaata naanerani naareerneraniluunniit. Tamatuma peqatigisaanik malittarisassiortoqarsimavoq inatsisit eqqortillugit aaqqiagiinnginnerit suussanersut qanorlu annertutigissanersut, tamatumani ilanngullugu suliffiit aalajangersimasut aaqqiagiinnginnermi eqqorneqannginnissaat kiisalu malittarisassaqarluni illuatungeriit imminnut qanoq pissuseqarfigissanersut aaqqiagiinnginnerup nalaani qaangiunneratalu kingornatigut.
Malittarisassanissaaq aalajangersagaqarpoq isumaqatigiissitsiniartussaq akuliutitinneqarsinnaasoq illuatungeriit isumaqatigiissutit nutarternissaat isumaqatigiissutigisinnaanngippassuk. Isumaqatigiissitsiniartoq akuliutsinneqassaaq illuatungeriit arlaannaataluunniit piumasarippagu.
Kattuffiit ilaasortaalu pinngitsooratik pisussaapput isumaqatigiissutit malillugit ingerlatsissallutik. Tassami inatsisitigut malittarisassami aalajangersarneqarmat isumaqatigiissutit malinneqassasut.
Inatsisitigut aaqqiagiinngittoqalerpat isumaqatigiissutigineqarsimavoq isumaqatigiissuteqarnerup nalaani pinngitsoorani eqqisseqatigiinneqassasoq. Taamaalilluni inatsisitigut aaqqiagiinngissutit sulinerup unitsitaaneranik assigisaannilluunniit kinguneqartussaanngillat.
Inatsisitigut aaqqiagiinngissutit nalinginnaasumik imatut suliarineqartarput:
a) Suliffeqarfimmi isumaqatigiinniartoqassaaq, assersuutigalugu sulisut sinniisaata suliffiullu pisortaasa akornanni.
b) Aaqqiagiinngissut anigorneqanngippat sumiiffigisami isumaqatigiinniartoqassaaq, assersuutigalugu sulisartut peqatigiiffiata suliffeqarfiullu peqatigiiffiata akornanni.
c) Suli aaqqiisoqarsimanngippat isumaqatigiinniarnerit kattuffinnut nuussapput, assersuutigalugu SIK-mut Kalaallit Nunaannilu Sulisitsisut Peqatigiiffiannut.
d) Inatsisitigut aaqqiagiinnginnerup aaqqinnissaanut aqqutissaq kingulleq tassaavoq aaqqiagiinngissutinik isumaqatigiissitsiniarfik (faglig voldgift), tassanilu imaakkajuttarpoq sulisartut marlunnik sulisitsisullu marlunnik toqqaasarlutik kiisalu toqqarneqarluni siulittaasoq Kalaallit Nunaanni landsdommerimit toqqarneqarajuttartoq.

5.3 Isumaqatigiissuteqariaaseq akissaatillu
Taaneqareersutut nunatsinni sulineq pillugu aaqqissuussinermi tunngaviuvoq sulisitsisut sulisartullu kattuffiisa isumaqatigiissuteqartarnerat. Sulisitsisut sulisullu akissaataat atorfeqarnermilu atugassarititat pillugit piffissamut aalajangersimasumut isumaqatigiissuteqartarput.
Ilinniarsimanngitsunut tunngatillugu nalinginnaasumik atugaavoq akissaatit minnerpaaffissalerneqartarnerat. Akissaatit minnerpaaffissaat ataallugu sulisitsisoq akissaatisialeeqqusaanngilaq sulisartoq peqatigiiffimmut ilaasortaanngikkaluarpalluunniit. Pingaaruteqarpoq ikiuutisiat akissaatit minnerpaaffissaannit naammattumik appasinnerunissaat, taamaalilluni suliatigut isertitaqarusunneq kajuminnartuujuaqqullugu. Isertitaviit tunngavigineqassapput sulisitsisut sulisartullu kattuffiisa akissaatit minnerpaaffissaannik isumaqatigiissutaannut sanilliullugu ikiuutisiat qanoq annertussusiligaanissaannut. Tamatumunnga ilanngullugu inuup ikiuutisisartup ajunngitsorsiassaanik taaneqartartut naatsorsuutigineqassapput. Tamatumunnga ilanngullugu pisortanut akiitsunut, boligstøttimut il.il. ilanngaassisarneq pillugit periaasiliortoqartariaqarpoq, taamaalilluni inuk ilaqutariilluunniit isertitamikkut appaqqunagit inoqutigiinni inuup ataatsip suliffeqalernera patsisigalugu.
Isertitatigut politiki allanngortitsinissanut sakkuuvoq pingaarutilik. Assersuutigalugu isertitatigut politiki tassaagajuttarpoq inuiaqatigiinni allanngortiterinissanut annertuunut kajumissaataasartoq. Isertitatigut politiki politikikkut qaffasissusissamut sakkuuvoq soorlu makkunatigut:

  • Nunanut allanut unammillersinnaassutsip qulakkeersimajuarnissaa.
  • Aningaasatigut anguniakkani pingaarnerni pisariaqartitsinermut sanilliullugu atuinerup annertusiartornissaa annikillinissaaluunniit.
  • Piginnaasaqarluartunik sulisussarsiuarnissap qulakkeernissaa pingaartumik suliffeqarfinni nunanut allanut nioqqutissiortuni tamakkunani akissaatit pisortat suliffeqarfiinit annerunissaat qulakkeerlugu.

Isertitanut politikikkut akuliunnissat sioqqutsilluarluni ilimasaarutigineqartassapput suliffeqarnermilu akuusut tamarmik ilisimatinneqartassapput politikimi ingerlanneqartumi tunngaviusumik ilimagineqartut pitsaasut suunerinik suliffeqarnermi eqqissiunnaarnissaq pinngitsoorumallugu.
Suleqatigiit innersuussutigaat isertitanut politiki allanngortitsinissanut sakkutut atorneqassasoq.
Inuussutissarsiutinik ingerlatsiviit aningaasartuutaasa annertussusiannut akissaatit tunngaviupput. Pingaartumik danskit suliffeqarfiinut tunngatillugu pingaaruteqarpoq sulisussat ilinniarluarsimasut pissarsiarisinnaajuarnissaat akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititat Danmarkimisut orniginartigiuartinnerisigut, aammalu aalajangiusimajuarlugu akissaatit imatut qaffasissuseqassasut sulisussat maanimiut Danmarkimi sulisussanut taamaaqatiminnut unammillersinnaassuseqassallutik.

Taamatulli oqimaaqatigiissaarineq ajornartorsiutitaqarpoq Danmarkimi sulisut akissaatisiaasa allanngoriartornerat illuatungaatigut sunniukkajuttarmat. Tamatuma peqatigisaanik pingaaruteqarpoq akissaatisiarpiaat sanilliussinermi tunngavigissallugit, pissutigalugu akileraartarnerup inuuniarnermilu akissaajaatit assigiinnginnerat patsisaalluni akissaatit qanoq angitiginerat imminut sanilliukkuminaattarmat.
Nunatsinni akileraarutitigut politikimi tunngaviuvoq isertitat suusulluunniit tamarmik akileraaruserneqartarmata. Sulisitsisut sulisoqarnerminni aningaasartuutaasa akileraarutinut akissaajaatit pingajorarterutaat missiliortarpai. Nunani allani, soorlu nunani EU-mut ilaasortaasuni, sulissutiginiarneqarpoq sulinermi akileraarutit peerneqarnissaat pingaartumik ilinniarsimanngitsut sulisorisat amerlisarniarlugit. Suleqatigiit innersuussutigaat nunatsinni taamatuttaaq suliniuteqartoqassasoq, taamaalilluni suliffeqarnermi atorfissaarutsitaasimasut ajattugaasimasulluunniit amerlanerusut ilaatinneqaleqqullugit.
Sulisitsisup akissaatinut akissaajaatai akissaatisiarpiaap saniatigut assigiinngitsunik katitigaavoq katikkaanni sakkuusinnaasut sulisup sulisitsisulluunniit arlaatigut iliuuseqarnissaannut. Nalinginnaasumik sulisitsisup sulisartumut ilinniagaqanngitsumut aningaasartuutai makkuninnga imaqartarput.

Tabel 18. Sulisitsisup namminersortup akissaatisianut akissaajaataanut takussutissiaq 
 

Akissarsianut akissaajaatit suuneri  Ilinniagallit  Ilinniagaqanngitsut 
Tunngaviusumik akissaaatit
Akkorternermut tapisiat
Nalliuttuni ulluinnartigoortuni tapisiat
76,50
8,00
1,398
63,84
7,00
1,38
Tunngaviusumik akissaatit tapit ilanngullugit 85,88 72,22
Feeriarnersiat (12,5%) 10,74 9,03
Inuit atugaat pitinnagit akissaatinut atukkat 96,62 81,25
Napparsimanersiat
Ulloq qitornap napparsimaffia siulleq
0,16
0,24
0,22
0,20
Erninermi napparsimanermilu feeriarnersiat  1,31  1,12
Sulinnginnermut akissaajaatit  1,71  1,54
Sulisut sinniisaat
Sulinngiffiit immikkut ittut
Kingornatigut isertitat
0,13
0,00
0,02
0,11
0,00
0,02
Naammassisaqanngikkaluarluni akissaatit 0,15 0,13
Q&U-p aningaasaateqarfia
AEB-mut akileeqataassutit
0,50
0,88
0,50
0,74 
Ilinniartitaanermut akissaajaatit 1,38 1,24
Soraaranerussutisiassat
Atisat isumannaallisaatit
Sulilluni ajoqusernissamut sillimmasiutit
2,37
0,29
0,58
0,74
0,29
0,58
Sillimmasiutinut akissaajaatit 3,24 1,57
Akissaatinut toqqaannartumik allatullu atukkat 103,10 85,73
GA-mut ilaasortaanermut akiliut
Inuussutissarsiortutut akisussaasutullu sillimmasiineq
0,49
0,40
0,41
0,41 
AKISSAATINUT AKISSAAJAATIT KATILLUGIT 103,99 86,55

Paasissutissaq: Suliffeqarfinni tamani akissarsiat tunngavigalugit naatsorsugaq, niuerneq pinnagu akissarsiat minnerpaaffissaat tunngavigalugu.
Paasissutissiisoq: Grønlands arbejdsgiverforening maj 2001.

Nalinginnaasumik aningaasatigut qaffakkiartorneq, sulisut amerliartornerat ilisimasallu tunngavigalugit nioqqutissiorneq imminnut ataqatigiikkajulluinnartuupput. Ilisimasat tunngavigalugit nioqqutissiornermi atorfinitsittariaqartarput inuit piginnaaneqarluartut annerusumik ilinniarsimasut. Nalinginnaasumik taakkua pissarsiariuminaattarput, kisiannili ingeniøri ataaseq taamaaqataaluunniit ilinniarsimasunik ilinniarsimanngitsunillu amerlasuunik suliffissaqartitsilerajuttarput. Sulisussagut taamaattut ikittunnguummata tikisitat atorneqarnerusarput.
Sulisussat taamaattut assersuutigalugu IT-mut tunngatillugu sulisitsisumut akissaajaataangaatsiartaqaat. Nunatsinni suliffeqarfimmit ataatsimiit assersuusiussagutta IT-mi siunnersorti ilinniarluarsimasoq qaammammut 45.000 kruuninik akissarsiaqartussaavoq. Tamatuma qaavatigut akissarsianut akissaajaatit allat ilaapput feeriarneq, ilinniaqqittuarneq, naartunermi erninermilu sulinngiffeqarnerit il.il. qaammammut 10.000 kruuninik nalillit. Assersuutigaluguli Danmarkimut unammillerniarnermut tunngatillugu pingaaruteqaqaaq nunatsinni IT-mik ingerlatsiviit inissaaleqisitsinerujussuup kingunerisaanik Nuummi 15.000 kruuninik akissaajartariaqartarmata ineqarnermut tapiissutitigut. Tamakkua kingunerisaannik sulisitsisup qaammammut akissarsianut akissaajaatigisarpai 70.000 kruunit.
Taamaalilluni ineqarnermut akissaajaatit akornusiinerpaajupput IT-leriffinni suliffinnilu allani Nuummi sinerissamilu illoqarfinni annerusuni ineriartoqqinnissaagaluamut.
Sulisitsisup akissaajaatiginerusaa alla tassaavoq nutaamik atorfinitsitsinermi nutsernermut akissaajaatit nunatsinni illoqarfinnit allaniit nunaqarfinnilluunniit aammalu Danmarkimiit nuuttariaqartut eqqarsaatigalugit.
Sulisitsisut sulisitsisullu kattuffiisa isumagisariaqarpaat akissarsiat qaffasissusiata eqqortup aalajangiusimaneqarnissaa, tamatumuunakkut suliffeqarfiit minnerpaamik akissaajaateqarnissaat qulakkeerumallugu aammalu tamatumuunakkut avammut tunisinermut periarfissinnerujumallugit taamalu tamarmik isertitaqarnerulernissaat angujumallugu, illuatungaatigullu sulisartut atugarissaarnissaat siunertaralugu akissarsiarissaarnissaat qulakkeerumallugu. Nunatsinni sulinermi pissutsit ukiuni arlalinni patajaassimapput annikitsuinnarmillu suliumajunnaartoqartarsimalluni il.il.
Suleqatigiit isumaqarput suleqatigiissinnaaneq taanna itisilertariaqartoq, tassami suliffeqarfiup sulisuni pigiinnarumallugit ilinniarteqqinniarlugillu ilungersuutai annertusartariaqarmata. Tamatuma peqatigisaanik akissaatit atorfeqarnermilu atugassarititat pillugit paasissutissiisarneq pitsaanerusoq qulakkeertariaqarpoq, tamatumani akissaatit pillugit kisitsisitigut paasissutissat ilanngullugit, taamaalilluni peqataasut tamarmik qanoq iliornerminnik ilisimasaqarluaqqullugit tamatumalu kinguneranik imminnut tatiginerulerlutik.
Suliffeqarfinni avammut tuniniaasartuni akissaatit ataatsimut isigalugu suliffeqarfinnit allanit qaffasinnerusariqarput taamaalilluni sulisussat piginnaaneqarnerpaat suliffeqarfinnut avammut tuniniaasartunut kajuminneruleqqullugit. Tamannali ingerlanneqartariaqarpoq akissarsiat qaffasissusiata nunarsuarmioqatitsinnut unammillersinnaajuarnissaa qulakkeerniartuarlugu. Pingaartumik pisortat suliffeqarfii akissarsiatigut tunuarsimaartariaqarput.
Akissarsialersueriaatsimi tunngaviusariaqarpoq suliffiit piginnaasaqarfiunerusut ornigineqarnerunissaata kajumissaarutaanera. Tassalu assersuutigalugu ilinniarsimanngitsut ilinniarsimasullu akissarsiaat malunnaatilimmik assigiinngissuteqartariaqarput. Siunnersuutigineqarpoq akissarsiat taamatut assigiinngissuteqarnerata tunngavissaatut suleqatigiit ataasiakkaat inuunerminni akissarsiaat isigimaneqassasut.
Nioqqutissiorneq qaffassarniarlugu akissarsianik isumaqatigiissuteqartarnerit maannakkornit atorneqarnerusariaqarput.

5.4 Sullivimmi avatangiisit sulillunilu ajoqusertarnerit
Sullivimmi avatangiisinut tunngasut suli Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarsimanngillat. Allaat august 2001-imi Namminersornerullutik Oqartussat, Arbejdsministeriap Arbejdstilsynillu peqatigiillutik saqqummiussimavaat "sullivinni avatangiisit Kalaallit Nunaannut tunniunneqarnissaat pillugu eqqarsaatit pillugit nassuiaat".
(Paasissutissaq: Namminersornerullutik Oqartussat, "Arbejdsministeria Arbejdstilsynilu sullivinni avatangiisit Kalaallit Nunaannut tunniunneqarnissaat pillugu eqqarsaatit pillugit nassuiaat".)
Nassuiaatip inerneratut erseqqissarneqarpoq sullivinni avatangiisitigut ajornartorsiutit sammineqarnerulertariaqartut. Ilaatigut kissaatigineqarpoq sulisitsisut sulisartullu kattuffii sullivinni avatangiisit tungaasigut ajornartorsiutit pillugit peqataanerulertariaqartut, suliniuteqartarlutik ilaatigullu aningaasaleeqataasarlutik.
Suleqatigiissitaaliaasimasup inerniliilermini oqaatigaattaaq inatsit arlalitsigut ullutsinnut naleqqussartariaqartoq, ilaatigut qulakkeerumallugu nunatsinni Danmarkimilu sullivinni isumaannatsuunerup imminut qanillisarnissaa. Suleqatigiissitat isumaqarput naatsorsuutigisassat amerlasuut takutikkaat sullivinni avatangiisinut tunngasut Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqartariaqarnerat, kisiannili Danmarkimi immikkut ilisimasallit isumalluutigiuarlugit.
Ullumikkut nunatsinni Arbejdstilsyni Danmarkimi Arbejdstilsynip immikkoortortaraa. Tamatumunnga tunngatillugu danskit naalagaaffiata nunatsinnut aningaasartuutigisartagai makkununnga tunngapput (Ukioq 2001):
Missingersuutit, akissaatit ilanngunnagit, missaat 1,56 mio. kr.
Akissaatit, missaat 1,5 mio. kr.
Sullivinni avatangiisinut naalagaaffiup tapiissutai 0,5 mio. kr.
Sullivinni avatangiisit pillugit ilinniartitsinernut
naalaaffiup tapiissutai 0,1 mio. kr.
(Paasissutissaq: 1. juni 2001-imi sulisut amerlassusii naapertorlugit nammineq missingigaq.)
Tassa katillugit aningaasartuutit 5 mio. kruunit missaat. Tamakkua qaavaniipput immikkoortortap ingerlanneranut toqqaannanngitsumik aningaasartuutit, assersuutigalugu immikkoortortap sulisuisa ilinniarteqqinneqartarnerat, Københavnimi Arbejdstilsynimi sulisut immikkut paasisimasallit sulisarnerat, naqitikkat suliarineqarnerat nassiussornerallu (malittarisassat, ilitsersuutit, quppersakkat il.il.) kiisalu immikkoortortap pisortaata illuanut tapiissutit.
Tamanna tunngavigalugu ilimagisariaqarpoq Arbejdstilsynip nunatsinni immikkoortortaanut naalagaaffiup aningaasartuutigisarai 6 mio. kruunit inulaarlugit.
Sullivinni avatangiisit tiguneqarnissaannut tunngatillugu aningaasartuutit nalilersorneranni aamma pingaaruteqarpoq Arbejdstilsynip maanna sulineranut atanngitsut ilanngullugit naatsorsuutigissallugit. Tamatumani ilaapput imaani oliasiornerit, timmisartutigut angallassineq (nunami sulineq ilanngunnagu) kiisalu imaatigut angallassineq aalisarnerlu. Suliat tamakkua amerlanersaat naalagaaffiup suliffeqarfiinit suliarineqartarput, tamatumani ilanngullugu Aatsitassanut allaffeqarfik Energistyrelsi suleqatigalugu, Statens Luftfartsvæsen kiisalu Søfartsstyrelsen.
Tamakkua saniatigut aallaaniarneq piniarnerlu sullivinni avatangiisit pillugit inatsisini ilaanngivipput, aammalu pilersinneqarsimanngillat ingerlatsineq pillugu peqqinnissakkut sullissineq, branchesikkerkedsråd imaluunniit arbejdsmedicinske klinikker kiisalu sullivinni avatangiisit pillugit ilisimatusarfiit.
Ilimagisariaqarpoq sullivinni avatangiisinut tunngasut tiguneqarnerat maannakkut ingerlatsinermut aningaasartuutaareersut qaavatigut suliassanut allanuttaaq aningaasartuutaangaatsiarumaartoq, taamaalilluni sullivinni avatangiisit ingerlanneqarnerannut tiguneqarnerani aningaasartuutit 10 mio. kruuniussasut ilimagisariaqarluni 2001-imi akit tunngavigalugit.
Suleqatigiissitaaliaasimasup nassuiaammini inernilerpaa suliassap tiguneqarnera suliassap tiguneqarnerani aningaasartuutit toqqaannartut qaavannut ilannguttariaqassasut ulluinnarni sulinikkut, sulisoqarnikkut, inatsisilerinikkut allaffissornikkullu kinguneriumaagai.
Tamanna tunngavigalugu suleqatigiissitap atorfilinnik danskinik maanimiunillu inuttaqartup pisariaqarsoraa inatsisit ullutsinnut naleqqussaqqaarnissaat aammalu piffissami aalajangersimasumi ingerlaqqaarnissaat. Suleqatigiissitat inerniliipput tamakkua pereerpata aatsaat suliap tiguneqarnissaata annertussusia kingunissaalu nalilersorneqarsinnaalissasut.
Sullivinni avatangiisit tungaasigut sulinerup amigaateqarnera inuttut aningaasatigullu akissaajaataangaatsiartaqaaq. Sulilluni ajoqusernerit Arbejdstilsynimut nalunaarutigineqartartut ukiumut 133-it 168-illu akornanni amerlassuseqartarput. Arbejdstilsynili isumaqarpoq sulilluni ajoqusernerit nalunaarutigineqarneq ajortut amerlangaatsiartuusut.
Sulilluni ajoqusernerit Arbejdstilsynimut atasut saniatigut Nævnet for Arbejdskadesforsikringip sulilluni ajoqusernerit suliarisarpai. Sulilluni ajoqusernermut sillimmasiisarneq pillugu danskit inatsisaat allannguuteqartitilaarluni nunatsinni atuuppoq.
Allaffitsigut aqunneqarnera suliarineqartarpoq det grønlandske nævn for arbejdskadeforsikringimit Danmarkimi Arbejdskadestyrelsi sinnerlugu. Nævni allattoqarnikkut Inunnik Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfimmit sullinneqarpoq ukiumullu suliassat nutaat 3-400-it suliarisarlugit.
Nævni aamma immikkut ataatsimoortumik sillimmasiisartuuvoq, tassani ilaalluni inuussutissarsiortut piniarnermik, aalisarnermik savaateqarnermillu inuussutissarsiutigivillu saniatigooraluguluunniit ingerlatsisut sulisitsisutut imminulluunniit sillimmasertarnerat.
(Paasissutissaq: Naatsorsueqqissaartarfik: Ukioq 2000, qupp. 258-259.)
Naalagaaffiup Naatsorsuutai malillugit tamatumani aningaasartuutaapput 12,5 mio. kruunit, ataatsimoortumilli sillimmasiinermut akiliutit il.il. 10,9 mio. kruuninik isertitaqaataasimammata naalagaaffiup katillugu aningaasartuutigai 1,6 mio. kruunit.
Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitap pingaarteqaa sullivinni avatangiisit pillugit suliniuteqarluarnissaq. Suleqatigiit taperserpaat "sullivinni avatangiisit nunatsinnut tunniunneqarnissaat pillugu nassuiaammi" suleqatiissitat inassuteqaataat. Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitap inassutigaa naalakkersuisut siunissami qanittumi danskit naalagaaffiat isumaqatiginiassagaat ukiuni aggersuni anguniarlugu nunatsinni arbejdstilsynip atuuttup Danmarkimi immikkoortortatut pitsaatigisumik sulilernissaa siunertaralugu.

Kapitalimi uani suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu aqutsineq atuuttoq allaaserineqarpoq. Tamatuma kingornatigut allaaserineqarput suleqatigiit pilersaarusiorneq, aqutsineq sullissinerlu pillugit isumaliutersuutaat.

Qulaanut

6.1 Aqutsineq atuuttoq
(Paasissutissaq: Aqutsineq atuuttoq pillugu immikkoortortami tunngavigineqarpoq pisortaqarfiup Ukiumoortumik Naatsorsoqqissaakkanut ilanngussaa, 2000.)
Namminersornerullutik Oqartussat isumagisarineruaat sulisoqarnermut tunngasut pingaarnerutillugit suliffissarsiuussisarneq, suliffissaqarnerup siuarsarnissaa pillugu iliuuserisat sulisussallu avataaneersut aqunneqarnerat. Sulisoqarnermut tunngasut Inunninik Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi inissisimapput. Taamaattorli suliffeqarnermut sulinermilu atugassarititaasunut pingaaruteqartut ilai naalakkersuisoqarfinni allaniipput, kapitalimilu kingullermi takuneqarsinnaasutut sulisoqarnikkut aqutsinerup ilaa suli naalagaaffimmiippoq.
Suliffissarsiornermut, sulisoqarnermut sulisussarsiornermullu tunngasut ulluinnarni Inunnik Isumaginninnermut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfimmit Sulisoqarnermullu Immikkoortortaqarfimmit isumagineqarput aammalu kommunit suliffissarsiuussisarfiiniit suliarineqarlutik arlalitsigut kommunit inunnik isumaginninnerannut atasunit. Kommunit suliassaat tassaapput suliffissarsiuussineq, inuussutissarsiornermut ilinniartitsinermullu ilitsersuineq kiisalu suliffeqarneq annertusarniarlugu iliuuseqarnissaq. Tamatumunnga ilaapput suliffeqarnermut tunngasunik paasissutissiisarneq suliffeqanngitsullu nalunaarsornerat.
Sulisitsisut sulisartullu kattuffii Arbejdsmiljørådimi Suliffeqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni sinniisoqarput.
Meeqqat atuarfiannut tunngatillugu Inatsisartut meeqqat atuarfiat aqunneqarneralu pillugit inatsisitigut tunngavissiortarput. Qitiusumik allaffitsigut ingerlaneq Kulturimut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilagiinnullu Pisortaqarfiup ingerlataraa.
Kommunini atuarfiup anguniagassai ingerlatsinerminilu tunngavissai kommunalbestyrelsip aalajangersartarpai. Atuarfinni tamani atuarfiup siulersuisuinik pilersitsisoqarsimavoq kommunalbestyrelsip anguniagassatut tunngavissatullu aalajangersagaasa iluanni atuarfiup ingerlatsinissaanut pilersaarusiortartunik. Atuarfeqarfinnili minnerusuni nunaqarfimmi aqutsisut atuarfiup siulersuisuisut ingerlatsisinnaapput.
Ilinniartitaanerit piginnaasaqalernissamik siunertaqartut eqqarsaatigalugit 1981-imi Namminersornerullutik Oqartussat ilinniartitaaneq tigummassuk aalajangerneqarpoq sapinngisamik ilinniartitaanerit amerlanerpaat nunatsinni ingerlanneqalissasut. Tamatuma kingornatigut inuussutissarsiutinut ilinniarnerit arlallit nunatsinnut nuunneqarsimapput.
Maannarpiaq inuussutissarsiutinut ilinniarnikkut annertuumik nutarterisoqarpoq isumaliutissiissummi matumani siusinnerusukkut allaaserineqareersumik.
Inuussutissarsiutinut ilinniarnerit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup tigummisarai. Tamannali atuutinngilaq peqqinnissaqarfimmi ilinniartitaanernut taakkununngami akisussaaneq avillugu tigummineqarmat Peqqinnissamut Pisortaqarfimmut aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut. Politiit ilinniartitaanerat Rigspolitichefip ataaniippoq.
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqqarnermullu Pisortaqarfiup inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermi aningaasanut, allaffitsigut aqutsinikkut pilersaarusiornikkullu suliassat pingaarnerit isumagisarai. Taamaapportaaq ilinniarnertuunngorniartarfinnut tunngatillugu.
Ilinniartitaanermut siunnersuisoqatigiit naalakkersuisunut siunnersortissatut pilersinneqarsimapput.
Inatsisartut ataanni ataatsimiititat marluk sulisoqarnermi ilinniartitaanermilu suliassanik isumaginnittussat pilersinneqarsimapput. Tassalu Inatsisartut Inunnik Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu ataatsimiititaat aammalu Inatsisartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaat.

6.2 Suleqatigiit isumaliutersuutaat
Suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu pilersaarusiornermi allaffitsigullu aqutsinermi tamarmiusumi aallaqqaatitut anguniagassiuuttariaqarpoq qanoq iliornikkut innuttaasut ataasiakkaat pitsaanerpaamik sullinneqarsinnaanersut.
Tamatuma peqatigisaanik isumaliutissiissummi matumani siusinnerusukkut tikkuarneqareerpoq pisortat ingerlatsinerat annertuumik annikillisarneqassasoq, taamaattumillu sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu qulakkeertariaqassaartaaq pisortat ingerlatsinerat annikinnerulissasoq, eqaannerulerluni pisariinnerulerlunilu.
Inunnik isumaginninnikkut, sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinernut tunngatillugu pingaarluinnartuuvoq innuttaasut ataasiakkaat paasissagaat nutarterinermi aalajangersimasumi politikikkut qitiusutut suna anguniagaanersoq. Tamatumani inuit ataasiakkaat sulisuunerannut tunngasut annertuumik pingaaruteqarput.
Inuit amerlanerpaat sulisutut inuunermi pingaarnerit ilaattut anguniagarisarpaat nammineq immaqalu ilaquttat aningaasarsiornikkut atugarisatigullu tunngavissinnissaat kiisalu inuiaqatigiit ineriartoqqinnissaannut tunngavisseeqataanissaq.
Sulisutut inuunermi inuit ataasiakkaat nammineq pisariaqartitaminnik pilersitseqataagajunngillat. Qangatut inuuniutigalugu aningaasarsiortarneq qangali ingerlatsinernik imaannaanngitsunik taarserneqarsimalerpoq, tassani piginnaaneqarfiginerusagut ilinniarsimasagulluunniit suliarisarlugit. Taava aningaasat atorlugit nioqqutissat sullissinerillu inuit ataasiakkaat pisariaqartitaat paarlaateqatigiinneqartarsinnaapput.
Annertuumik assigiinngissuteqarajuttarpoq inuit ataasiakkaat inuunertik qanoq aaqqissorumaneraat, taamalu aamma assigiinngissinnaasarpoq inuit ataasiakkaat ilinniarnissamut sulinermilu peqataanissamut qanoq isumaqarnerat. Inuiaqatigiinni iluarnerpaamik aaqqissugaasuni inuit tamarmik namminneq ilaquttamillu qanoq inuunissaat kissaatigisartik toqqarsinnaassavaat.
Inuiaqatigiilli iluarnerpaamik aaqqissugaasut nassaassaagajunngeqaat. Inuit ataasiakkaat aningaasarsiornikkut atugarisatigullu angusassatut neriuutigisaat immaqa pissusiviusunut naapertuuttuaannanngillat. Tamatuma saniatigut inuit assigiinngitsut soqutigisaat assigiinngitsut aporaannernik kinguneqarsinnaasarput. Taamaattumik ataatsimoorussanik tunngavissiortariaqarpugut ataatsimoorluta qanoq aaqqissuunnissatsinnut tunngasunik. Tamatuma peqatigisaanik kikkut tamarmik pisariaqartippaat inuunermi atugassarisat tunngaviusut arlallit: Inissaqarnissaq, meeqqat atuarfiat, inuussutissarsiutinut ilinniarnerit, peqqinnissaqarfik inunnillu isumaginninnermi isumannaallisaatit. Inuttut tunngavissatut pisariaqartitat demokrati atorlugu aaqqissuussinerup ineriartortittarpai nuna tamakkerlugu aammalu sumiiffinni ataasiakkaani.
Inuit ataasiakkaat ingerlaniarnissaminnut pitsaanerpaamik periarfissikkumallugit atugarisaallu sapinngisamik oqitsuutikkumallugit inuiaqatigiinnut tunngasut tamarmik nutartertuartariaqarput.
Akisussaaffeqarfiit ataasiakkaat allanngortiterineranni taamatut tamakkiisumik ilisimatitsisarneq amigaataagajuttarpoq, taamaattumillu suliniutit nutaat eqqissiunnaarsitsigajuttarput annilaangalersitsisarlutillu kiisalu innuttaasut ataasiakkaat imaluunniit kattuffiit soqutigisaqartut pisariaqanngitsumik akilerliulersarput.

6.3 Qanormi iliortoqassava?
Ullumikkut nunatsinni tamarmik paasisimalluarpasippaat atugarissaarneq annertusarneqassappat imminullu aningaasalersorneq qulakkeerneqassappat ilinniartitaaneq annertusartariaqartoq. Ilisimasaqassuseq minnerunngitsumillu ilisimasassanik ujarlersinnaassuseq pingaaruteqarnerpaajupput inuiaqatigiit ineriartornerat nammineq suleqataalluni peqataaffigissagaanni. Tamatuma peqatigisaanik innuttaasut sulisinnaasullu annerusumik piginnaanngorsarnerat inuussutissarsiutit ataasiakkaat naammassisaqartarnerata annertusarnissaanut pingaarutilerujussuuvoq. Inuussutissarsiutini ilisimasanik tunngaveqartuni aningaasatigut angusat qaffakkiartornerujussuusarput inuussutisarsiutinut allanut sanilliullugu.
Ullumikkut pissutsit imaapput nunatsinni ilinniartitaaneq ataatsimut isigalugu appasissuulluni aammalu ilinniartitaanermut aningaasaliissutit inuusuttullu piginnaasaqalerfissamut ilinniarusussusiat nunani allanisut qaffakkiartorsimanani. Sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinerit arlallit aallartinneqarsimapput, naqqaniilli isigigaanni nutarterinerni tamakkunani angusat suli takujuminaapput.
Piginnaanngorsarnerup ineriartortinneqarnera nunatta nammineernerulernissaanik suliaqarnermi suliniutissaavoq pingaaruteqarluinnartoq. Apeqqutaaginnanngilaq sulisussat piginnaasaasa pitsanngorsarnissaat, aammali piginnaasat pitsanngoriartorneratigut qulakkeerneqassaaq pitsaanerusumik tunngavississallugu innuttaasut tamarmik suut pisariaqarnerinik paasinnilernissaat. Taamaattumik suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinerni aallartinneqarsimasuni anguniakkat allanngunngillat, immaqali akerlianik tigussaasutut pisariaqarnerat ersarissinerusimalluni.
Nunatsinni anguniakkat nutaat tungaannut inuiaat ineriartortinnissaat noqqaassuutigineqaleruttorpoq. Oqaluttuarisaanermi takusarsimaqaagut nunat taamatorpiaq aqqusaagaqarsimasut. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani assersuutigalugu sanilliussinnaavarput pilersaarut sunut tamanut tunngasoq statsministeriusimasup Jens Otto Kragip aalajangersagaa 1960-ikkut aallartinneranni Danmarkip ataatsimut ineriartornissaanut tunngavissatut. Aningaasarsiornikkut ineriartorneq pisinnaajuassappat aalajangersartariaqarpoq ataatsimoortumik politiki pinngitsoorani iluatsittariaqartoq. Taava akisussaaffeqarfiit tamarmik pilersaarummut ataatsimoortumut tamatumunnga naleqqussartariaqassapput. Sallerpaatilluguli qulakkeertariaqarpoq politikikkut peqataasut tamarmik ataatsimoortumik pilersaarutip pisariaqassusia imarisaalu pingaarnerusut paasisimassagaat. Nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimut isigalugu aningaasarsiornerup qaffakkiartornerata saniatigut pilersaarutip iluatsissimaneranut patsisaalluinnarpoq taamanikkut naalakkersuisuusut pilersaarutitik aningaasarsiornikkut isummertaatsitigullu annertuumik tapersersorneqarsinnaatissimammatigit.
Assersuut alla tassa amerikamiut aalajangermata 1970 tikitsinnagu inummik qaammammuliartitsisinnaalerumallutik. Politikerit nassuerutigaat suliffeqarfiit pilersaarummik suliaqartut allanngortittariaqarnerata saniatigut aamma inuiaqatigiit ineriartorneranni anguniakkat nutaarluinnaat tunngavissallu pilersittariaqalersut.

Suleqatigiissitaq isumaqarpoq suliniutit taamaaqatai aallartittariaqartut nunatta namminersulernissaa qulakkeerumallugu. Taamatut suliniarnermi pingaarnerpaajuvoq piginnaasaqassutsip ineriartortinnissaa aammalu inunnik isumaginninnermi, sulisoqarnermi ilinniartitaanermilu suliniuteqarnissat.
Piginnaasaqarnerup qaffassarnissaa qulakkeerumallugu suleqatigiissitap qulequttat sisamat ukua pinngitsoorani suliniuteqarfissatut aalajangersarsimavai:
- Suleqatigiinnerup, peqatigiilluni ingerlatsinerup ataqatigiiaarinerullu annertusarnissaa.
- Inuuneq naallugu ilinniartuarnerup piviusunngortinnissaa.
- Kulturikkut allannguutit qulakkeernissaat (nammineq allallu inuunerannik isiginneriaaseq, nammineq allallu piginnaasaannik, nalilersuinerinik pissusiinillu upperinninneq).
- Suleriarsinnaassuseq ineriartortitsinerillu malunnaatillit qulakkiissallugit.
Matuma kinguliini sammineqassapput suleqatigiissitap suliniuteqarfissanut taakkununnga sisamanut tunngatillugu isumaliutersuutai.

6.4 Suleqatigiinnerup, peqatigiilluni ingerlatsinerup ataqatigiinnerullu annertusarnissaa
Suleqatigiissitap sulisitsisut sulisartullu kattuffiinik pisortallu suliffeqarfiinik ataatsimeeqateqartarnermini innuttaasunillu ataatsimiititsisarnermini malugisimavaa tamakkiisumik paasineqaranilu ilisimaneqarpianngitsoq ataatsimoorluni anguniagassat suunersut, aammalu suleqatigiissitaq isumaqarpoq allaffissornikkut pissutsit ataatsimut isigalugit naammagineqanngitsut.
Ilinniartitaanerup tungaatigut Sukaq-projektimut atatillugu misissorneqarsimavoq qitiusumik allaffitsigut aqutsinerup allanngortinneqartariaqarnera. Tamannattaaq suliarineqarpoq inunnik isumaginninnermut sulisoqarnermullu tunngatillugu. "Atuarfitsialammut" ineriartortitsinermut ilagitillugu meeqqat atuarfiat misissoqqissaarneqarsimavoq, aammalu ilinniagaqartut taamaatiinnartarneranni ajornartorsiutit misissoqqissaarneqarsimapput. Ilinniagaqartut siunnersorneqartarnerisa pitsaanerulernissaanik suliniutitigut ilinniagaqartut taamaatiinnartarnerat aamma annertuumik sunnerneqarsinnaavoq. Sulisoqarnerup tungaatigut suliffissaqanngitsunut tunngasut misissorlugit ingerlanneqarput. Taaneqartut taakkua marluk tungaasigut ilimagineqarpoq Suliaq-projektet aqqutigalugu aaqqissugaaneq nakkutigineqarluarnerulissasoq, tamatumuunakkullu ungasinnerusoq isigalugu sulisoqarnerup ilinniartitaanerullu aqunneqarnerat pitsaanerulissasoq qitiusumi kommuninilu.
Suleqatigiissitap upperaa suliniarneq tamarmiusoq pitsaanerulissasoq, kisiannili ilimagisariaqarpoq namminersulernissamik pilersaarutit kingunerannik qanittukkut taaneqartut tungaasigut ataatsimoortumik pilersaarusiorneq allaffitsigullu aqutsineq piumasaqarfigineqarnerulissasut. Maannarpiaq politikerit nalornisoornavissumik inissisimapput nalornisoornarsinnaammat ilinniartitaanermut aningaasaliissutit qaffannissaat tamatuma peqatigisaanik piginnaanngorsarfinni ilinniartut naammassisartut malunnaatilimmik amerliartunngippata.
Inunnik isumaginninnikkut, sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinerit pisariusuupput amerlasuunit peqataaffigineqartut. Suliffeqarnermut politikip immikkoortuini ataasiakkaani akisussaaffik pisortanut assigiinngitsunut arlalinnut siammaqqavoq, assersuutigalugu naalakkersuisoqarfinnut assigiinngitsunut, pisortaqarfinnut assigiinngitsunut, kommuninut kiisalu kattuffinnut il.il. Tamatuma kinguneranik sulisoqarnerup tungaatigut tunngavissat eqqortut pilersinniassagaanni sulisitsisut sulisartullu kattuffii kommunillu aammalu naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut taakkualu ataanni suliffeqarfiit qanimut suleqatigiillualersariaqarput.
Inunnik isumaginninnerup, suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu ataatsimoorlutik ineriartortinnerata nutarternissaannut pingaaruteqarluinnarpoq qulakkiissallugu siunnersuisoqarfiit atuuttut pitsaanerusumik sanarfineqarlutillu ilusilersorneqarnissaat suliaasalu atorluarneqarnerunissaat. Siunnersuisartoqarfiit atuuttut soorlu Suliffeqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit brancheskoleudvalgillu siunertaat ajunngissorinaraluarluni angusanik takutitsiviunngillat. Taamaattumik suleqatigiissitap siunnersuutigaat qulakkeerneqassasoq suliniarnerup ataqatigiiaarnerunissaa tamatumani siunnersuisoqarfiit ataatsimuulersillugit. Tassami kattuffiit taakkorpiaat amerlasuutigullu inuit taakkorpiaat siunnersuisoqatigiinni assigiinngitsuni inuttaasarput. Siunnersuisoqatigiit inuttaqartariaqarput sulisartut sulisitsisullu kattuffiisa kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu sinniisaannik.
Taamatut pisariillisaanikkut qulakkeerneqassaaq siunnersuisoqatigiit oqartussaaffiata ersarinnerulernera naalakkersuisunullu siunnersuisinnaanera maannakkornit pitsaanerulissaaq, tassami sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu politikimi ajornartorsiutit ataatsimut sammineqalerpata ataatsimoortumik aaqqiissuteqarsinnaaneq qulakkeerneqarsinnaammat.
Suliffeqarnermut attuumassuteqartut sunniuteqartuartinneqassapput taamalu suliffeqarnermut tunngasutigut aalajangeeqataanermik tatigeqatigiinnermillu tunngavilimmut akisussaaqataassallutik.
Peqatigiissinnaaneq ineriartortittuartariaqarpoq inassutigineqarporlu suliffeqarnermut attuumassuteqartut pisortat suliffeqarneq pillugu sullissiveqarfiini sunniuteqarnerulissasut. Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarneq pilersinneqassappat tulluartuussaaq sillimmasiisarfimmik aningaasalersueqataasut sunniuteqarfigilluassappatigit ilinniartitseqqittarnerit suliffissaaruttarnermillu akiuinerit qanoq ineriartortinnissaat.
Kommunit suliffissarsiuussisarfii ullumikkut pingaaruteqangaanngillat, tassami annertunerpaamik suliatuarigamikku inuit ikiorserneqartussat nalunaarsornerat. Eqqarsaatigineqarsinnaavoq kommunit aqutsiviisa avataanni suliffissarsiuussisarfiit immikkut inissisimalernissaat. Tamatuma peqatigisaanik pisariaqarpoq suliffissarsiuussisarnerup siunissami noqasunnerusumik ilusilernissaa, taamaalilluni naammassisaqarsinnaassutsip naleqqussarneranut toqqaannarnerusumik peqataalersinnaatilerlugit aammalu immaqa tigusinnaallugit assersuutigalugu quersualerineq, angallassineq, HK-mi sulineq sumiiffinni suliffeqarfiit tigumiagarigalui. Pitsaanngitsutut isiginarpoq kommunit sumiiffimminni sulisitsisuungaatsiaqisut suliffissarsiuussisarneq sulisartut sulisitsisullu akornanni arlaannaannulluunniit atanngitsoq akisussaaffigissappassuk.
Suleqatigiissitap siunnersuutigaa kommunit ataasiakkaat Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu politikimi suliniutit pillugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartarnerit ataavartumik ingerlanneqassasut. Kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat suleqatigiilluarnerat suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu politikimi pitsaasumik suliniuteqarnissamut tunngavissaavoq, suleqatigiinnissamillu isumaqatigiissutit naleqqussartuarnerisigut peqatigiilluni paasisimasaqarfigineqalissaaq suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu aaqqissugaanerani ajornartorsiutit pingaarnerit suunersut.
Ineriartorneq patajaatsoq tatigeqatigiinnermik tunngavilik qulakkerumallugu naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu suliffeqarnermut ilinniartitaanermullu politikimi suliniutissat qanoq imaqarnissaat pillugu ersarissunik saqqummiussuijuartariaqarput. Tamanna tunngavigalugu soqutiginnittut tamarmik sukkulluunniit ilisimajuassavaat politikikkut siunniussat qanoq annertutiginersut.
Isumaqarnarpoq anguniakkat pingaarnerusut teknikikkullu anguniakkat assigiissakkamik pissusilernissaat suliarisariaqartoq, kiisalu periaatsit tamakkua politikimut allaffissornermullu ilaatinneqalernissaat.
Nunarput siunissamissaaq suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu ammasuusariaqarpoq. Tamanna pisariaqarpoq suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu atugassarititat avatangiisinut sanilliullugit assigiissumik ineriartortittuarnerisigut.
Tamatuma peqatigisaanik suleqatigiissitaq isumaqarpoq inuusuttuinnaanngitsut aammali sulisooreersut ilinniartinnissaannut piumasaasut nutaat pisariaqalersivikkaat ilinniartitaanikkut aaqqissuussinerit - naalagaaffeqatigiinnerinnaanngitsumi aammali nunani allani nutaamik peqatigilernissaata qulakkeernissaa.

6.5 Inuuneq naallugu ilinniartuarnerup piviusunngortinnissaa
Kikkut tamarmik ilisimasariaqarpaat imminut aningaasalersorluni namminersulivinniarnermik eqqarsaatit piviusunngortinneqarsinnaanngimmata qulakkiinngikkaanni nunami namminermi sulisussat tamarmik peqataatinneqarnerat. Kinaagaluartorluunniit, sumi najugaqaraluaruni sumillu ilinniarsimagaluaruni pisariaqartinneqartuassaaq. Eqqortunik piginnaasaqanngikkaanni inuit ataasiakkaat siunissami periarfissaqarnissartik eqqarsaatigalugu piareersimajuartariaqarput ilinniaqqinnissamut sungiusaqqinnissamullu, suliamik ilinniagaqarnissamut neqeroorutinullu allanut suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu neqeroorutigineqartussanut.
Inuuneq naallugu ilinniartuarneq piviusunngortinneqassappat pisariaqarpoq ilinniarnerit piginnaanngorsarfiusut aqqutigalugit inuusuttut sulisutut inuunermut piareersarnissaat aammalu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut ilinniartitseriaatsip tamarmiusup annertuumik allanngortitertariaqarneranera, suliaminnik sulisuminnillu ineriartortitsiuarsinnaanissaat pissutigalugu. Kattuffiit soqutigisaqartut tamarmik minnerunngitsumillu kattuffiit sulisitsisut sulisartullu katuffiisa sinniisorisaat nassuertariaqarput ilinniartitaanermut kiisalu inuit ataasiakkaat ilikkagaqarniarnerannut sungiusarnerannullu aningaasaliissutit amerlisariaqartut.
Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut kalaallit amerlanerit piginnaanngorsarfiusunut ilinniarsimanngillat. Suleqatigiissitaq isumaqarpoq amerlasuut meeqqat atuarfianni ilinniaqqiffinnilu peqataanertik pitsaanngitsunik misilittagaqarfigigaat. Taakkorpiaallu periarfissinneqartariaqarput ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut tunngasut suliarpiaminnullu tunngasut ilisimasaqarfiginerulernissaannut.
Ullumikkut ilinniartitseriaaseq inunnut tamakkununnga matoqqavallaarpoq. Pisortat ilinniartitsiviini periarfissat nukissallu atorluarneqarnerusariaqarput inuit ataasiakkaat atortorissaarutinik atuisinnaanerulersillugit taakkua nalinginnaasumik atorneqartinnagit.
Ilaqutariit peqataatinneqartariaqarput peqatigiillutik paaseqqullugu ilinniartitaaneq meeqqat angajoqqaallu assigiimmik susassarigaat. Ilinniarnissamut kajuminneq tapersersugaanerlu meeqqat angajoqqaaminnit pissarsiarisarpaat, taakkualu ilinniartitaanikkut misilittakkatik piginnaanngorsarneqarnerunertillu nutartertuartariaqarpaat.
Inunnik isumaginnermut peqqinnissamullu tunngasutigut suliniutit assersuutigalugu pujortannginnissamik kajumissaarutit ullumikkut amerlasuunut annguttarput akissaajaataavallaanngitsumik. Taamatut kajumissaarinerit innuttaasunut immikkullu toqqakkanut ingerlattariaqarput, taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerannut peqataanertik ilinniartitaanertigullu sungiusagaanertigullu assigiinngitsutigut tunniussaqarnertik paasilluarniassammassuk.
Suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit pisortat pitsaanerusumik ilisimatitsisarnissaat qulakkeertariaqarpoq. Suleqatigiissitap inassutigaa paasissutissiisarneq pitsaanerulersinneqassasoq.
Suleqatigiissitap inassutigaa TV ilinniartitaanermut programminut atorluarneqassasoq nunatsinni nunanilu allani ilinniarfeqarfiit qanimut suleqatigalugit.
Piginnaasaqarfissanut ilinniartitaaneq taamalu ilinniagaqanngitsut akissaatisiarissaarnerulernissaannut periarfissat eqaallisartariaqarput. Assersuutigalugu pikkorissarnerit agguarlugit piareersakkat katikkunik ilinniarsimasunngornermik kinguneqartussat ukiut pingasut-sisamat nalinginnaasumik inuussutissarsiutinut ilinniarnermut illuatungiliulluarsinnaapput.
Sulisitsisut sulisumik ilinniarnissaannik suliffimmilu qaffannissaannik pilersaarusiornermik pingaartitsisut iluaqutissarsisinneqarsinnaasariaqarput assersuutigalugu akileraarutitigut kajumissaasertarlugit.
Ilinniartitaaneq pikkorissarneq aallartitsisinnaanerlu pillugit ilisimasaqalerfissaq pilersinneqartariaqarpoq. Taanna ilisimasassanik assigisaannillu katersuiffiusinnaasoq nunani allani suliffeqarfiit taamaaqatai peqatigalugit inuuneq naallugu ilinniartuarnerup annertusartuarneranut pingaaruteqarluinnalersinnaavoq politikkikkut aalajangiisartut, suliffeqarfiit ilinniarfiillu eqqarsaatigalugit. Taanna aamma pingaaruteqartorujussuussaaq ilinniartitaanerup pisariaqassusia pillugu takorluukkat innuttaasunut tamanut siammarterniarneqartuarnerani.
Misilittakkat tamarmik takutippaat ilinniarneq pitsaasoq atorluarsinnaasorlu akilersinnaasoq inunnut ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu. Taamaattorli ukiuni aggersuni ilimagisariaqarpoq pisortat akissaajaataasa annertuumik allanngortinneratigut aatsaat ilinniartitaanikkut suliniutit annertusakkat aningaasalersorneqarsinnaassasut. Ilimagisariaqarporli siunissami ilinniartitsiviit ilinniartitsisullu atorluarneqarnerunerat inuussutissarsiutinullu ilinniartitsinerup annertusarnera innuttaasut amerlanerpaat isigalugit inuuneq naallugu ilinniartuarnerup piviusunngortinnissaa pilersinneqarsinnaassasoq pisortat 100 mio. kruunit inorlugit akissaajarnerunerannik kinguneqartumik.
Tamakkua tamarmik siuarsarnerat ineriartortinnerallu pilersinneqassaaq pisortat pilersaarusiornerata iluani. Takulertoruminarpoq ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu allaffissornikkut tunngavigisat qeratakuluttartut suleriaatsinik nutaanik taarsertariaqassasut.

6.6 Kulturikkut allannguutit qulakkerneqarnissaat
Namminersulernissamik sulissuteqarnermi kikkullu tamarmik imminnut aningaasaliissutitullusooq inissinnissaanni kulturikkut allannguutit tunngaviusut pisariaqarput.
Amerlasuut isumaqarunarput avatangiisit imminnut nutartertariaqartut inuillu ataasiakkaat ajornartorsiutaannut aaqqiissutissanik saqqummiussisariaqartut: Inuiaqatigiit pisuupput. Politikerit paasisaqanngillat. Kommunit una unalu suliarisariaqarpaat, tamakkua tusarsaagajupput ajornartorsiutit aaqqinniarneqassagaangata. Taamatut eqqarsartaaseqarneq taarsertariaqarpoq "nammineq pisinnaavunga"-mik avatangiisinik eqeersaasinnaasumik allat takorluukkaminnik piviusunngortitsisinnaanerat aserunngikkaluarlugu. Tunngaviusumik qulakkeertariaqarpoq nammineq piginnaasat allallu piginnaasaasa naliliisarnerisalu upperineqarnissaat.
Imminut aningaasalersulernissamut pingaarutilerujussuuvoq maanimiut maannakkornit aallartitsisartunngornerulernissaat. Ullumikkut inuussutissarsiutinik namminersorlutik ingerlatsisut amerlanersai tassaapput sivisunerusumik sivikinnerusumilluunniit nunatsinniikkallartartut. Amerlanertigut tassaapput nunatsinni peroriartorsimanngitsut. Malunnarluarpoq angerlarsimaffimmi meeqqallu atuarfianni perorsaaneq tamatumani amigaateqartoq. Suleqatigiissitap inassutigaa meeqqat atuarfiat piumaffigineqassasoq meeqqap siunissami sulisuunissaminut isiginnittaasia kiisalu nammineq ilungersuuteqarnikkut inuunerup noqangalerulernissaa pillugit periarfissarpassuillu pillugit noqanganerusumik peqataaleqqullugu.
Inuusuttut ilinniartitaanerat inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanermi peqatigisaanik qulakkeertariaqarpoq inuusuttut ilinniarnerminnut atatillugu pisortaanermut misilittagaqarneq misilittassagaat.
Tamatuma peqatigisaanik inooriaaseq sammineqarnerusariaqarpoq. Ukiuni kingullerpaani pingaartumik inuusuttut timersornermik ingerlatsisut ullumikkut inuusuttatsinniit maligassatut isigineqalersimapput. Tamanna alloriarfiusinnaavoq nikallorneq, atuinerlunnermi nappaatit nakkaalliartornerlu pinnagit inuunerup ingerlanneqarsinnaaneranut.

6.7 Qulakkiissallugit suleriarsinnaassuseq ineriartortitsinerillu malunnaatillit
Inuiaqatigiit uagut qanoq ineriartortinneqartariaqarnitsinnut tunngatillugu siusinnerusukkut nassuiaasiat, nalunaarusiat isumaliutissiissutillu allanneqartarsimapput. Amerlanertigulli isumassarsiat pitsaasut uniinnartarsimapput ilaannakortumillu naammassineqartarlutik. Qanoq iliorluta qulakkeersinnaavarput kiisamili maannakkut namminersulernissamut tamakkiisumik alloriarsinnaanerluta?
Piumassuseqassuseq Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitap nunatsinni tamani tamaani naammattoorsimasaa allannguutaalluarsinnaavoq. Ullumikkut imaagunarpoq inuiaqatigiit anguniagaq ataaseq katersuuffigisimagaat.
Qulakkeertariaqarparput ingerlaqqeriarnissaq tamatumani tamatta ilisimallualerlugu ajornartorsiutit periarfissallu suunersut, kiisalu tamatta oqallinnermi aalajangiiniarnermilu peqataalluta.
Suleqatigiissitap siunnersuutigaa siunnersuisoqatigiiffik ataatsimoortoq ataaseq pilersinneqassasoq inunnik isumaginninneq, sulisoqarneq ilinniartitaanerlu pillugit politikikkut suliniutitigut naalakkersuisunut siunnersuisartussaq. Aamma imaattariaqanngilaq sammisassat ilai oqaluusereqqusaanngitsut nalornisoorutigineqartulluunniit. Apeqqutaassanngilaq allaffissornikkut isumaqatigiinngittoqarnersoq naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut imaluunniit suliniarnerup tamarmiusup qitiusumik avataaniillu aqunneqarnerata akornanni. Inunnik isumaginninneq, suliffeqarneq ilinniartitaanerlu pillugit suliniarneq qumartinneqaranilu immikkoortinneqassanngilaq. Suleqatigiinneq pingaarnerpaajuvoq ataatsimoortumillu siunnersuisoqarneq naalakkersuisut siunnersorneqarnerannut sakkuulluarsinnaavoq.
Tamatuma peqatigisaanik pingaaruteqarpoq nunat allat qissimigaarnissaat. Nunat allat nunatsitut inissisimasut qanoq iliortarsimappat? Ingerlaqqeriarfissat siullersaasa ilaattut siunnersuutigineqarpoq siunnersuisoqatigiit ataatsimoortut FN-imi sulisoqarneq pillugu kattuffik ILO saaffigissagaat nunatsinni inunnik isumaginninnermut, sulisoqarnermut ilinniartitaanermullu suliniutit pilersinneqarnissaannut ikiuuteqqullugu.
Suleqatigiissitap siunnersuutigaa inunnik isumaginninnermut, sulisoqarnermut ilinniartitaanermullu tunngatillugu naalakkersuisut ILO suleqatigilissagaat. Siunertaassaaq sulisoqarneq pillugu suliniutinut ilitsersorneqarnissaq ILO-mi isumaqatigiissutit nunatsinnut tunngatillugu atuuttut akuerineqartussalluunniit tunngavigalugit.
Suleqatigiissitap peqatigitillugu siunnersuutigaa naalakkersuisut danskit naalagaaffiat ILO-lu oqaloqatigiilissasut ungasinnerusoq isigalugu sulisoqarneq pillugu ILO-mut attaveqaammik pilersitsinissaq.
Suliffeqarnermut tunngatillugu Nunarsuup Avannaarsuani namminersornerusoqarfinni aningaasarsiornikkut isorpasissuni inukitsunilu suliffeqarnerup aqunneqarneratigut misilittakkat iluaqutigiumallugit suleqatigiissitap siunnersuutigaa naalakkersuisut ILO isumaqatiginialissagaat inunnik isumaginninneq, suliffeqarneq ilinniartitsinerlu pillugit Avannaarsuani paasissutissiisarfimmik ataatsimoorussamik pilersitsisoqarnissaa pillugu tamatumani orniginarnerulluni immikkut ilisimasallit suleqatigiit nunatsinniittut aallaavigineqarnissaat.
Suliniutit siuliini taaneqartut pillugit naalagaaffik ILO-lu isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaappata ilimagisariaqarpoq siunissami suliffeqarnikkut aaqqissuussinermi qumartitami ingerlatsinermut akissaajaatit katillutik ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu atortagaannit annikinnerungaatsiassasut.
Ataatsimoortumik siunnersuisarnermi paasisimasaqarfigineqalissaaq namminersulernissap sulissutigineqarnerani pingaarnerusup sulissutigineqarnissaa: Innuttaasut tamarmik oqallinnermut aalajangiiniartarnermullu peqataatinnissaat.
Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitap inassutigaa Namminersornerullutik Oqartussat kattuffiillu soqutigisaqartut peqatigiillutik siunnersuusiussasut qanoq iliornikkut sumiiffiit soqutigisallillu kattuffiisa akornanni nunatsinni anguniakkat nutaat pillugit eqeersimaartumik aalajangiiniartarneq qanoq ililluni pitsaasumik aallaavilerneqarsinnaanersoq. 

Qulaanut

7 Suleqatigiissitap inassutai

Suleqatigiissitamut suliassiissutaasut
Kapitalimi uani suleqatigiissitamut suliassiissutaasut saqqummiunneqarput, aammalu suleqatigiissitap suliassiissutaasunik qanoq paasinninnini naatsumik nassuiarpaa. Tamatuma saniatigut suleqatigiissitap suliarisarsimasai allaaserineqarput.
Suliassiissutit
Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitamut suliassiissutit imatut oqaasertaliugaapput:
"Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut suliassarititani 7. januar 2000-imeersuni allassimavoq:
"Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineersinnaanerata ineriartorteqqinneqarnissaanut periarfissat pillugit isumaliutissiissusiornissamik suliakkerneqarput, sulinerminni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu oqimaaqatigiinnissaat tunngavigalugu:
Isumalioqatigiissitat Namminersornerulluni Oqartussaanerup inatsisit tunngaviusut aallaavigalugit qanoq inissisimanera misissussavaat - tamatumunnga naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni oqartussaanikkut pisussaaffitsigullu agguaassisimaneq ilanngullugu - aamma naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineerusunnerup allatut aaqqissuussinikkut pitsaanerusumik naammassineqarsinnaanera misissuiffigineqarlunilu allaaserineqassaaq.
Isumalioqatigiissitat aningaasarsiornikkut annertunerusumik imminut pilersorsinnaaneq anguniarlugu periarfissanik siunnersuusiussaaq, ataatsimoortumik naalagaaffimmiit tapiissutaasartut naatsorsorneqartarnerisa tunngavii ilanngullugit. Nunap aningaasivianiit tapiissutaasartut allaaserineqassapput allannguutaasinnaasullu isumaliutigineqassallutik.
Isumalioqatigiissitat oqartussaaffinnik allanik Namminersornerulluni Oqartussanut nuutsinissamik pisariaqartitsineq taamaaliornikkullu iluaqutissaasinnaasut ajoqutissaasinnaasullu ilanngullugit isumaliutigissavaat.
Isumalioqatigiissitat Namminersornerulluni Oqartussaaneq pillugu inatsimmut, inatsisinut pisinnaatitsissutinut atuuttunut kiisalu naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni ingerlatsineq pillugu taaneqartunullu sinaakkusiussanik isumaqatigiissutinut allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaatitaapput."
Siuliini pineqartut tunngavigalugit inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitap pissutsit suliassaqarfimmi iluani atuuttut allaaserissavai immikkullu isiginiassallugit nunatsinni sulisussanik ilinniarsimasunik avataaneersunik pissarsiortarnermi ajornartorsiutaasartut.
Suleqatigiissitap maannakkut ilinniartitaanermik aaqqissuussineq sukumiisumik misissuiffigissavaa taamalu siunissami qanoq iliorluni ilinniartitaanermik neqeroorutit maannakkut pissutsinut siunissamilu pisariaqartitassaajumaartunut naleqqussakkat pilersinneqarsinnaanerat naliliivigissallugu.
Suleqatigiissitap sulisussaqarneq suliffissaqarnerlu pillugit qulliunerusumik aaqqissuussineq misissuiffigissavaa, tassunga ilanngullugit inuit suliffillit tamaasa naatsorsuutigalugit nunap immikkoortuini ineriartornermut naleqqiullugu najugassittarnissaannut aammalu siunissami inuussutissarsiutitigut aaqqissuussinissami assigiinngitsutigut pisussanut tunngasut.
Suleqatigiissitap ilinniarsimasunik amerlanerpaanik sulisussaqarnissaq anguniarlugu suliniutit qanoq ittut pilersinneqarsinnaanersut pilersittariaqarnersullu misissuiffigissavai.
Suleqatigiissitap ullumikkut inuussutissarsiutinik suliffitsigut aaqqissuussinerup tamakkiisumik paasisaqarfiginissaa qulakkiissavaa taamalu anguniakkanik nutaanik suliffiit inuttut atugarisanut akisussaaffeqarnerat pillugu siunnersuusiussallutik.
Maannakkut isumaginninnermik ingerlatsinermi suliniutit pisortat aningaasarsiorniarnerannut annertuumik aningaasartuutaapput. Taamaattumik siunissami aningaasarsiornikkut patajaatsuunissamut inuit piginnaasaannik atorluaanissaq pingaarluinnarpoq. Maannakkut siunissamilu inuit sapinngisamik ikinnerpaat isumaginninnikkut ikiorsiissutaannarnik isumalluuteqarnissaasa qulakkeernissaa misissuiffigineqassapput.
Suleqatigiissitaq suliassaqarfimmi iluani periarfissanik nalunaarsuissaaq Isumalioqatigiissitamut suliassarititatut nalunaarsukkani anguniagassat pingaarnerit anguneqarsinnaaqqullugit.
Naggataatigut suleqatigiissitaq periarfissat nalunaarsukkat tunngavigalugit isumalioqatigiissitap inaarutaasumik isumaliutissiissutissaani nalunaarsukkanit suut salliutinniarneqassanersut inassuteqassaaq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap ataani suleqatigiissitat tamarmik immikkut suliassaqarfimmik iluanni suleqatigiissitat allat suliaannut attuumassuteqartut aamma taputartuunneqarsinnaasut sianigissavaat.
Aammattaaq suleqatigiissitap tamakkua saniatigut pisortaqarfiit sulinerminnut attuumassuteqartut suliaminnik pissusissamisoortumik ilisimatittassavaat.
Isumalioqatigiissitamut nalunaarusiortarneq:
Suleqatigiissitaq Isumalioqatigiissitat ataatsimiinnissaannut tamanut suliaminik killiffiit pillugit nalunaarusiortassaaq, apeqqutinillu Isumalioqatigiissitat tamarmiusut isumaliutigisassaanik isummerfigisassaanillu saqqummiussisassalluni. Suleqatigiissitaq Isumalioqatigiissitat ataatsimiinnissaanni tamani sapaatit akunnerinik marlunnik sioqqutsilluni Allattoqarfik aqqutigalugu isumalioqatigiissitat ataatsimiinnissaannut soqutiginaatilittut isigineqartunik nassiussisassaaq."
Suleqatigiissitat toqqarsimavaat suliassinneqarnini imatut paasissallugu nunatsinni suliffeqarneq pillugu naalakkersuinikkut anguniakkat pingaarnerit tamaasa pillugit anguniakkat pingaarnerutillugit nalunaarsorneqassasut. Taamaalilluni pingaarnerutinneqarsimavoq siunissami suliffeqarnermi pi ngaarnerit salliutinneqarnissaat, taamaalillunilu suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu teknikikkut aaqqissuussinermut tunngatillugu annikitsualuttaanut apeqqutit tunulliutillugit taamaallaallu ilanngunneqartarlutik pineqartut taakkua marluk iluanni tunngaviusumik pingaaruteqarluartut pineqartillugit naalakkersuinikkut aalajangiinissanut.
Suleqatigiissitap suliassarititaasup suussusianik nassuiaanerminut atatillugu aammalu innuttaasunik tusarniaasarsimanini aallaavigalugit namminersornerup suussusia oqallisigaa, tamannalu aallaavigalugu suleqatigiissitaq isumaqatigiippoq namminersulivikkiartuaarnermut aqqut alloriarnernik pingasunik tunngaveqartutut suleqatigiissitamit paasineqassasoq, alloriarnerillu tassaapput:
a) Siulleq tassaasimavoq namminersornerulerneq. Namminersornerulernermi tunngavigineqarpoq Danmarkimut atavittuusugut, namminerli inatsisartoqarlutalu ingerlatsiveqartugut. Tamanna danskit inatsisaatigut aalajangersagaavoq arsaarinnissutigineqarsinnaallunilu Folketingip ingerlatsinerput akuerinngippagu. Tamatumani nammineq nunatsinnut piginnittussaatitaanngilagut.
b) Aappaat maanna tikipparput, tassa aaqqissuussisoqassaaq Danmark Kalaallit Nunaallu suleqatigiinnermikkut naligiillutik isumaqatigiinniarsinnaanissaannik.
c) Pingajuat tassaavoq naalagaaffeqatigiinnermut atajunnaavinneq.
Inuiaqatigiit kalaallit inuiattut ataasiusutut akuerineqassapput inuiattut allatulli piginnaatitaaffeqartutut, pingaartumik nunamik piginnittussaasutut. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pituttorsimanngitsumik suleqatigiinneq siunissami anguniakkat ilagisariaqarpaat. Tamatumani Danmark Kalaallit Nunaallu suleqatigiinneq pillugu naligiillutik isumaqatigiinniartassapput.
Suleqatigiissitap tamanut ammasumik ataatsimiititsisarnermini paasivaa ataatsimiinnerni tamani peqataasartut Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnerup avataani namminersulersinnaanermut periarfissaqarnersoq paaserusuttaraat. Suliap tamarmiusup aalajangersimasumik siunertaqarfiunissaa pingaaruteqarluinnalersinnaavoq. Namminersorneq ukiut qulikkuutaartut uku ingerlaneranni piviusunngorsinnaasariaqarpoq. 2021-imi Hans Egedep Kalaallit Nunaannut tikinneranit ukiut 300-nngussapput. Kalaallit Nunaata 2021-imi namminersulivinnissaa Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat anguniagassatut aalajangiuttuuppassuk tamanna pingaaruteqarluinnalersinnaavoq.
Naalagaaffeqatigiinnerup iluani namminersorneq Kalaallit Nunaata angusinnaasaatut qaffasinnerpaatut suleqatigiissitap isigaa. Tassa Kalaallit Nunaat aningaasatigut imminut napatittoq suliniarluartunik aammalu oqaatsiminnik kulturimminnillu pingaartitsilluartunik inulik. Namminersorneq tassaavoq nunap sutigut tamatigut tamakkiisumik akisussaaffimmik oqartussaaffimmillu tigumminniffia. Pilersinneqartariaqarpoq aqutsineq innuttaasunut takornartaanngitsoq, niuernikkut tunngavissanut ikaarsaariarfiusoq aammalu nunap immikkoortuisa namminneq misilittagaat, immikkoorutaat kiisalu nukittuffii ineriartornissamullu periarfissaat aallaavigalugit nammineersinnaassusiannik aalajaatsumik tunngavilik.
Suleqatigiissitap taaguutini "Inunnik isumalluuteqarneq pillugu suleqatigiissitaq" nammineq aalajangiussaraa. Taaguut taanna inunnut inooqatigiinnermullu tunngasunik suleqatigiissitap sulinermini qitiutitsinissaanik suleqatigiissitamut pisussaaffiliivoq. Suleqatigiissitap kissaatigaa Kalaallit Nunaat ineriartortinneqassasoq kulturit qassiit aallaavigalugit. Tamanna tassaavoq inuiaqatigiinnik isiginnittaaseq kulturikkut pingaartitat amerlassusiannik inuiaqatigiillu assigiinngitsut ataatsimuussusiannik iluaqutissatut isiginniffiusoq. Kalaallit ileqqutoqaat pillugit ataatsimoorussamik ilisimasaqalernissaq pingaartinneqassaaq.
Pisortat ingerlatsiviiniit innuttaasunut paasissutissiisarneq pitsaanerulersinneqassaaq. Nunap nammineq isumalluutai atorluagaanerussapput. Imminut naleqartinneq annerusoq qulakkeerneqassaaq inuit ataasiakkaat toqqissisimanerulerniassammata pingaartinneqarnerusutut misigisitsisoqalerneratigut aammalu inuit ataasiakkaat atorfissaqartinneqartutut misigititaalernerisigut. Ilinniartitaaneq aqqutigalugu nunaqavissut amerlanerusut atorfinnik qaffasinnerusunik tigusinissaat qulakkeerneqassaaq.
Aningaasarsiornerup pitsaasup toqqammavissai pilersinneqassappata sorpassuit allanngortinneqartariaqarput, taamaaqataanilli kulturip sinerissami illoqarfinni nunaqarfinnilu najugaqarnermut atasup pinngortitaq avatangiisillu ataqqillugit pigiinnarneqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
Aamma pingaaruteqarluinnarpoq inuunitta tunngavigimmagit inuup qitiutinneqarnera aammalu arnat angutillu piviusumik naligiisitaanerat (assigiinnik periarfissaqartitaanerat). Innuttaasut ilaqutariillu ataasiakkaat ikioqatigiinnissaannut pitsaasunik toqqammavissiortoqassaaq.

Suleqatigiissitat suliaat
Suleqatigiissitaq ataatsimiittarnermi saniatigut avammut sammisunik makkuninnga sammisaqarsimavoq:
Sisimiunut angalaneq makkua sammineqarlutik:
Innuttaasunik ataatsimiisitsineq, kommunip ataatsimiisitsinera, INI, KNI, Sanaartornermik Ilinniarfik; Knud Rasmussenip Højskolia aamma Oqaatsinik Pikkorissarfik.
Aasiannut angalaarneq makkua sammineqarlutik:
Katersortarfimmi innuttaasunik ataatsimiititsineq, amutsivimmut, ilinniarnertuunngorniarfimmut Gammeqarfiullu Atuarfianut, mersortarfimmullu pulaarneq, kiisalu kommunalbestyrelsip ataatsimiittarfiani tusarniaanerit, assigiinngitsut arfinillit peqataallutik kommunalbestyrelsip sinniisai assigiinngitsut, partiit kattuffiillu sinniisai, suliffeqarfiit atuarfeqarfiullu sinniisai.
Meeqqat, utoqqaat G.U.-rtullu Aasianni angalaarnermi peqataalluarput.
Tamatuma saniatigut Akunnaamut angalaneq tassani innuttaasut uummaarissumik peqataaffigilluarneqartumillu ataatsimiitinneqarlutik.
Nuummiinneq makkuninnga sammisaqarfiusoq:
Innuttaasunik ataatsimiititsinerit marluk aappaa kalaallisut aappaalu qallunaatut, ilinniarnertuunngorniat atuarfiannut pulaarneq, Seminariamut pulaarneq, orninneqarpullu Royal Greenland A/S, S.I.K. aamma Sulisitsisut Peqatigiiffiat.
Suleqatigiissitap siulittaasua Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumik, Ole Dorph, kiisalu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisumik, Lise Skifte Lennert, ataatsimeeqateqarsimavoq.
Aammattaaq suleqatigiissitap siulittaasua Danmarkimi Kalaallit Ilinniagaqartut Kattuffianni siulersuisunut ilaasortanik, aammalu Danmarkimi Suliffissaqartitsiniarnermut Ministeriaqarfimmik kiisalu Suliffeqarnermik Aqutsisoqarfimmik ataatsimeeqateqarsimavoq.
Suleqatigiissitap ilaasortai radiukkut oqallinnernut qassiinut, aallarniutaasunik oqalugiarnertalinnut, kingornalu oqallitsitsinernut qassiinut peqataasarput.
Aammattaaq suleqatigiissitap ilaasortai ataatsimiinnernut isumasioqatigiinnernullu suleqatigiissitap suliassaqarfiinut qasseerpassuarnut tunngassuteqartunik imalinnut peqataasarput. Soorlu assersuutigalugu suleqatigiissitap siulittaasuata SULISA-p Kangerlussuarmi 27. oktober 2001 ataatsimeersuartitsinera peqataaffigisimavaa oqalugiarfigalugulu.
Suleqatigiissitap Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniaartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik kiisalu Sulinermik Nakkutilliisoqarfik ateqartittarsimavai.