Ilanngussaq 1: Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut Suliassiissut

Isumalioqatigiissitat Namminersornerulluni Oqartussaanerup inatsisit tunngaviusut aallaavigalugit qanoq inissisimanera misissussavaat - tamatumunnga naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni oqartussaanikkut pisussaaffitsigullu agguaassisimaneq ilanngullugu - aamma naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineerusunnerup allatut aaqqissuussinikkut pitsaanerusumik naammassineqarsinnaanera misissuiffigineqarlunilu allaaserineqassaaq.

Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaata nunanut allanut sillimaniarnermullu oqartussaassuseqarnerata, inissisimanerata iliuuseqarsinnaaneratalu ineriartortinneqarsinnaanera misissussavaat. Tamatumunnga ilanngullugu:

  • Nunatta nunarsuarmi sumiinnera aallaavigalugu sillimaniarnikkut inissisimanera isumaliutigineqassaaq tamatumanilu Kalaallit Nunaata soqutigisaasa pitsaanerpaaamik illersorneqarsinnaanerat ilanngunneqassallutik,
  • Nunatta nunat tamalaat akornanni nammineerluni sinniisoqarsinnaanerata pisariaqartinneqarnera tamatumunngalu periarfissat misissorneqassapput, ullumikkut nunatta sinniisaasa naalagaaffiup Danmarkip aallartitaanut ilaallutik peqaataasarnerinut taarsiullugu, tamatumunnga ilanngullugu Europarådimi susassaqarfinnilu taassuma ataaniittuni nammineerluni sinniisoqartitsinissaq pisariaqartinneqarnersoq periarfissaqarnersorlu.

Isumalioqatigiissitat oqartussaaffiit sorliit ullumikkut Namminersornerulluni Oqartussanut nuunneqareersimasut, sorliit naalagaaffimmit suli oqartussaaffigineqarnersut sorliillu Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu akornanni ataatsimoorluni oqartussaaffigineqarnersut allaaserissavaat.
Tamatumunnga atatillugu isumalioqatigiissitat eqqartuussiveqarnerup oqartussaafigineqarnerata tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit maannangaaq kingusinnerusukkulluunniit nunatsinnut nuunneqarsinnaanera isumaliutigissavaat. Tamatumani Eqqartuussiveqarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutissaa tunngavigineqassaaq.
Isumalioqatigiissitat aningaasarsiornikkut annertunerusumik imminut pilersorsinnaaneq anguniarlugu periarfissanik siunnersuusiussaaq, ataatsimoortumik naalagaaffimmiit tapiissutaasartut naatsorsorneqartarnerisa tunngavii ilanngullugit. Nunap aningaasiavianiit tapiissutaasartut allaaserineqassapput allannguutaasinnaasullu isumaliutigineqassallutik.
Isumalioqatigiissitat oqartussaaffinnik allanik Namminersornerulluni Oqartussanut nuutsinissamik pisariaqartitsineq taamaaliornikkullu iluaqutissaasinnaasut ajoqutissaasinnaasullu ilanngullugit isumaliutigissavaat.
Isumalioqatigiissitat qinnuigineqarput nunatta killeqarfiisa illersorneqarneranni aalisarnermillu nakkutilliinermi nunatsinni najugallit peqataasinnaanerat misissoqqullugu isummersorfigeqqullugulu.
Isumalioqatigiissitat Namminersornerulluni Oqartussaaneq pillugu inatsimmut, inatsisinut pisinnaatitsissutinut atuuttunut kiisalu naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni ingerlatsineq pillugu taaneqartunullu sinaakkusiussanik isumaqatigiissutinut allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaatitaapput.
Isumalioqatigiissitat nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngassutilinnik suliaqarnerminni ataatsimiititaliap "Annoraaq"-mik taagorneqartup nalunaarusiaa tunngavigissavaat.
Naatsorsuutigineqarpoq isumalioqatigiissitat suleqatigiissitalianik pilersitsissasut, apeqqutit sammineqartussat pillugit isumaliutissiissusiassamut ilanngutassanik suliaqartussanik. Isumalioqatigiissitat suleqatigiissitaliallu sulinerminni immikkut ilisimasalinnik, pisortallu soqutigisaqaqatigiillu sinniisaannik sulisitsillutillu peqataatitsisinnaatitaapput.
Aamma naatsorsuutigineqarpoq isumalioqatigiissitat isumaliutersuutitik ukiut marluk ingerlaneranni naammassisinnaassagaat. Isumalioqatigiiissitat sulinerup nalaani isumaliutaagallartut pillugit inunnut amerlanerusunut - soorlu isumasioqatigiissitsinikkut - saqqummiussaqarsinnaapput, qisuariaatit qanoq ittuusinnaanerisa tusarnissaat siunertaralugu.
Isumalioqatigiissitat sulineranni aningaasartuutit, allatseqarnermut angalanernullu aningaasartuutit ilanngulllugit naalakkersuisunit akilerneqassapput.
o0o
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulineranni tunngaviuvoq taamanikkut naalakkersuisooqatigiit ukiut 1999-2000 nikinneranni suliassiissutaat. Tamatuma kingorna suliassiissutit ilaneqarput oqaatsit nunattalu Europarådimi ilaasortaalersinnaanera oqaluuserineqassasut piumasaqaatigineqarmat. Kingusinnerusukkut naalakkersuisooqatigiilersartut suliassiissutaaqqaartoq najoqqutaralugu sulineq isumalioqatigiissitat ingerlatissagaat uppernarsartarsimavaat