Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat

1.1 Aallaqqaasiut

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut ilaatigut suliassiissutaavoq "allaaserissallugit susassaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaaffigisaat, susassaqarfiit suli naalagaaffiup oqartussaaffigisai, kiisalu susassaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu avillugit tigummisaat.

Tamatuma saniatigut suliakkiissummi naatsorsuutigineqarpoq isumalioqatigiissitat atiminni suleqatigiissitanik pilersitsissasut apeqqutit isumalioqatigiissitanut saqqummiussassat pillugit peqataassutinik suliaqartussanik."

Suliassat tamakkua sukumiinerusumik qulaajarumallugit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inatsisinut tunngaviusunut inuiaallu tamat inatsisaannut tunngasut pillugit suleqatigiissitaq pilersippaat.
Suleqatigiissitami ilaasortaapput politikikkut toqqakkat, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornerannut immikkut ilisimasallit kiisalu inuiaat tamat inatsisaannut inatsisinullu tunngaviusunut immikkut ilisimasallit.
Suleqatigiissitallu suliaa kapitalimi matumani aallaaviuvoq.

Suleqatigiissitaq sulinermi nalaani 15-eriarluni ataatsimiittarpoq Nunarsuarmilu tamarmi Kinaassuseq pillugu isumasioqatigiissitsisimalluni.

Tamatuma saniatigut suleqatigiissitaq Tunngaviusumik Isumaliutissiissummut august 2002-mi tunniunneqartumut peqataassuteqarpoq.

Suliassat ingerlatallu tamakkua aallaavigalugit suleqatigiissitap peqataassutaa sammineqarpoq makkua bilagitut ilanngullugit:

Kalaallit Nunaata Danmarkillu Kalaallit Nunaata imminut aqunnissaa pillugu peqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnissamut missiliuut oqaaseqaataagallartut ilanngullugit kiisalu.

Kalaallit Nunaanni eqqaanilu pisuussutinik piginnittuuneq atuisinnaatitaanerluunniit. Suleqatigiissitap tamakkiisumik isumaliutissiissumut tamakkiisumik peqataassutaa pingaartumik Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissut aatsitassallu pillugit ajornartorsiummut tunngasoq bilagsnr. 5 aamma 6-itut takuneqarsinnaavoq.

Qulaanut

1.2 Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutaannut aallaavik

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni oqallinnermi naalagaaffiup inuiaqatigiillu akornanni pissutsit aaqqissugaanerannut tunngatillugu inuiaat tamat inatsisaasa aaqqissugaariaasiini naalagaaffiup inuiaqatigiillu akornanni pisuni maannarpiaq ilisimaneqarnerpaat makkua ersarinnerupput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaat isumaat malillugu inuiaqatigiinnut kalaallinut samminerusut:

  • Namminiilivinneq (suverænitet)
  • Inooqatigiittut peqatigiinneq
  • Qilersorsimanngitsumik suleqatigiinneq
  • Naalagaaffittut peqatigiinneq
  • Namminersornerup annertusinera
  • Namminersorneruneq
  • 1953-1979-imi naalagaaffeqatigiinneq

Tassani aaqqissuussinernut takussutissat assigiinngitsut takuneqarsinnaapput, tassani ilaallutik inuiaqatigiit pineqartut naalagaaffimmut kattutivinnerat (atorunnaarnerat) kingullerpaatitaalluni, inuiattullu namminiilivinneq (selvstændighed) sallersaalluni.

Periaatsit takkua akornaniittut namminersuleriartornissamut aqqutaapput assigiinngitsut - pingaarnernullu siullernut pingasunut tunngatillugu - inuiaat tamat inatsisaat malillugit inuiattut naalagaaffittut pituttugaanngitsutut pisinnaatitaaneq pinngitsoorani piumasarineqarluni.

Taakkua akerliannik aaqqissuussinerit kingulliit sisamat taamaallaat periarfissiipput naalagaaffiup attavigisap killissaasa iluanni, tassalu naalagaaffittut namminiilersinnaatitsinatik, periarfissallu taakkua nunap inoqqaavisa tungaannut atorneqarajunnerupput.

Qulaanut

1.3 Inuiaat tamat inatsisaat aallaavigalugit periarfissani arfiniliusuni periarfissat

Nunasiaajunnaartitsiniarnermut tunngatillugu FN-ip ataatsimeersuarnermini periarfissat pingasut inuiaqatigiit toqqarsinnaasaat sunaassusersivai, tassalu

  • namminiilivinneq,
  • qilersorsimanngitsumik suleqatigiinneq aamma
  • kattutivinneq.

Periarfissat matuma kinguliiniittut pinngitsooratik tamakkiivissuunngillat. Aamma periarfissat allat akornanni allaanerulaaraluanik toqqaasoqarsinnaavoq, inuiaat pineqartut periarfissat tamarmiusut akornanni toqqaasinnaatillugit, tamatumani ilanngullugu namminiilivinnissaq.
Namminersorneq pillugu Isumailioqatigiissitani oqallinnerni sammineqarnerupput periarfissat pineqartut arfinillit taakkualu akuleriiaarneqarsinnaaneri, tamannalu FN-ip Ataatsimeersuarnermini nalunaarsuusiaanit tigusaavoq tassanngaluunniit isummersorneqarfiulluni. Periarfissat taakkua arfinillit makkuupput:

  • namminiilivinneq,
  • nunap allap naalagaaffeqatigilernera,
  • pituttugaanngitsumik peqatigiilerneq,
  • nammineersutut iligiittut peqatigiinerat,
  • nunap inoqqaavisa nammineersinnaanerata annertusinera aamma
  • tamakkiisumik akuliutivinneq.

Taaneqartut siulliit pingasut avataaniit imminut aalajangiiffigisinnaanermut tunngapput.

Matuma kinguliini periarfissat ataasiakkaat tamarmik ilisarnaataat naatsumik allaaserineqassapput. Itinerusumik allaaserinninneq Isumalioqatigiissitat Tunngaviusumik Isumaliutissiissutaanni takuneqarsinnaavoq.
1) Namminiilivinnermi pilersinneqartarpoq naalagaaffik namminerisaminik naalakkersuisulik, nunami namminermi nunanullu allanut tunngasutigut tamakkiisumik akisussaasoq, tamatumani ilanngullugit nunarsuarmioqatigiinni nunarsuullu immikkoortuini naalakkersuisut aporfiginagit kattuffinnut ilaasortaaneq. Naalagaaffik namminiivissoq taamaallaat inatsisitigut killiligaavoq nunarsuarmioqatigiit inatsisaat naapertorlugit isumaqatigiissutinit nunarsuarmioqatigiillu kattuffiinit.
2) Nunap allap peqatiginerata kinguneraattaaq naalagaaffik nammineersoq pilersinneqartarmat, naalagaaffiilli ataatsimoorussaminnik qullersaqartarmata immaqalu naalagaaffimmut allamut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarnerit naalagaaffiit akornanni naqisimaneqanngitsumik isumaqatigiissutit naapertorlugit. Danmarkip Islandillu 1918-imiit 1944-mut peqatigiinnerat tamatumunnga assersuutissaavoq.
3) Pituttugaanngitsumik peqatigiinneq tassaavoq inuiaat/nunap immikkoortuata nammineq toqqaraa naalagaaffimmut allamut attaveqalerniarluni allanut tunngatillugu nammineq aalajangiisinnaanini iperanngikkaluarlugu pisinnaatitaallunilu kingusinnerusukkut allanngortitsisinnaanissaminut. Puerto Rico-p USA-llu akornanni pissutsit taamatut isumaqatigiissuteqartarnermut assersuutissaapput, taamaapporlu Cook Islands-ip New Zealandillu akornanni pissutsit, soorlu aamma tamanna saqqummiunneqartoq februar 2002-mi Nuummi nunanit tamanit peqataaffigineqartumik isumasioqatigiinnermi.
4) Nammineersutut iligiittut peqatigiinneq tassaavoq inuiaqatigiit toqqaraat inuiaqatigiit ataatsit/arlallit naalagaaffimmi peqatigiumallugt amerlanertigut naalagaaffiup inatsisaanut tunngaviusunut tunngatillugu taakkunatigullu naligiikkajullutik, assersuutigalugu qinikkatigut naligiimmik sinniisoqartarneq qinigaqarfiit arlaanni. Imminut aquttussaaneq iligiittut peqatigiiffimmiippoq, ilaatigulli immikkoortortat killeqaraluamik nunarsuarmioqatinut sunniuteqartinneqartarput. Brasilia, Canada, Tyskland, India, USA nunallu amerlaqisut allat taamatut iligiittut naalagaaffiupput assigiinngitsunik oqaluttuassartaqarlutik assigiinngitsunillu aaqqissugaallutik.
5) Nunap inoqqaavinut namminersornerup maannakkut namminersorneruneq akimorlugu annertusinera soorunami periarfissaavoq. Danmark namminiivilluni naalagaaffiugami aalajangersinnaavaa pisussaaffeqarfiit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni qanoq agguaanneqassanersut. Ullumikkulli suli imaappoq nunat inoqqaavi inuiaat tamat inatsisaat naapertorlugit inuiaqatigiiunngimmata. Nunat inoqqaavi annerpaamik naalagaaffiup iluani imminnut aalajangiiffigisinnaatitaapput.
6) Tamakkiisumik akuliutivinneq tassaavoq inuiaqatigiit naqisimaneqaratik namminneerlutik toqqaraat naalagaaffimmut allamut ilanngutivinniarlutik inuiaqatigiit ataatsit arlallilluunniit peqatigalugit. Avataaniit imminut aquttussaaneq tunngaviatigut isigalugu aaqqiissutissatut atorsinnaajunnaarpoq kinguaariinnut ullumikkut inuusunut siunissamilu perortussanut.
Nalunaarsuummi aaqqissussinerit siulliit pingasut kingulliilluunniit sisamat akornanni toqqaaneq siunissami Kalaallit Nunaannut inatsisitigut annertuumik kinguneqartussaavoq. Tamatuma peqatigisaanik toqqarneqartussaapput inuiaqatigiit imaluunniit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii.
Inuiaqatigiit imminnut aqunnissamut pisinnaatitaapput; aammalu tamakkiisumik imminnut aqussinnaanerup atorneratigut inuiaqatigiit nunarsuarmioqatigiinni inatsisitigut qanoq inissisimanissartik aalajangersarsinnaavaat.
Akerlianilli nunat inoqqaavi tassaatinneqartarput naalagaaffiit iluanni ataatsimooqatigiit inuiattut naggueqatigiittulluunniit katitigaanertik aammalu nunami najugaqqaartuusimanertik patsisigalugu immikkooruteqartutut. Pisinnaatitaaffii ikinnerussuteqartut pisinnaatitaaffiisa pissuseqatigaat, kisiannili annertunerullutik. Allatut oqaatigalugu nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiini pineqarpoq naalagaaffiup iluani illersugaaneq.

Qulaanut

1.4 Inuiaqatigiit kalaallit nunasiaajunnaariartornerlu

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput inatsisitigut tunngavissat nunasiaajunnaariartornerup ingerlanerani aalajangersakkat tamakkiisumik imminut aqussinnaatitaanerup atornissaanut tunngavissaatitaasut inuiaat kalaallit tamakkerlugit naammassisimagaat:

  • Nuna immikkuullarilluinnartumik inissisimavoq. nunasiaajunnaarnermi immamik immikkooruteqarneq atuuppoq.
  • Namminerisamik kinaassuseqarneq kultureqarnerlu immikkut kinaassuseqarluni oqaluttuarisaallunilu, namminerisanik oqaaseqarluni allanillu immikkut inuiattut ilisarnaateqarluni.
  • Sivisuumik nunasiatut aqunneqarneq, tamannalu uppernarsarneqarpoq FN-ip inatsisaani tunngaviusuni nunat ilaasa imminnut aqutarinngitsut allattorsimaffiannut ilaagami.
  • Namminersornerulerneq pillugu inatsimmi paragrafimi oqaaseq atorneqartoq "immikkut inuiaqatigiiffiuvoq" tamakkiisumik imminut aqussinnaanermut tunngatillugu inuiaat tamat inatsisaanni oqariartaatsimik takutitsivoq.
  • Inatsimmullu tassunga aallaqqaasiussami innersuunneqarput inuiaassutsimi, kulturimi nunagisamilu pissutsit immikkut ittut.
  • Danskit inatsisaanni, allaffissornikkut ingerlatsinerini nunanullu allanut tunngasuni pingaarutilinni immikkut pineqarneq (assersuutigalugu Kalaallit Nunaata nammineq piumasaralugu EU-mut ilaasortaannginnera, nunap immikkoortuisa kattuffiini ilaasortaaneq, isumaqatigiissutini danskit akuerisaanni ilaaqqusaannginneq ilanngunneqannginnerluunniit il.il.) kiisalu ilisarnaatinut tunngasut (assersuutigalugu erfalasoq, frimærkit il.il.)

Siuliini taaneqartut innersuussutigalugit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput inuiaat kalaallit inuiaat tamat inatsisaannut tunngatillugu inuiattut isigineqarnissamut piumasaasut tamaasa naammassisimagaat. Tamatuma peqatigisaanik inuiaat kalaallit nunap inoqqaavisut imminnut isigipput nunat inoqqaavi allat peqatigilluinnarlugit.

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulinerminni malugaat 1953-imi inatsisit tunngaviusut allanngortinneqarnerat Kalaallit Nunaata naligititaasutut danskit naalagaaffiannut ilanngutitaaneranik ilaqartoq sioqqullugu danskit naalagaaffiata inuiaat kalaallit periarfississimanngikkai danskit naalagaaffianniit avissaarsinnaanerup isummerfiginissaanut. Tamanna tunngavigalugu Isumalioqatigiissitat naalakkersuisunut kaammattuutigissavaat 1953-imi inatsisit tunngaviusut allanngortinneqarnerannut tunngasut qulaajaqqullugit.

Nunat inoqqaavisa immikkut ajornartorsiutigaat ataannarnissaminnut tunngavissaqartuarnissartik pisinnaatitaaffimmillu illersorneqarnissaat. Taamaattumik kalaallit immikkut suliniuteqarnissaat pisariaqarpoq.
Namminersorneruneq pillugu inatsimmi atuuttumi Kalaallit Nunaat "immikkut inuiaqatigiiffiuvoq danskit naalagaaffiata iluani." Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaat malillugu tamanna imatut paasisariaqarpoq namminersornerulerneq pillugu inatsimmi inuiaat kalaallit FN-ip paasinnittaasia atussagaanni inuiattut tamakkiisumik akuerineqanngitsut, taamaallaalli "immikkut inuiaqatigiittut" akuerisaallutik.

Matuma siuliini patsisigisat tunngavigalugit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat taamaattumik isumaqarput nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiini ullumikkut pineqartoq tassaasoq naalagaaffiup iluani ikinnerussutillit illersugaanerat, tamatumalu kingunerigaa tamakkiisumik imminnut aalajangiiffigisinnaanerup mattunneqarsimanera.

Danskit nunanut allanut ministereqarfiat aperineqarluni Inatsisini tunngaviusuni § 1 innersuussutigalugu akivoq "Kunngeqarfik Danmark inuiaat tamat inatsisaanni ataasiusoq"; Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitalli patsisilersuutit matuma siuliiniittut innersuussutigalugit aalajangiusimavaat isumaqaramik inuiaat kalaallit inuiaat tamat inatsisaat malillugit inuiaasut.

Qulaanut

1.5 Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit pillugit aaqqissuussinissamut periarfissat

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aallaavigaat pineqartoq tassaammat arlariit, tassa Kalaallit Nunaat - Danmark, akornanni suliap ingerlanera.
Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat misissuataarpaat ataatsimooriaatsit allat Kalaallit Nunaatalu periarfissai allat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inernertut siunnersuutigaat naalagaaffeqatigiinnerup iluani illuatungeriit akornanni isumaqatigiissuteqarnissaq (Peqatigiinnissaq pillugu Isumaqatigiissut).
Taamatut aaqqissuussineq namminersornerunerup maannamut ingerlarsorsimaneranut nanginnissaalu ilimanartumut naapertuuppoq.
Taamatut isumaqatigiissuteqariaatsikkut ajornarunnaassaaq naalagaaffeqatigiinnerup iluani, EU-mi nunanullu tamanut attaveqarnerni allani ukiuni ukunani annertuumik allanngoriartornerit naatsorsuutigissallugit.

1.5.1 Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissutip imarisaa
1. maj 1979-imi Kalaallit Nunaanni namminersorneruneq pillugu inatsit nr. 577 29. november 1978-imeersoq atortuulerpoq. Namminersorneruneq ukiuni qaangiuttuni ineriartorpoq suliassaqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit tigoorarneqarnerat ilutigalugu tamatumalu peqatigisaanik nunani allani pissutsit Namminersornerullutik Oqartussat sulinerannut tunngasut allanngoriartorput. Danmarkip EU-mut ilaasortaanerata oqartussaaffiillu tassunga nutserneqariartornerata kingunerisaanik Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutitigut attaveqarnera pingaaruteqaleriartuinnarpoq. Tamatuma saniatigut ukiuni ukunani nunarsuaq qumariartorluni ataatsimuuleriartorpoq, tamatumanilu piumasarineqarportaaq Kalaallit Nunaata soqutigisani nammineq isumagissagai.
Pissutsit tamakkua allallumi pisariaqalersippaat Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnerup iluani inissisimanerata nutarternissaa.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissummut tunngatillugu suliaraat isumaqatigiissutissamut missiliuut oqaaseqaatitalik, taassuma imaralugit isumaliutissiissummi Kalaallit Nunaata siunissami naalagaaffeqatigiinnerup iluani inissisimanissaa pillugu inassuteqaatit. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat toqqarpaat missiliuut taajumallugu "Kalaallit Nunaata imminut aqussinnaanera pillugu Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissut" tassuuna malugitikkumallugu kissaatigineqarmat naalagaaffeqatigiit akornanni pissutsit pitsaasuunissaat ataqqeqatigiinnermik tunngavilik, pineqartoq suleqatigiit naligiissut, inuiaqatigiit tamat inatsisaat tunngavigalugit Kalaallit Nunaat akuerineqassasoq nammineerluni nunarsuarmioqatinut pisussaaffilimmik isumaqatigiissuteqarsinnaasoq aammalu Kalaallit Nunaat inuiaat tamat inatsisaannut ilaasutut sukkulluunniit imminut aalajangiiffigisinnaatitaasoq.
Kalaallit Nunaata imminut aqussinnaanera pillugu Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissummi oqaaseqaatitalimmi Kalaallit Nunaata demokrati atorlugu aqunneqarnera pillugu oqariaaseq "namminersorneq" atorneqarpoq. Kalaallit Nunaata demokrati atorlugu aqunneqarneranut "namminersorneq" taaguusiunneqarmat imaaginnanngilaq Kalaallit Nunaata namminersorneruneranik aaqqissuussineq naleqqussarniarneqartoq. Oqariaaseq "namminersorneq" toqqarneqarpoq oqariaatsip nunarsuaq tamakkerlugu atugaanera isigiumallugu. "Self-governing" tuluit "namminersornermut" taaguutigaat tuluit oqariartaasiannut "selfdermination"-imut tunngalluinnarpoq, taannalu nunani tamani inatsisitigut atorneqartarpoq inuiaat imminnut aalajangiiffigisinnaanerannut tunngatillugu. Taamaattumik "Namminersorneq" demokrati atorlugu aqunneqarnermut imatut paasineqassanngilaq Kalaallit Nunaata imminut aalajangiiffigisinnaanera killilersorneqartoq.

1.5.2 Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissutip suliarineqarnera
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput inassuteqaatit piviusunngortinneqarsinnaassasut suliarinneriaatsit matuma kinguliini sukumiinnerusumik allaaserineqartut arlaat malikkaanni.
Tassalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat kalaallit danskillu naalakkersuisuisa peqatigiillutik

  • Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissutissatut siunnersuut isumaqatigiinniutigissagaat tamatuma kingornatigut
  • Inatsisartuni Folketingimilu suliarineqartussatut ingerlateqqinneqartussaq,
  • Kalaallit Nunaanni inunnik taasisitsinikkut akuerineqassasoq,
  • danskit Dronningiannit aalajangersarneqassasoq, kiisalu
  • immikkut inatsisiliornikkut nunatsinni inatsisartunit Folketingimillu atortussanngortinneqassasoq.

1.5.3 Inuiaat tamat inatsisaasigut suliaqarneq
Inuiaat tamat inatsisaasa iluanni ilioriusissat suut inuiaat kalaallit imminut aqussinnaanermik atornissaannut periarfissaannut tunngatillugu periarfissat pingaarnerit marluupput: isumaqatigiinniarnerit aamma illuatungaannaata aalajangiineri.
Danmarkimut isumaqatigiinniarneqperiusissatut orniginarnerpaajuvoq. Kalaallit demokrati atorlugu naqisimaneqaratik isummerfigereerpassuk imminut aqussinnaaneq suna atorumanerlugu maleruagassiat taamaattut aallaavigalugit aaqqiissutissaq siuarsarniartariaqassaaq suleqatigiit naligiissut marluusut akornanni naqisimaneqanngitsumik naapertuilluartumillu isumaqatigiinniarneratigut. Piffissamik ikaarsaariarfiliineq imaluunniit agguataarlugu piviusunngortitsiartuaarnissaq isumaqatigiinniarnerit taamaattut ilagisinnaavaat.
Kalaallit kisimiillutik aalajangiisariaqalersinnaapputisumaqatigiinniarnerit siuliini taaneqartut angusaqarfiunngippata ingasattumilluunniit kinguarsarneqarpata.
Periaaseq sorlerluunniit aalajangiivinnginnermi toqqarneqaraluarpat inuiaat kalaallit inuit taasisinneqarneratigut akueraluguluunniit itigartittariaqarpaat.

Qulaanut

1.6 Aatsitassat

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput apeqqutit ukua:

  1. nunap iluanut piginnittussaatitaaneq aamma
  2. nunap iluani pisuussutinik atuisinnaatitaaneq imaluunniit piginnittussaatitaaneq

ajornartorsiutitut assigiinngitsutut marluttut isigisariaqartut. Tassalu Isumalioqatigiit aallaavigaat nunap iluanut naalagaaffik oqartussaanerpaajusoq, kisiannili Kalaallit Nunaata Danmarkillu isumaqatigiissutigisinnaagaat naalagaaffeqatigiinnerup iluani aatsitassat iluaqutigineqarnerata aqunnissaanut taamaaqataanik pisinnaatitaaffeqalersinnaanersoq, tak. Savalimmiuni aaqqiineq kapitalimi matumani allaaserineqartoq.
Aatsitassat pillugit politiki assigiinngitsunik akoqaqaaq. Assersuutigalugu taaneqarsinnaapput makkua: Misissueqqaarnerit, misissueqqissaarnerit, tamatumani ilanngullugit misiligummik qillerinerit iluaqutiginninnerillu, atuinissamut pisinnaatitaaneq, inuit ataasiakkaat piginnittussaanerat imaluunniit ataatsimoorluni nunap iluanut piginnittussaatitaaneq il.il., aningaasarsiorneq, inuiaqatigiit aningaasarsiornerat, mingutsitseriataarsinnaaneq, angallassinermut periarfissat/killeqarneri il.il.
Aallaqqaammut Aatsitassanik isumaginniffik naalagaaffiup tigummivaa. Ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat ataanni Aatsitassanut Pisortaqarfimmit isumagineqarpoq.
Eqikkaalluni oqartoqarsinnaavoq 1998-imi aatsitassarsiornermut inatsisip allanngortinneratigut nunatsinni naalakkersuisut naggataasumik oqartussaalersut, misissueqqaarnissanut, misissueqqissaarnissanut kiisalu iluaquteqarnissanut akuersissutinik tunniussisinnaallutik.
Tamatuma saniatigut nunatsinni aatsitassat pillugit fællesrådi danskinik kalaallinillu amerlaqatigiinnik ilaasortaqartoq taamaalluni ingerlaqqiinnarpoq 1978-imi aatsitassat pillugit inatsimmi aalajangerneqaqqaakkanik suliassaqartitaalluni. Aalajangiiniartarnermi periaatsit attatiinnarneqarputtaaq illuatungeriit arlaata itigartitsisinnaanera ilanngullugu. Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit Fællesrådip siulittaasua suli Dronningimit toqarneqartartussaavoq.
Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit ingerlatsineq ullumikkut Aatsitassat pillugit Pisortaqarfimmiippoq Namminersornerullutik Oqartussat ataanni. Kisiannili kisitsisitigut paasissutissat, misissueqqissaarnerit ilisimasallu katersuuffiat Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelsimi kiisalu Danmarks Miljøundersøgelsimi inissisimallutik. Tassalu Aatsitassarsiorneq pillugu Pisortaqarfiup siunnersuinermi ikiortaasarnermilu ilisimasat tamakkua danskit suliffeqarfiiniit aasariaqartuassavai. Ikiorsiisarnermi tamatumani pineqarput avatangiisinut, teknikkimut, isumannaatsuunissamut, sillimanissamut nukissanullu tunngasut tamatumanilu pineqarlutik nunami, imaani (3 sømiilit iluanni) taassumalu avataani aatsitassatigut ingerlatsineq.
Aatsitassat iluaqutigineqarnissaannut akuersissutini aatsitassat pillugit inatsimmi § 25, imm. 5 naapertorlugu aatsitassat pillugit nunatsinni pisortaqarfiup piginnaatitaasup ingerlatsineranik pisortatigut sullissineranut akissaajaatit akilernissaannut piumasassat aalajangersarneqassapput, tamatumani ilanngullugu siunnersuineq ikiorsiinerlu tunngavigalugit pisortanit sullinneqartarneq.
Tikkuarneqassaaq aatsitassat pillugit ingerlatat pisortanit suliarinnnittarnerup ilisarnaatigimmagu aalajangiiniarneq sivisusaqimmat allaffissornikkullu pisarioqisumik aaqqissugaalluni.

1.6.1 Maannakkut aalajangiiniartarneq allaffitsigullu aaqqissugaaneq
Isumalioqatigiissitat nalilerpaat sivisuumik aalajangiiniartarnermut allaffissornikkullu pisariusumik aaqqissugaanermut patsisaasorujussuusoq aatsitassat pillugit aqutsinerup Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni marloqiusamik aqutsineq.
Marloqiusamik aqutsineq allaffissornikkut takussaasorujussuuvoq, tassanilu Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup Energistyrelsillu tamarmik immikkut misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut iluaqutiginninnissamullu akuerineqarnissamik qinnuteqaatit tamaasa suliarisarlugit. Taamatuttaaq Aatsitassat pillugit Pisortaqarfiup Energistyrelsillu suliarisarpaat suliassat timitallit Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Fællesrådip suliarisassai tamaasa.
Marloqiusamik aqutsineq politikimuttaaq taamaaqataanik atuuppoq. Aatsitassat pillugit inatsimmi § 4 malillugu Fællesrådip suliaraa pisinnaatitaaffigalugu misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut Kalaallit Nunaanniluunniit aatsitassanik iluaquteqarnissamut qinnuteqaatit timitallit tamarmik Fællesrådimi suliarineqartassasut nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisunut akuerisassatut saqqummiunneqannginneranni. Naligiinnissaq tunngavigalugu aamma nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut akuersissutinut timitalinnut tamanut ataatsimoorlutik aalajangiisinnaassuseqarnerata Aatsitassat pillugit inatsimmi § 3 malillugu kinguneraa akuersissutit ataasiakkaat tamarmik tunniunneqannginnerminni allaffissornikkut politikikkullu aaqqissugaanerni marluusuni naligiimmik akuerineqartarnerat.
Aatsitasssat tungaasigut marloqiusamik aqutsinerujussuarmut patsisaanerpaavoq naalagaaffiup 1979-imiilli namminersornerulerneq pillugu inatsimmi § 8 Kalaallit Nunaanni nunap iluata nakkutigineqarneranut tunngasoq imatut nassuiartuarmagu aatsitassarsiornikkut akuersissuteqarnissamut aalajangiinissaq sunaluunniit qitiusumik allaffitsigut aqutsiveqarfimmi suliarineqassasoq danskillu naalakkersuisuini politikikkut akuerineqarluni. Naak ukiut ingerlaneranni oqartussaaneq annertusarneqarlunilu Namminersornerullutik Oqartussanut nuukkiartuaarneqaraluartoq imatut allanngortitsisoqarsinnaasimanngilaq Namminersornrullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup ineriartorneranut nammineerlutik aalajangiinissamut pisinnaatitaalersillugit.
Aatsitassarsiornermut tunngasut Kalaallit Nunaanni aningaasatigut ineriartornermut pingaaruteqarnerpaat ilagimmassuk kiisalu aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup inuit atugarisaasigut, avatangiisitigut inuiaqatigiillu aningaasarsiorneratigut kingunissai inuiannik kalaallinik attuinerpaasussaammata Isumalioqatigiissitat isumaqarput aatsitassatigut marloqiusamik aqutsinerujussuaq unitsinneqartariaqartoq taarserneqartariaqarlunilu pissusissamisoornerusumik ataasiinnaanerusumillu aqutsinerup aalajangiisarnerullu oqartussaaffigineqalerneranik. Kalaallit inuiaqatigiit pisariaqartippaat aatsitassat tungaasigut aqutseriaaseq aalajangeeriaaserlu pitsaasut nunani allani piumasaqaatit periaatsillu assigisaat, aammalu naleqquttuussaaq aqutsinermut aalajangiisarnermullu oqartussaaneq inuiaqatigiinni kalaalliniippat.

1.6.2 Aatsitassat pillugit inatsit inatsisillu allat
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput aatsitassat pillugit inatsisip inatsiseqarfinnut allanut tunngatillugu immikkut inissisimanera inatsisit tunngaviisa allanngortinnissaata misissorneranut atatillugu ippinnartorsiortariaqartoq.
Tamanna timitalimmik imatut paasisariaqarpoq kaammattuutigineqartoq tamatumani akuersissutinut timitalinnut tunngassuteqanngitsut inatsisiliornermut nalinginnaasumut nuunneqassasut. Tamatumani assersuutigalugu pineqarput avatangiisit, suliffimmi avatangiisit, sulisoqarnikkut inatsisit allallu.
Tamanna imatut paasineqassaaq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigissagaat naalakkersuisut timitalimmik qulaajaalissasut anguniarlugu aatsitassat pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaa. Allannguutip taassuma kingunerissavaa avatangiisinut, suliffimmi avatangiisinut sulisoqarnermullu tunngasut assigisaallu akisussaaffinnut inuiaqatigiinni pissutsinut allanut suliarinnittartunut suliassanngortinneqarnissaat.
Aatsitassarsiornermut pisortaqarfiup nunanut tamanut tunngatillugu sulineranut atatillugu taamatut allannguinerup soorunami kingunerisariaqanngilaa firmat qinnuteqartut maannakkut aaqqissuussinermit ajornerusumik sullinneqalernissaat. Tassalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat naatsorsuutigaat nunani tamani firmat Kalaallit Nunaanni ataasiinnarmut saaffiginnittassasut naak qinnuteqaatip suliarineqarnera agguarneqassagaluarpat aatsitassanut tunngasumut, avatangiisinut tunngasumut, suliffeqarnermut tunngasumut il.il.. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat naggataatigut kaammattuutigaat taamatut allanngortitsinissaq ima siutsigisumik pilersaarusiorneqassasoq allaffinnut, laboratorianut inissanullu tunngasut qulakkeerneqareersimassasut periusissaq suliassanik amerlanerusunik Kalaallit Nunaannut tunniussinissamik kinguneqassagaluarpat.

1.6.3 Aatsitassarsiornikkut nutaamik aaqqissuussinissaq pillugu politikikkut eqqarsaatit kingullerpaat
Kingusinnerpaamik 2002/2003-mi politikikkut eqqarsaatit siunnersuutillu nutaat saqqummiunneqarput. Tassalu naalakkersuisut 2002/2003-mi aningaasarsiornermut inuussutissarsiornermullu ministeri saaffigaat aatsitassat pillugit nutaamik aaqqissuussinissaq oqallisigilerumallugu ilaatigut saqqummiussat makkua tunngavigalugit:

  • Aatsitassat pillugit politikikkut allaffissornikkullu oqartussaaneq kalaallit oqartussaasuinut tunniunneqassaaq. 
  • Aatsitassat pillugit inatsit taarserneqassaaq Folketingip inatsisiliaanik pisinnaatitsissummik Inatsisartunilu inatsisartut peqqussutaannik, soorlu tamanna ilisimaneqartoq namminersornerulerneq pillugu inatsimmi § 5-imi. Inatsimmi pisinnaatitsissummiissinnaavoq Kalaallit Nunaata aatsitassanut tunngasunik aqutsinera Danmarkillu tamatumunnga sunniuteqarnera.

Januar 2003-mi Folketingimut ilaasortat Kalaallit Nunaanni qinikkat marluk Kalaallit Nunaanni nunap iluani pisuussutinut piginnittussaaneq pillugu Folketingimi aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiuppaat.
Tamatuma saniatigut Inatsisartut 2003-mi upernaakkut ataatsimiinnissaanni suliarisassatut siunnersuut taamaaqataa nassiunneqarpoq, tassalu naalakkersuisut peqquneqassasut nunap iluanik piginnittussaaneq pillugu danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiinnialeqqullugit.

1.6.4 Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aaqqissuussinermut periarfissat nutaat
22. december 1992-imi danskit naalakkersuisuisa Savalimmiuni naalakkersuisunut nunap iluani pisuussutit pillugit isumaqatigiissutaat aallaavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat eqqarsaatersuutigaat Kalaallit Nunaat taamaaqataanik isumaqatigiissuteqarsinnaanersoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput Kalaallit Nunaanni eqqaanilu nunap iluani pisuussutinut oqartussaaneq piginnittussaanerluunniit pillugit Kalaallit Nunaat Danmarkilu taamaaqataanik isumaqatigiissuteqarsinnaasut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pingaarluinnartutut isigaat maanna fællesrådeqarluni aatsitassat pillugit aaqqissuussinermi atuuttumi misilittakkat namminersornerusullu maannamut ingerlaneranni ineriartorneq isumaqatigiinniarnissani aggersuni ilanngullugit naatsorsuutigisariaqartut.
Tamatuma saniatigut FN-ip aalajangigaani 1803-mi (XVII) 14. december 1962-imeersumi erseqqissarneqarpoq "inuiaqatigiit naalagaaffiillu pinngortitami pisuussutitik isumalluutitillu aalajaatsumik kisimiillutik pisinnaatitaaffigigaat". 19. december 1966-imi innuttaasunut inuinnarnut politikikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissut atsiorneqarpoq, tassanilu ersarissarneqarportaaq "inuiaat tamarmik pinngortitami pisuussutitik isumalluutitillu naqisimaneqaratik namminneq siunertaminnut atorsinnaavaat tamatumuunakkut nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut suleqatigiinnermik aallaavilimmik pisussaaffiit inuiannut tamanut inatsisini imminut iluaquseqatigiinnissamik tunngavillit akuliuffiginngikkaluarlugit. Inuiaat qaquguluunniit napasinnaanissaminnut periarfissaminnik arsaarneqassanngillat".
Danmarkip FN-imut ilaasortatut ilaatigut tamakkua akuerai taamalu pisussaatitaalluni aalajangersakkat tamakkua malinnissaannut.
Tassalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarluinnarput Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit isumaqatigiissutit arlallit kiisalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunarsuarmioqatigiit nalunaarutaat nunasiaasimasullu inuiaallu nammineersinnaanerat pillugit nalunaarut malillugu pisinnaatitaaffeqartut taamalu periarfissaqarlutik nunap iluani pisuussutit tamakkiisumik oqartussaaffigilernissaannut.

1.6.5 Aatsitassat pillugit periarfissat allat inassuteqaatillu
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat erseqqissarpaat inuit ikittunnguugatta nunarujussuarmi najugaqartut. Ilumoortoq tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nassuerutigisariaqarpaat aatsitassat pillugit ingerlatsinermi Kalaallit Nunaata immikkut ilimasallit avataaneersut annertuumik pisariaqartittuassammagit.
Ingerlataqarsinnaassuseq kapitalimi matumani allaaserineqartutut qaffasitsigiuaannartissagaanni immikkut ilisimasallit, piginnaassutsit naammassisaqarsinnaassutsillu isumalluutaaqimmata pisariaqassaaq aningaasat amerlangaatsiaqisut immikkoortittuassallugit.
Kalaallit Nunaanni nunap iluani aatsitassat il.il. iluaqutigineqarsinnaanerannut annertuumik periarfissaqarsorinarpoq. Apeqqutaaginanngilaq Kalaallit Nunaanni eqqaanilu isumalluutit tamakkua oqartussaaffiginerata qulakkeernissaa, aammali apeqqutaavoq isumalluutit tamakkua ujarlugillu iluaqutigisinnaanissaat. Apeqqut pingaarneq tassaavoq Kalaallit Nunaat suleqatigeeriaatsimik pitsaanerusumik suleqatissanilluunniit allanik nassaarsinnaanersoq isumalluutit tamakkua pitsaanerpaamik iluaqutigiumallugit.
Tikkuartariaqarportaaq selskabit aatsitassanik ikummatissanillu ujarlerlutillu iluaqutiginnittartut nukittoqimmata aningaasatigut, inatsisilerinikkut allatullu immikkut ilisimasatigut. Tassalu pisortani oqartussaasut taamaaqataanik piginnaasalinnik peqateqartariaqarput selskabinit ajornartoortitaassanngikkunik.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput inuiaat kalaallit nunap pissarititaanut Kalaallit Nunaanniittunut eqqaaniittunullu tamanut piginnittussaasut atuisinnaatitaasulluunniit.
Kalaallit Nunaata toqqarsinnaavaa Danmarkip danskillu suliffeqarfiisa suleqatigiinnarnissaat. Peqatigisaanik Kalaallit Nunaata toqqarsinnaavaattaaq naalagaaffiit allat suliffeqarfiillu allat naalagaaffeqatigiinnerup avataaniittut nutaamik suleqatissarsiarinissaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat naalagaaffiup saniatigut Namminersornerullutik Oqartussat suleqatissanut allanut attaveqassasut, assersuutigalugu nunani allani oqartussaasunut imaluunniit selskabinut namminersortunut paasisaqarfiginiarlugu misissueqqissaartarneq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit atuuttut, kiisalu iluanaarutit naalagaaffillu agguaqatigiittarnerat isumaqatigiissummik iluanaarutaanerusumik taarserneqarsinnaanersut.

Tamatuma kingornatigut Kalaallit Nunaanni aatsitassat aqunneqarnerannut periarfissat makkuulissapput:

  • Maannakkut aaqqissuussineq attatiinnarneqassasoq.
  • Kalaallit Nunaat inuiaallu kalaallit Kalaallit Nunaanni eqqaanilu pisuussutinut tamanut piginnittuulissasut, tamatumuunakkut Kalaallit Nunaannut qulakkeerlugu aatsitassanik misissueqqissaartuarneq aatsitassanillu iluaquteqarneq naalagaaffiup suliffeqarfiisa aamma/ima-luunniit suleqatissat allat nutaamik isumaqatigiissuteqarfiginerisigut.
  • Namminiilivinnissaq anguniarneqassasoq.

Periarfissaq siulleq allannguuteqartitsissanngilaq. Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aaqqiissutissaq taanna isumaqatiginngilaat. Taava kiserngorupput periarfissat sinneri marluk. Periarfissalli sinneruttut marluk toqqarneqarnissaannut apeqqutaapput siunissami eqqarsaatersuutissat isumaqatigiinniarnissallu. Eqqarsaatini tamani pineqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit aaqqissuussinerup atuuttup allanngortinnissaanut periarfissap ataatsip arlallilluunniit toqqarneqarnerata kingunerisinnaasaasa politikikkut nalilersorluarneqarnissaat.
Ukiut ingerlanerani inuttut atugarisatigut aningaasarsiorneq pillugu arlalinnik misissueqqissaartoqartarpoq, tamatumanilu ilaatigut malunnarsivoq isumalluutinik nassaarnikkut iluaqutiginninnikkullu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornera annertuumik allanngortinneqarsinnaasoq. Annertoqisunik kissaatiginanngitsunillu inuiaqatigiinnut kinguneqartitsinissaq pinngitsoorumallugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat aningaasaateqarfinnik pilersitsinissaq naalakkersuisut eqqarsaatigissagaat. Tamatuma saniatigut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat naalakkersuisut pilersissagaat suleqatigiit nakkutiginnittussat, taakkua suliassarissallugu aatsitassarsiornermik ingerlataqarnerup inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tunngasut malinnaaffigiuarnissaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigissavaat naalakkersuisut timitalimmik qulaajaatitsilissasut aatsitassat pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaa siunertaralugu. Allannguinerup tamatuma kingunerissavaa apeqqutit avatangiisit pillugit akuersissutinut avatangiisinillu nakutilliinermut tunngasut aamma sulisoqarnermut assigisaannullu tunngasut inuiaqatigiit sinnerini suliarineqartarfiinut nuunneqassasut.

Qulaanut

2 Aningaasarsiorneq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput namminersorneq aningaasarsiornikkut sapinngisamik imminut napatissinnaasumik tunnga­vissaqartariaqartoq. Aningaasarsiornikkullu imminut napatissinnaaneq matumani ima isumaqarpoq naalagaafiup nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutigisartagaasa piffissap ingerlanerani annertuumik ikiliartortinne­qarnissaannik.

Qulaanut

2.1 Ineriartortitsinissamut tunngavigisassat

Danmarkip aamma nunatta akornanni suleqatigeeriaaseq pillugu ataatsi­mut taaguutsitut matumani isumaliutissiissummut ilanngunniakkami ator­neqarpoq aningaasarsiornermi allanik isumalluuteqarneq. Soorlu taaguutsip oqariartuutigigaa taamatut suleriaaseqarneq pissutigalugu illuatungeriiu­sut arlaat aningaasanik toqqaannartumik arlarisamit nuussisoqartarnerati­gut isumalluuteqartussaatitaaginnarani aamma arlaasup suliffeqarfiinit nioqqutissanik sullissinernillu pisisarnissamik isumalluuteqartussaatitaasar­poq.
Taaguut aningaasarsiornermi allanik isumalluuteqarneq isumaqarpoq inuia­qatigiit aningaasarsiornerat ajortumi inissisimalersimasoq. Inuiaqatigiinni ineriartortitsineq isertitarisartakkanik ataasiusunik arlalinnilluunniit tunnga­veqarsinnaavoq, ajornakusuussaarlu immaqaluunniimmi ajornavissaaq taamatut isumalluuteqartitaanerup piffissap ingerlanerani atorunnaarsin­nissaanut ineriartortitsinissamut nutaanik atugassiisinnaanissaq. Aningaasarsiornikkut isumalluuteqartitaasarneq akuttunngitsumik taaneqartarpoq "allat pisuussutigaat"-nik, kisianni matumani aamma Danmarkimut niue­qateqartarnikkut isumalluuteqartuaannarnissamut Nunatta iluani pissutsit aamma aalajangeeqataasarput. Taamatut isumalluuteqartitaanermut ta­kussutaasinnaasut naatsumik ima nassuiarneqarsinnaapput:

  • Illuinnaasiortumik Danmarkimik niueqateqarneq.
  • Suliffeqarfinnik aaqqissuussaaneq piginnittut attaveqarfigisartakkallu aq­qutigalugit Nunatta avataani suleqatigisartakkanut niueqatigisartak­kanullu sammisoq, pingaartumik Danmarkimiittunut.
  • Aningaasalersuisarnikkut aaqqissuussaaneq sipaakkat amerlanerpaar­taannik Nunatta avataanut inissiiviusartoq, pingaartumik Danmarki­miittunut.
  • Pisortat oqartussaasuisa aningaasarsiornerat amerlanerpaatigut avataa­niit tapiissutitigut aningaasalersorneqartoq, taamatullu nunap aningaasarsiornikkut pisinnaassusianut naleqqussagaanngitsoq.

Nunatsinni aningaasarsiornikkut annertusaassagutta nunarsuarmioqatitsin­nut iluanaarfiusinnaasumik suleqatissarsiortariaqarlutalu niueqateqartaria­qarpugut. Ullumikkut nunarsuarmioqatitsinnik, pingaartumillu Danmarki­mut sammisumik ingerlaavartumik niueqatiginnittarnitta takutippaa niuer­nikkut allatigullu nioqqutissanik sullissinernillu paarlaasseqatigiittoqartar­neratigut nalilinnik Nunatsinniit annissuisoqartartoq. Nalilinnik annissuisar­neq nioqqutissanik ulluinnarni atugassanik sullissinernillu aammalu tunisas­siornermi atugassanik pisisarnerinnakkut pineq ajorpoq, kisiannilu aamma aalisakkat raajallu nioqqutissiassannguinnarlugit imaluunniit nioqqutissias­sareqqitassannguinnarlugit avammut nioqqutigineqartarnerisigut, taama­tullu nunani allani aatsaat nioqqutissanngugassanngortarnerisigut pisarluni. Tamanna uggornartortaqarpoq; nioqqutissanngortitsinermiuna nalilinnik pissarsinerpaasoqartartoq.
Ullumikkut qallunaat suliffeqarfiuutaasa Nunatsinni niuerfinni ingerlatsinis­saannut annertunerusumik killilersuisoqanngilaq. Tamatumunnga peqatigi­tillugu ka­laallit suliffeqarfiutaat qallunaat suliffeqarfiutaannut unammiller­nissamut ajornartorsior­torujussuupput, nunami namminermi niuerfimmi pisinnaasat killeqarmata, aammali ilinniarsimaneq amigaataammat taamalu suliffeqarfinni tunisassiorsinnaassuseqarneq annikittarluni.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat Nunatsinni niuernermi danskit aamma kalaallit suliffeqarfiutaasa akornanni naligiin­ngitsumik unammillerneq suleqatigiinnermut sangutin­neqassasoq, asser­suutigalugu aningaasarsiornikkut ataatsimut suleqatigiinnerit (joint-ventu­res) aqqutigalugit, tassani kalaallit suliffeqarfiutaat qallu­naat suliffeqarfiinut naligitinneqarlutik namminneq pisinnaasaminnik piorsaanissamin­nut taa­malu ineriartortitsinissaminnut periarfissillugit.
Allanik isumalluuteqarluni aningaasarsiornerup ilaa pingaaruteqartoq tas­saavoq Nunarput eqqarsaatigalugu tapiissuteqartarnermik ingerlatseriaa­seq. Ataatsimoor­tumik tapiissutinik tigusaqartarneq tapiissutinillu pingaar­tumik Nunatta karsianit nunap immikkoortuinut inuussutissarsiutinullu atuineq matumani ataatsimut "tapiissuteqartar­nermik ingerlatseriaatsimik" taaneqartassaaq.
Danmarkimik niueqateqarnerup saniatigut tapiissuteqartarnermik ingerlat­seriaaseq nunami maani allanik isumalluuteqarluni aningaasarsiornerup er­seqqinnerpaamik takussutissartaraa.
Tapiissuteqartarnermik ingerlatseriaatsip peerneqarnisaa annikillineqarnis­saaluunniit anguniarlugu arlalitsigut suliniuteqartoqalereerpoq, suliniutilli taakku tapiissuteqartar­nermik ingerlatseriaatsimik atuineq pitsaaneruler­sinniarlugu suliniutinik erseqqissunik malitseqartinneqartariaqarput.
Pitsanngorsaaneq pisortat ingerlataqarfiini atuinerup inuussutissarsiutinullu aammalu najukkanut ataasiakkaanut ajornakusoortunik atugassaqarfiusu­nut tapiissutit annikilli­nerisigut pisinnaavoq, taamaalillutik ataatsimoortu­mik tapiissutit ilaat inuussutissarsiu­tinik imminnut napatissinnaasunik pior­saanernut atorneqarsinnaaqqullugit, inuussutis­sarsiutillu taakku siunissaq eqqarsaatigalugu qallunaat suliffeqarfiinut unammillersin­naalissapput, taa­malu inuiaqatigiit kalaallit ajortumik nikinnaveeqqanermit aningaasar­sior­nermik inuussutissarsiornermillu ingerlatsinermi killiffigisaannit kaanngar­tillugit.
Inatsisartut 2000-imi ukiakkut ataatsimiinneranni taamanikkut naalakker­suisuusut nassuiaat "Siunissamut takorluukkat - Inuiaqatigiit ineriartornis­saat pillugu pilersaarusiaq" saqqummiuppaat. Iliuusissanut pilersaarusiami tassani suliniutit arlallit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat ilali­gaat allaaserineqarput.
Taamaattorli Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput su­liniutit taakku naammanngitsut. Ilusilersuinermik ingerlatsinermik iliuusis­sanut pilersaarusior­nermi ineriartortitsinissamut takorluugaq siammasin­nerusoq amigaataavoq. Suut tamarmik qulaanit ammut ingerlanneqarput, ineriartortitsinerullu ingerlanerata sorlalerneqarnis­saa inuiaqatigiit ataatsi­mut isigalugit aammalu qinikkani inuiaqatigiit qinigaanni amigaa­taavoq. Qinikkat suliniutinik aalajangersimasunik ingerlatsinialeraangata sangusa­qattaartoqalerajuttarpoq, tassami inuiaqatigiit isumasiorneqarneq ajor­mata, taamalu suliniutip pineqartup sooq pisariaqartuunera paasissanagu, taamaattumillu inuuniar­nerminni atukkatik ajorseriartinneqaraangata suli­niut soorunalimi assortulersarlugu. Tamanna kultureqarnermut naalakker­suinermullu tunngassuteqartumik aningaasarsiornermik ineriartortitsiniar­nermi salliutillugit inissisimanissaannik ineriartortitsiniarnerup iluatsit­tup piumasaqaateqarneranut assersuutissaavoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inuiaqatigiinni ingerlatani pe­riaasissap nutaap suliarineqarneranik paasinninnerat imatut aalajangersar­neqarsinnaavoq:
Aningaasarsiornermik inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinerup tunngaviusumik qiterisaa tassaasariaqarpoq aningaasarsiorner­mik imminut alliartortittumik ineriartortitsineq, tassanilu inuia­qatigiit tamarmiusut soqutigisaat tassaalluni inuiaqatigiit tuni­sassiorneranni anguniagaq. Tassa imaappoq inuiaqatigiinnut iluaqutaasoq ingerlatsinermi aningaasarsiornikkut naatsorsuuti­tiguinnaq uuttorneqarsinnaanngit­soq, kingunerisassanilli nalilii­nikkut tamarmiusukkut uuttorneqartariaqartoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat Nunatta nunarsuarmi avatan­giisiminik niueqatiginnin­nerani kiisalu Danmarkimik nunanillu allanik sule­qateqarnerani iliuusissami nutaami tunngaviusumik paasinninnerat imatut oqaatigineqarsinnaavoq:
Danmarkip Nunattalu suleqatigeeriaasiat Nunatsinni aningaasar­siornermut pitsaanngitsunik arlalinnik kinguneqarpoq. Ilaatigut oqaatigineqar­tarpoq inuiaqatigiit naammattumik sukumiisumik pitsaassuseqartumillu ingerlanneqanngitsut ataatsimoortumik tapiissutit sinnassaataanerat pissutigalugu. Aammattaaq oqaa­tigineqarpoq Nunatsinni aningaasarsiornermik inuussu­tissarsiu­tinillu ineriartortitsineq qallunaat suliffeqarfiinit nalingiinngitsu­mik unammil­lertoqarneratigut ajornartorsiortoq. Tamanna tun­ngavigalugu Danmarkip Nunattalu aningaasarsiornermut inuus­sutissarsiutinullu ineriartortitsinermut tunnga­suni nutaamik su­leqatigiinnerisa ineriar­tortinneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq; unammilleqatigiinneq pinnagu inuussutissarsiornermik ingerlat­sinermik pilersitsi­viusumik, ataatsimoortumillu tapiissutit pit­saanerusumik atorneqarnerannik qulak­keeriffiusumik.

Qulaanut

2.2 Aningaasarsiorneq, nunanut allanut sammisumik

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput Nunatta karsiata kommunillu karsiisa aningaasar­siornerinik naalakkersuinikkut illuinnaa­siortumik aallussineq inuiaqatigiit ataatsimut aningaasarsiornerannik aal­lussinermut allanngortinneqartariaqartoq, minnerunngitsu­millu nunanik al­lanik niueqateqarnikkut aningaasarsiornermut.
Nunanik allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiorneq nunap atugarissaar­nikkut ineriartornerata siuarsarneqarnissaanut pingaaruteqarluinnartuuvoq. Tamanna minnerun­ngitsumik nunamut Nunatsinnisut ittumut illuinnaasioqi­sumillu aningaasarsiorfiusumut kiisalu innuttaasutigut tunngavigisat ikkit­tunnguunerat pissutigalugu nioqqutissanik kiffar­tuussinernillu paarlaateqa­tigiittarnissamik periarfissaqartitsisorujussuarmut atuuppoq. Nioqqutissanik kiffartuussinernillu isumatusaartumik paarlaateqatigiittarnerup atu­garis­saarnermik pilersitsinissamut periarfissat annertusitittarpai. Taamaattumik naa­lakkersuinikkut oqallinnermi Nunatta nunarsuup sinneranut niueqati­ginnin­nerup suli aallunneqarnerulernissaa pingaartuuvoq.
Ukioq 2001 eqqarsaatigalugu kapitalimi matumani naatsorsuinerit takutip­paat nioqqu­tissanik eqqussuineq avammullu nioqquteqarneq kiffartuussi­nerillu annertoqatigiikan­nersut. Tamatuma saniatigut ingerlaavartumik aki­liutini ukioq taanna illuatungaannar­siortumik nunamut akiliutit arlallit ilaapput. Taakku naalagaaffiup Nunatsinnut aningaasartuutaanut kiisalu EU-p aalisarsinnaatitaanermut akiliu­taanut atatillugu akiliutaapput. Illuatungaannarsiortumillu akiliutit amerlanersaat eqqar­saatigalugit taakku Nu­natta nunanut allanut aningaasanik atugassaqalersittus­saavaat.
Aningaasanik atugassaqalerneq isumaqarpoq Nunarput aningaasanik pigisa­qartoq, taakkulu pisortanut namminersortunulluunniit aningaasaliis­sutinut allanullu atorsinnaagai. Aningaasanik atugassarilikkanik atueriaatsit assigiissutaat tassaavoq piffissap aalajangersimasup nallernerani taakku amerlanersaasa nioqqutissanik kiffar­tuussinernilluunniit eqqussuinermut atorneqarnissaannut pissutissaqalerneq. Taman­nali pinngilaq. Apeqqutaa­lerporlu aningaasarpassuit taakku sumut tammartarnersut.
Nalinginnaasumik isumaqartoqarpoq ataatsimoortumik tapiissutit Nunat­sinni piffissami sivikitsuinnarmi kaaviiaariarlutik nioqqutissanik annertuu­mik eqqussuiner­mut atorneqalersartut. Oqaatigineqareersutulli nioqqutis­sanik annissuineq eqqussui­nerlu imminnut nalimmassaqatigiipput.
Nassuiaat unaasinnaavoq aningaasat taakku pisortani namminersortunilu katersorne­qartartut. Taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussani kommuniniluunniit aningaasaatinik amerlanerusunik katersisoqarsimanngimmat ilimagisariaqarpoq ingerlat­seqatigiiffiit pisortanit pigineqartut namminersortullu aqqutigalugit aningaasarpassuar­nik nunanut allanut nuussisoqartarsimassasoq.
Taamaalillutik ukiumi 2001-imi Danmarkimut ingerlaavartumik akiliutini sinneqartooru­tit 3,0 mia. kr.-iusimapput. Taakku ukiumit ukiumut allanngorartarput. Taa­maattorli ukiuni taassuma siuliini akiliisinnaassuseqarne­rup oqimaatigiinnerani taakku taamaaqatipajaavinik angusaqartoqarsimas­sasoq naatsorsuutigineqarpoq. Kisianni ukiut malittuinnaat sinneqartooru­teqartarneq nunami maani nammineq aningaasaatinik katersiviusimanngi­laq. Sinneqartoorutillu nunami maani annertuumik aningaasaliinermut atorneqarsimanatik.
Nunatta nunarsuarmi niuernermi inissisimaneratigut pissutsit makku ilisar­naati­gai:

  • Tunisassiassanik avammut nioqquteqarneq taakkulu nalingisa qaffassar­neqar­nerat nunap nammineq avataani amerlanertigut pisarpoq tunisassiassat ininga­jallugit suliareqqittarnerisigut, atuisartunulluunniit tigoriaannartut nioqqutissiarineri­sigut.
  • Atuinermi nioqqutissanik, inuulluarniutinik tunisassiornermilu atortussa­nik tek­nologiitigut siuarsagaasunik isumalluuteqarneruleriartuinnarneq.

Taamaattumik illuatungaani Nunatta illuatungaanilu Danmarkip nunar­suullu sinnerata akornanni niuernermi oqimaaqatigiinneq pitsaanerusoq pilersinneqassappat ullumikkut niueqatigiinnermi annertoorujussuarnik allanngortiterisoqartariaqarpoq.
Nunarsuup sinneranik niueqateqarnermik allanngortitsiniarluni periaasiu­sumi nukittuf­finnik amerlanngitsunnguugaluanik pilersitsineq ilaatinneqar­sinnaavoq, tassa nunap nammineq nunanut allanut sanilliunneqarsinnaasu­nik iluaqutissaqarfigisaani. Tunisas­siornernut tamaattunut pingaarnerusuti­gut piumasaqaatini pissutsit sisamat uku ajor­nanngippat ilaatinneqartaria­qarput:
1. Sulisunik ilinniagaqarsimanngitsunik annertungaatsiartumik atuineq, tassami taamaaliortoqanngippat Nunarput sulisunik avataaneersunik suliamut tunngasunik ilisimasaqartunik suli annertunerusumik nunap nammineq piginngisaanik eqqussuisariaqalersinnaammat.
2. Nioqqutissanik eqqussuinermi nunamut namminermut avammullu assar­tuiner­mut atatillugu assartuinermut aningaasartuutit annertun­gaatsiartut ilaatinneqar­sinnaapput. Taamaaliornikkut nunami nammi­nermi tunisassiorneq iluaqutissar­sisinneqassaaq, nioqqutissanik unam­millertunik nunanit allanit eqqussuinermut sanillliullugu.
3. Tunisassiornermik aallartisaanermut aningaasartuutit amerlavallaanngit­sut, tassami aningaasarsiornermut imminut napatittumut ikaarsaa­riartuaarnermi suliassaqarfippassuarni aningaasalersuisoqarnissaa pi­sariaqartinneqartussaammat.
4. Nunami namminermi piserusussuseqarneq annertoreersoq, taamaalil­luni siunis­sami avammut nioqquteqarneq Nunatsinni namminermi pi­serusussuse­qarnermit tapersersorneqarsinnaaqqullugu. Assersuutitut taaneqarsinnaapput aalisarnermut aalisakkanillu suliffissuaqarnermut malitsitut suliffeqarfiit. Tamatumanimi annikitsumik tunisasassiornerit aamma pingaarutilerujussuanngorsinnaap­put. Taakku tassaasinnaapput aalisakkanik suliffissuarnit perlukunik atuinermut atatillugu qimminut neruk­kaatissiorneq, dunkit plastikiusut, naatsiianik naatitsineq il.il.
Eqqussuinermik killilersimaarinnittumik tunisassiorneq isumatusaarluni ingerlanneqassaaq: Akileraarutit akitsuutillu eqqussuinermik killilersimaa­rinninnerannut peqatigitillugu naalakkersuinikkut akuliunnerit taamaattut inuussutissaarsiutit nioqqutissamik taa­maattumik tunisassiornermut atuisut aningaasartuutaat annertusitittussaavaat. Atuiner­mi nioqqutissanik akile­raarusersuinerup akitsuusersuinerullu aamma taamatut kingu­nerisinnaa­vaat akissarsiat akillu qaffannerat.
Taamaalilluni nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuusiisarnermik atuineq arlalinnik ajornartorsiutissaqartitsivoq. Taamaattumik periaatsip taamaat­tup tunisassiani ikit­tunnguani immikkut toqqagaasuni atorneqarnerata ingerlanneqartariaqarnera naatsorsuutigisariaqarpoq.
Nunatta nioqqutissanik oqimaaqatigiissitsinerata Danmarkimut sanilliullugu qanoq iliorluni annertusineqarsinnaaneranik naliliineq suleqatigiissitaliap pingaartutut isigaa. Aalisakkanit tunisassiat Nunatsinni suliareqqinneqar­tarnerisa qanoq iliorluni annnertusineqarsinnaanerat kiisalu tamatuma ma­litsigisaanik suliffissuaqar­nerup kiffartuussinerullu annertusineqarsinnaa­nerat misissorneqartariaqarput.
Naalagaaffeqatigiinnerup iluani immikkoortut marluk niueqatigiinnerat tas­saavoq aningaasarsiornermi isorliunerusut qitiusumiittullu akornanni niue­qatigiinnerugajuttar­toq: Tunisassiornermi atortussat inereerlugillu nioqqu­tissiat suliffissuaqarnermi tuni­sassiassanik taarserneqartarnerat.
Sulianik taamatut agguataarineq - imaluunniit eqqornerusumik oqaatiga­lugu taassu­ma allanngortinneqarnera - Nunatta siunissami imminut napa­tittumik aningaasarsiorneranut aqqutissaaratarsinnaavoq, inuiaqatigiinni aningaasartuutinik ilusilersuinerup allangortinneqarnera iluatsippat, taa­maalilluni assersuutigalugu aali­sakkanit qalerualinnillu tunisassiat tiguinna­rianngorlugit tunisassiat suliarineqartarnerat nunami maani pisinnaalera­luarpat. Tamatumuunakkut aamma periarfissaqalissagaluarpoq tunisassior­nerup taassuma malitsigisaanik allanik ingerlassaqalernissaq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nunanik allanik niueqateqar­nikkut aningaasarsiorneq pillugu inassuteqaataat imaap­put:

  • Nunatta karsiata kommunillu karsiisa aningaasarsiornerannik naalakkersui­nerup tungaannit illuinnaasiortumik aallussineq inuiaqatigiit aningaasarsiornerannik tamarmiusumik aallussininngortillugu allan­ngortittariaqarpoq, matumani nunanik allanik niueqateqarnikkut anin­gaasarsiorneq minnerunngitsumik eqqar­saatigalugu. Nunatta nammi­nersornermut ingerlaartup aningaasarsior­nermillu imminut napatittumik anguniagaqartup akiliisinnaassuseqarnermi oqi­maaqatigiinnerup pitsanngorsarnissaanut periarfissaq taamalu nunamit nuna­mullu aningaasat ingerlaarnerat massakkornit annertunerujussuarmik aalluttariaqarpaa.
  • Qinikkat paasisimasaqarnerulernissaat qulakkeerneqassaaq, nunanillu allanik niueqateqarnikkut aningaasarsiornermi pissutsit pillugit pitsaa­nerusunik siun­nersorneqartalissallutik.
  • Inuiaqatigiit aningaasarsiornerannik tamarmiusumik kisitsisitigut nalilii­sarnermi tunngaviit pitsanngorsarneqassapput. Assersuutigalugu nunap naatsorsuu­tai nunanullu allanut akiliisinnaassuseqarnerup oqimaatigiin­nera tamarmiusoq pillugit ukiumoortumik nassuiaasiortoqartarnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiis­sitat tunngaviusumik isumaliutissiissu­taanni kaammattuutigineqar­poq aningaasarsiorneq pillugu siunnersuisutut ataatsimiititaliamik piler­sitsisoqassasoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassu­tigaat siunnersuisutut ataatsimiititaliap allattoqarfia suliassinneqassa­soq naalakkersui­suni Inatsisartunilu qinikkanik siunnersuinermi atugas­satut nunap naatsorsuutai kiisalu akiliisinnaassuseqarnerup oqimaaqa­tigiinnera aningaasarsiornikkullu sakkussat allat suliarisaqqullugit.
  • Niuernermik ingerlatsineq tigussaasoq ilusilersorneqas­saaq. Niuerner­mik ingerlatsinerup inuiatigiit kalaallit nioqqutissanik tamanik qanoq iliorluni pilersorneqarsinnaanera ilaatigut ammaatissavaa. Tamatu­munnga peqatigitillugu nunanut sanilerisanut nioqqutissanik tunisaqar­tarnissamut periarfissat pioreersut kiisalu pilersuinikkut suleqatigiinnerit allat pitsanngorsar­neqarsinnaanersut misissorneqassapput.

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat nu­nami maani aningaasalersuinermik ilusilersuinerup aamma aningaasa­lersuinermut tunngasut pillugit inatsisit pit­sanngorsarniarlugit suliniutit erseqqissut ingerlanneqarsinnaanerat misissorne­qassasoq. Siunertari­neqartoq tassaavoq ileqqaakkat aningaasaatillu katersor­neqartut nunap avataanut inissinneqaraangata sanngiiffiusartutut pisartut pakkersi­maarneqarnissaat. Aningaasalersuinermut tunngasuni suliniutit nutaat akisuujusinnaapput, taakkuli aningaasat nunamit namminermit anissor­neqartar­tut aamma taamatut amerlatiginerannut atatillugit isiginiarne­qassapput.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat ingerlatseqa­tigiiffiit pisortanit pigineqartut nunanik allanik niueqateqar­nermikkut aningaasarsiornerannut tunngasut suli annertunerusumik qulaajarneqassasut. Isumalioqatigiissitattaaq inassu­tigaat Namminer­sornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiit taakku qinnui­gissagaat naatsorsuutiminni ingerlatat nunarsuup ilaani, tassalu Nunatsinni nuna­nilu allani inissisimanerat eqqarsaatigalugu ingerlatatik saqqummiutis­sagaat.

Qulaanut

2.3 Aningaasarsiornerup imminut napatissinnaasup angunissaanut aaqqissuussamik pilersaarusiaq

Allanngortiterinerit pilersinneqartussat ingerlanneqartussallu innuttaasut annertuner­paamik paasinninnerat tapersersuinerallu tunngavigalugit piviu­sunngortinniarneqassapput. Ta­manna isumalioqatigiissitat qulaajaanerup aallarteqqaarpiarneraniilli tunngaviusumik anguniagarisimavaat.
Tamanna oqallinnerup qanoq ilusilersornissaanut aallarnisaanermilu piffis­samik atui­nermut piumasaqaateqarfiusussaavoq: Innuttaasut allanngorti­terinerit pillugit paasis­sutissanik pissarsiniarnissaannut naammattumik pif­fissaqartitsisoqassaaq. Aammat­taaq innuttassut ataasiakkaat, innuttaasut soqutigisaqaqatigiiffiisa oqartussaasullu allanngortiterinernik naggataatigut ingerlatsisussat akornanni misilittakkanik qanoq iliorluni paarlaateqatigiit­toqarsinnaanera pillugu pilersaarusiortoqassaaq.
Isumalioqatigiissitat piffissaalatsineq sulisussaaleqinerlu pissutigalugit isu­massarsiat nunap aningaasarsiorneranut iluaqusiisinnaasut tamakkerlugit sammisinnasimanngilaat. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq illuutit nalingi aningaasanngortikkaanni taakku inuussutissarsiutit nutaat aningaasaler­sornissaannut periarfissiisinnaanerat. Assersuutit allat tassaapput pisuus­sutit uumaatsut, assersuutigalugu ikummatissat, CO2-mik mingutsitsinerup annikillilernera il.il., atugaaneranni piujuartitsinermik tunngaveqartumik atuiniarnermik nunami namminermi nunanilu allani anguniakkat aningaa­satigut sunniutigisinnaasaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aaqqissuussamik pilersaaru­siorput, tamatumani pineqartut siamasissumik tapersersorneqartutut ilisi­maneqartut pillugit tunngaviusumik atugaasut aallaavigalugit. Pineqartut aaqqissuussamik pilersaarusiap pingaarnertut tunngavigisaatut taaneqar­put:

  1. Tunngavik pin­gaarneq siulleq:
    Pisortat ingerlataqarfiinik allanngortiterineq: Pisortat inger­lataqarfii inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut pisinnaa­saannut naapertuuttuussapput.
  2. Tunngaviit pin­gaarnerit aappaat:
    Inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni kikkut tamarmik peqa­taassapput.
  3. Tunngaviit pin­gaarnerit pingajuat:
    Inuussutissarsiorneq imminut alliartortittoq ineriartortinne­qassaaq.

Allannguutit taakku pissutigalugit immikkuulersitat avissaartitallu nutaat pilersinneqas­sanngillat. Taamaattumik pisortat suliffeqarfiinik suliffeqarfiu­taannillu illuatungaannar­siortumik annikillisaasoqarnanilu matooraasoqas­sanngilaq. Tamatuma paarlattuanik pineqartoq tassaassaaq massakkut su­liffinniit suliffinnut nutaanut noorartitsineq.
Anguniagaasoq tassaavoq aningaasarsiorneq imminut napatittoq: Ataatsi­moortumik tapiissutit naalagaaffiullu tapiissutaasa inuiaqatigiinnut sunniu­taat Nunatta isumalluutigiunnaassavai. Ataatsimoortumik tapiissutit ullu­mikkut 2,9 milliarder koruu­ninik amerlassuseqarput.
Anguniagaq taanna tusaannarlugu angussallugulu ajornakusoortutut issin­naavoq. Kisianni tunngaviit pingaarnerit pingasuusut matuma siuliani taa­neqartut imarisaanni atugassari­titaasunik ullumikkut pigeriikkatsinnik atorluanngiinnakkatsinnilli toqqorsimasoqarpoq. Inuit tamarmik inuiaqati­giit aningaasarsiorneranni tamakkiisumik peqataatinneqaler­nerisigut pi­sortallu ingerlataqarfiinik akisuunik allanngortiterinikkut ataatsimoortumik tapiissutit taarserneqarsinnaasussaapput. Malugaluguli inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermik imminut qitiutittumik pilersitsigutta, tassanilu sinne­qartoorutit nunami maani katersorutsigik, inuussutissarsiornermi ingerlata­nut nutaanut aatsaat aningaa­saleeqataalissagatta. Tulliuttuni tunngavinni pingaarnerni pingasuinni atugassarititaasut toqqorsimasut allaaserineqas­sapput.

Qulaanut

2.4 Pisortat ingerlatsiviannik allanngortiterineq

Nunatsinni pisortat ingerlataqarfii Namminersornerullutik Oqartussatigut aaqqiissuusinerup atuutilerneraniilli alliartupiloorsimapput. Tamanna sulias­saqarfinnik nutaanik naalagaaffimmit ingerlaavartumik tigooraanermik pis­sute­qarneruvoq. Suliassanik naalagaaffimmit Namminersornerullutik Oqartussanut kommuninul­lu nuussinermut atatillugu tamatumunngalu pe­qatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu suliassat taakku ingerlateqqinnerinut nukissat amerlanerusut atorpaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput pisortat inger­lataqarfii angivallaalersut. Pingaartumik sulinnaasut affangajaannik suliso­qarneq nunap aningaasarsiorneranut ilusilersuinikkut ilungersunartumik ajornartorsiutissaqartitsivoq. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup 1998-imi naatsorsugaata takutippaa pisortat ingerlataqarfiini sulisorine­qartut 14.677-iusut. Tamatuma kingunerisaanik Nammi­nersornerullutik Oqartussani kommuninilu sulisut akissarsiaat ukioq taanna 2,2 milliarder koruuninik aningaasartallit tunniunneqarput.
Suliffissaqartitsinikkut ajornartorsiutit saniatigut pisortat ingerlataqarfiisa aningaasa­lersorniarneqarnerat ajornarsigaluttuinnarpoq. Isumalioqatigiis­sitat isumaqarput aningaasarsiorneq imminut napatittoq pilersinneqassap­pat pisortat ingerlataqarfii anner­tuumik annikillisaavigineqartariaqartut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat pisortat ingerlataqarfii allanngortiterneqassa­sut. Allanngortiterinikkut oqartussaas­sutsip akisusaaffiullu nunap immikkoortuinut siammarneqarnerat qulak­keerneqassaaq. Tamatumunnga peqatigitillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput oqartussaassutsip ilumut siammarneqar­nissaa qulakkeerneqas­sappat tamanna atugassiissutinik malitseqartinne­qartariaqartoq.
Siammarterinerli ajornartorsiutinik nutaanik pilersitsisinnaassaaq. Oqartus­saasut qitiunngitsumiittut suliassanik naammassinninniarnerminni pitsaas­suse­qartitsinermik aningaasartuutinillu atorluaanermik qulakkeerinninnia­raluartillutik naammattu­mik pisinnaasaqarneq oqartussaasuseqarnerlu ilaatigut amigaatigisinnaavaat. Taamaattumik oqartussaassutsimik siam­maanerup nuna tamakkerlugu oqartussaasut ataqatigiis­saarinissamik pisa­riaqartitsinerat annertusitissavaa. Taamaattumillu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat kommunit ingerlatsineranni inat­sisit sinaakkutaasut pilersinneq­assasut, sinaakkutassallu qitiusumit aala­jangersarneqassasut. Sinaakkusiussani piumasaqaatit kommuninit malin­neqanngippata qitiusumik oqartussaasut pineqaatissii­nissamut periarfis­saat sinaakkutassatut inatsisitigut ilaatigut qulakkiissavaat.
Oqartussaassutsinik akisussaaffimmillu siammaanermut atatillugu qitiunngitsumut inissitsiterineq pitsaaquteqarsinnaallunilu pitsaanngequteqarsin­naavoq. Qitiunngitsu­mut inissitsiterinerup oqartussaasut, qinikkat innuttaa­sullu imminnut qaninnerulersis­savai. Tamanna tamat oqartussaaqataane­rannik uummaarissumik ingerlatsivimmillu tusaaniarluartumik pilersitsinis­samut pitsaanerusunik periarfissiissaaq.
Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammat­tuutigaat kommunit nunap immikkortuini kattutsiterneqassasut, ullumik­kullu kommunit sinerissami isorliunerusunilu immikkuul­larissumik inissisi­masut pineqartillugit kommunip anginerusup ataatsip kommunillu mikisut arlallit akornanni suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissuteqartoqartarnissaa isumalioqatigiissitat aamma kaammattuutigaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput aningaasarsior­nermik imminut napatittumik ineriartor­titsinermi pisortat ingerlataqarfiisa qanoq ineriartorteqqinneqarnerisa tunngavigine­qarnissaa pingaartuusoq. Tamanna aningaasarsiornerup imminut napatittup ineriartortinneqarnera­nut kommunalbestyrel­sit nunaqarfinnilu aqutsisut ataasiakkaat tamarmik immikkut akisussaaffeqarlutik misigippata pissaaq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput nuna tamak­kerlugu nunallu ilaani pisortaqarfiit annertuumik pitsanngorsaavigineqar­sinnaasut suleqatigiinneq nutaamik aaqqissuunneqarpat.
Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammat­tuutigaat suliat qanitat nammineq suliarineqartarnissaat tunngavigine­qartassasoq. Suliat qanitat nammineq suliarineqartarnerisa nassa­tarissa­vaat suliassaq kommuninit suliarineqarsinnaaguni kommuninit suliarine­qartassasoq, tassami innuttaasut taamaaliornikkut paasisimasaqarnerat, peqataatinneqarnerat sunniuteqaqataanerallu annertusarneqassammat. Suliat qanitat nammineq suliarine­qartarnerisigut pisortani oqartussaasup pisortallu ineriartortitsinermik suliassaasa innuutaasunik sapinngisamik qa­ninnerpaamiitillugit suliarinerqartarnissaat qulakkeer­neqassaaq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat Nammi­nersornerul­lutik Oqartussani qitiusumik oqartussaasunit nunap immik­koortuini oqartussaasunut siammaanissamik ullumikkut pilersaarutigine­qartut oqartussaassuseqarnermik akisus­saaffimmillu annerusumik kommu­ninut tunniussinermik taarserneqassasut. Oqartus­saassuseqarnermik ilu­mut siammaaneq kommuninut pineqassaaq. Taamaattumik assersuutiga­lugu angallannerup, nalunaarasuartaateqarnikkut, nukimmik pilersui­nerup il.il. iluini suliassanik allanut tunniussisinnaaneq pillugu piginnaatitsinerit kom­munit iluini ingerlateqqinneqassasut Namminersorneq pillugu Isuma­lioqatigiissitat kaammattuutigaat, taamaalillu­tik kommunit namminersor­nerat innuttaasunik kiffartuussinermik qulakkeerinninnissa­mut tamakkii­sumik piginnaatinneqalersillugit.
Kisianni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat taa­matut siamasinnerusumik aaqqissuussinissaq aatsaat pissasoq kommunit pioreersut tamanna pillugu nutaamik suleqatigiissinnaappata, taamaasilluni kommunit annertuumik ikililerneqarsinnaaqqullugit, taamatut pisoqaru­maassappat. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat ilimaginngilaat kommuninik taamatut nutaamik aaqqissuussiniarnerit aporfissaqarfiunngit­sumik ingerlanneqarumaartut, taamaattumik isumalioqatigiissitat kaam­mattuutigaat kommunit taamatut suliniarnissamut ukiunik arfinilinnik pif­fissalerneqassasut. Tamatuma kingorna, kommunit nutaamik aaqqissuus­saanerat, inatsisiliornikkut aalajangersarneqassaaq.
Kisermaassinerit pissusissamisoortut ingerlatseqatigiiffiillu pisortanit pigi­neqartut tamak­kiisumik ilaannakortumilluunniit tunisassiornermik kiffar­tuussinernillu ingerlatsivigisaa­sa attatiinnarneqarnissaat arlalitsigut pisaria­qarsinnaasoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nassuerutigaat. Kisermaassinerilli taakku attatiinnarneqassappata ingerlatseqatigiiffiit taak­ku ingerlataasa suliassanut pingaarnerpaanut killilerneqarnissaat isumalio­qatigiissitat kissaatigaat. Ingerlatseqatigiiffiit taakku ingerlatseqatigiiffittut tunisassiorner­mi kiffartuussinermilu ingerlatarpassuarnik namminersortutut unam­milleqatigiinnikkut pitsaanerujussuarmik ingerlanneqarsinnaasutut ullumikkut inissisimapput.
Aammaattaq ingerlatseqatigiiffiit taakku kiffartuussinissaq pillugu isumaqa­tigiissutaa­sa taakkulu assingisa Namminersornerullutik Oqartussat qitiusu­mik ingerlatsiviannut isumaqatigiissutaasarunnaarnissaat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat. Isumaliuter­suutinut ma­tuma siuliani taaneqartunut paasiuminartuutitsinissamik, oqartussaassut­simik akisussaaffimmillu siammaanissanik kissaateqarnermut atatillugu isumaqatigiissutit taakku kommunini suleqatigiinnermi suliniaqatigiiffinnut pilersinneqarnissaat suleqati­giissitaliap kaammattutigisaanut atatillugu isumaqatigiinniutigineqartarnissaat Namminersorneq pillugu Isumalioqati­giissitat kaammattuutigaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat aaqqissuussaa­nermik nakkutilliineq pilersinne­qassasoq, taamaalillutik qinikkat aningaasat nalingisa allanngorarnerinut aaqqiissute­qartarsinnaaleqqullugit. Aningaa­sarsiornermi ammasorujussuarmi, inuussutissarsiutinik aningaasat allan­ngorarnerinut malussarissunik tunngaveqartuni, soorlu aalisarnermi takor­nariaqarnermilu, aningaasarsiornerup aningaasalersuinermik uummaaris­sumik ingerlatsinikkut ingerlaavartumik aaqqivigineqartarsinnaanera pin­gaartuuvoq. Aningaasalersuinerup ingerlatsinikkut aningaasarsiornermi ukiumit ukiumut nikerarnerin­naat sillimaffigisarinngilai, aammali inuussu­tissarsiutini tunngaviusuni ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu suliffissa­qartitsiniarnerup ukiut ataasiakkaat iluini allanngorar­nerujussuinik nalim­massaanermi sakkutut atorneqassalluni.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat pisortat missingersuutaat suli paasiuminarneru­lersinneqassasut, taamaalillutik in­nuttaasut pisortat aningaasaataasa sunut atorneqartarnerannik annertu­nerusumik paasisaqartikkumallugit. Assersuutigalugu missingersuusioriaat­simi aningaasartuutit sorliit tunisassiornermik siuarsaasuunerisa imaluun­niit siunissamut aningaasalersuutaasutut paasineqarsinnaanerisa aallunne­qarnerat qulak­keerneqartariaqarpoq. Tamatuma pissuseqataanik siunissaq eqqarsaatigalugu ilinniartitaaneq pinaveersaartitsinerlu aallunneqartaria­qarput; inuiaqati­giinnik ilusilersuinermi ajornartorsiutit iluarsiniaannarlugit tapiissutitigut aningaasartuu­tit aallutiinnarnagit.
Pisortat aningaasartuutaasa ikilisarnissaannut periarfissaq tassaavoq atui­sut akiliute­qartinneqartarnerannik namminersortunngorsaanermillu eqqus­sineq. Suleqatigiissitaliaq isumaqarpoq atuisut akiliuteqartarnerat nammi­nersortunngorsaanerlu (ingerlatsi­veqarfiit qitiusumik oqartussaaffiinik aal­lussinerup qulaani taaneqartup saniatigut) suliassaqarfiit amerlanersaasa iluini taamaallaat killilimmik atorneqarsinnaasut. As­sersuutigalugu meeq­qerivinnut, utoqqaat illuinut, ilinniartitaanermut atuisunik tamakkii­sumik akiliuteqartitsisarneq agguataarinermik ingerlatsinerup tungaanit isigalugu pitsaanngitsuusussaavoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitalialli kaammattuutigaat sil­limmasiinermik aaqqissuussinerit sapinngisa­mik annertunerpaamik piler­sinneqassasut, taamaaliornikkut innuttaasut ataasiakkaat namminneq inuunerminnut akisussaaffimmik annertunerusunik tigusitillugit. Sillimma­siinermik aaqqissuussinerni assersuutigalugu napparsimaneq, soraarnerus­sutisiaqa­lernissaq il.il. eqqarsatigalugit sillimmasiinerit ilaatinneqarsinnaap­put.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput akisussaaffik aningaasalersuinerlu malitsigiittariaqartut. Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat Namminersornerullutik Oqar­tussat kommunillu akornanni aningaasaqarnikkut aaqqissuussinernik al­lanngortitsinermi tulliut­tumi aningaasaqarnermut akisussaaffik taamalu aningaasaliisarnermut akisussaaffik kommuninut inissinneqassasoq, taa­maaliornikkut kommunit aningaasarsiornermik imminut napatittumik ine­riartortitsinermut atatillugu suliassanik tamarmiusunik sapinngisamik annertunerpaamik isumaginnittunngortikkumallugit.
Aalajangiisuusoq tassaavoq aningaasarsiornermik imminut napatittumik pilersitsinermi tunngaviusup nunap immikkoortuinut kommuninullu ataa­siakkaanut tamanut tunngaviu­lernissaa. Piffissap ikarsaariarfiusup kingorna aningaasarsiorfeqarfiusut ataasiakkaat pingaarnertut imminnut napatit­tunngorsimassapput. Qitiusumik suliffeqarfiit immikkoor­tuisa akornanni equngasumik agguartaarineqarsimappat aatsaat nalimmassaataasunik ta­piissuteqartoqartariaqarpoq.
Toqqammaviusumik isumaavoq kommunip ataatsip in­nuttaasut kiffartuunneqarnerat nammineq akilertassa­gaa.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat, siusinnerusukkut oqaatigine­qareersutut, kaammattuutigaat kommunit ataatsimoorlutik suleqatigiin­nerat nunap immikkoortuini kommuninik kattussinivinngortil­lugit ineriar­torteqqinneqassasoq, kiisalu kommunit anginerusut ullumikkornit annertu­nerusumik oqartussaassuseqalersinneqassasut. Kommunit suliassaqarfinni nutaani annertunerusumik sunniuteqaqataanerat qulakkeerneqassaaq, soorlu agguataarinermik ingerlatsinermi, akileraartitsisarnermi, pilersui­nermik ingerlatsinermi il.il.
Pineqartoq taamaalilluni tassaalerpoq kommunit ullumikkut ingerlatsivian­nik allanngorti­terineq, ingerlatsiviullu taassuma Namminersornerullutik Oqartussani qitiusumik oqartus­saasunut suleqatiginninngortillugu allan-ngortinneqarnera.
Oqartussaassuseqarnerup siammarneqarnissaa isumalioqatigiissitat kissaa­tigaat, tassa­nilu ilusilersuinermik suliassat naalakkersuisunit taakkulu pi­sortaqarfiinit ullumikkut isumagineqartut ilaat ilaapput, taamaaliornikkut kommunit annerit aningaasar­siornermik tamarmiusumik pilersaarusiorsin­naalersikkumallugit ataqatigiissaarisinnaalersinnerisigut. Nunassiffiusima­suni ataasiakkaani innuttaasut kommuninit nunallu immikkoortuinit kiffar­tuussinernut kissaatigisaannut aningaasaqarnikkut akisussaaffik kommu­nalbestyrelsinut tunniunneqassaaq, nunassiffiusimasullu tamarmik immik­kut taakkunani aallartitassatik qinertassallugit.

Qulaanut

2.5 Kikkut tamarmik inuiaqatigiinnut pilersueqataassapput

Kikkunnik tamanik suliffissaqartitsisinnaanissaq namminersornerulernerup tunngaviatigut pisussaaffigisaata ilagaat. Namminersornerulereernerullu kingorna paasivarput pineqartoq pillugu suliniutigineqarsimasut siunertari­samittut ingerlasimanngitsut. Piffiup iluani suliffissanik amigaateqartuarto­qartarpoq, ullumikkullu sulisinnaassuseqalereerlutik utoqqaassusilinnik inuppaalussuaqarpoq pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut naammattumik pilersueqataaneq ajortunik.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput suliffeqarnermit taamatut amerlatigisunik immikkoortitsilersinnaaneq ajattuisinnaanerlu pi­simasoq aningaasarsiorneq, suliffissaqartitsiniarneq aamma isumaginnin­neq suliffeqarnerlu pillugit politikkerisat akornanni katigussisinnaasimann­ginnerup malitsigisaanik.
Kikkut inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut pilersueqataasarnersut erseq­qissumik oqaatigissallugu ajornakusoorpoq. Ilinniagalik inuiaqatigiit anin­gaasarsiornerannut piffissaagallartumi pilersueqataaneq ajorpoq. Taa­maattorli pineqartoq ilinniagaqarnini iluaqutigalugu inuussutissarsiutitigut aaqqissuussat pingaarutillit ilaanni kingusinnerusukkut qitiusumik inissisi­malerumaartussaavoq, tamatta pilersueqataaffiginiartussaasatsinni.
Tamatumunnga atatillugu inuit inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut naam­mattumik pilersueqataasinnaasanngitsutut nalilerneqarsinnaasut tassaatin­neqarput:

  • Suliffissaaleqisut.
  • Inuit pisortanit ikiorsiissutisisartut.
  • Siusinaartumik soraarnerussutisiallit.
  • Inuit tapiissuteqarfiusartunik suliffillit.
  • Inuit imminnut inuutinnerusut aningaasarsiorneq tunngaviginerunngik­kaluarlugu.

Tamakkiisumik suliffissaqartitsisinnaalernissamut aningaasarsiornikkullu annertusaanissamut pilersitseqataalluarsinnaanerpaaq tassaavoq inuusut­tunut ilinniartitaanikkullu annertunerusumik pitsaanerusumillu sulini­utiginnissinnaaneq. Inuusuttunngulersut inuttut sapinngisamik annertuner­paamik aallaavissaqarluartikkumallugit sapinngisamik siusinaartumik iliuuseqarsinnaasarnissaq qulakkeerneqartariaqarpoq.
Sulisinnaassuseqartut akornanni ilinniartitaanikkut ataatsimut angusaqar­simassutsip qaffasinnerulersinnissaa aalajangiisuulluinnarpoq, tamatumani sullivioreersuni naammassisaqarsinnaassutsip annertusineqarnissaa pisariaqartinneqarmat, aammalu sulliviulersussat nutaat ilinniagaqarsima­sunik sulisussaqartinneqartariaqarmata. Ilutigalugu aamma taaneqassaaq immikkuulersitsinerit aammalu ilinniagaqarsimannginnerit imminnut attuumassuteqarmata. Inuk ilinniagaqarsimaguni pineqartoq sulif­feqarnerup iluani suliffissaqartinneqarsinnaanissaa nalinginnaassaaq. Su­liamillu ilinniagaqarsimanngitsut suliffissaaleqinermik eqqugaanissamut qaninneralaararsuupput. Taamatullu aarleqquteqartoqarsinnaanera ukiuni aggersuni annertunerulerumaartoq naatsorsuutigisariaqarpoq, tamatumani suliamik ilinniagaqarsimanngitsunik sulisoqarsinnaasarneq siunissami pisariaqannginnerulernissaa ilimagisariaqarmat.
Ilinniartitaanikkut aaqqissuusseriaaseq pioreersoq inunnut immikkoortin­neqalersimasunut ammaanneqartariaqarpoq. Ullumikkummi ilinniartitaa-nerup iluani unitsitsiinnartartut amerlavallaaqaat, taamaasillunilu naam­massisaqartumininnguanut aningaasartuutaasartut annertuallaalersarlutik.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput ilinniartitaanerup iluani naammassisaqarsinnaassutsimut atatillugu aningaasarsiornik­kut pitsaanerusumik qulakkeerinninnerup saniatigut immikkoortitaalersi­masut ilinniarteqqinneqarsinnaanissaannut atatillugu ilinniartitseriaasis­samut aningaasanik ikinngitsunik aningaasaliissuteqartoqassasoq. Ta­manna Nunatsinni aningaasaliinerit pingaarnerpaat ilagissagaluarpaat; ani-ngaasaqarnermik imminut napatissinnaasumik pilersitsiniarnermut ata-til­lugu.
Inunnik sulisinnaassusilinnik immikkuulersitsineq ajattuisinnaanerlu kin­guneqartarput pineqartut isertitakinnerusut akornanniittutut taaneqarsin­naasalernerannik. Ilisarnaatigisarpaallu amerlanertigut imminnut pilersor­sinnaasannginnertik. Pineqartunut pilersuineq inuiaqatigiinni atugassariti­taasunik pisortanit annertuunik ikiorsiissuteqartarnikkut imaluunniit ani-ngaasarsiat appasinnerpaaffissaasigut pisarpoq.
Kisianni aamma pingaaruteqarpoq taassallugu ataatsimoorussamik inuuni­utitsinnut naammattumik taakku pilersueqataaneq ajormata. Akileraarute­qanngilluinnanngikkaangamik annikitsuinnarmik akileraartarput. Tamatu­munngalu atatillugu ima oqaasertaliisoqarsinnaavoq pineqartut inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut naammattumik pilersueqataaneq ajortut.
Isertitakinnerusartut matuma tulliani tassaatinneqarput inuit akileraartus­saatitaasut ukiumut ataatsimut isertitarisartakkamikkut S.I.K.-p isumaqatigiissutai malillugit appasinnerpaamik aningaasarsiaqartinneqartartunit an­nikinnerusunik isertitaqartartut.
(Paasissutissat: Ataatsimut isertitarisartakkat tassaapput isertitat A-t aamma isertitat B-t ka­tinnerat, taamatullu inuup nammineq isertittagai tamarmiusut, pisortanit ikiorsiissutit ilan-ngunnagit. Pisortanit ikiorsiissutaasartut tassaapput annertussusileriikkanik ikiorsiissutit, pi­sortanit ikiorsiissutit il.il., ineqarnermut tapiissutit, ineqarnermi meeqqaanut tapiissutit (2001-mi atorunnaartut) aamma meeqqanut tapiissutit. Taakkununnga akiliutigineqartartut ukiumut katillugit 0,3 mia. Koruuniusarput isertitakinnerusunullu annerusumik tunniunneqartarlutik. Ataatsimut isertitarisartakkanut aamma ilaatinneqanngillat pisat nammineq pisarisartakkat. Namminersortunut atatillugu nioqqutissanik atuineq kaaviiaartitanit ilanngaatigineqartarput. Immikkoortortami matumani naatsorsuinerni kisitsisit ukioq 1999-imeersut atorneqarput. Ki­sitsisini pineqartut tassaapput 25-niit 59-inut ukiullit, inuit katillugit 28.346-t. Paasissutissanik pissarsivigineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmiit immikkut anillatsinneqartut 2001-mi oktobarip qaammataani.)
Tamanna tunngavigalugu 25-iniit 59-inut ukiullit 40,8 pct.-ii 1999-imi iser­titakinnerusartut akornanniittutut taaneqarsinnaasimapput.
Taamatullu isertitakinnerusartutut matuma siuliani taaneqartut inuiaqati­giinnullu naammattumik pilersueqataaneq ajortut amerlassusiat kisitsisin-ngoraanni katillugit 11.556-iupput.
Inuit isertitakinnerusutut taaneqartartut sinerissami sumiiffinni nunassiffiu­sartuni aalajangersimakannersuniittutut taaneqarsinnaanngillat. Nunassiffi­usimasullu taakku eqqarsaatigalugit illoqarfiit arfineq-pingasut nunaqarfiillu 55-it nuna tamakkerlugu agguaqatigiissitsinermut sanilliullugu isertitakin­nerusartunik innuttaasoqarnerupput.
Isertitakkinnerusartut 75 procentii illoqarfinni najugaqarput, 25 procentiilu nunarfimmiuullutik. Tamanna isumaqarpoq 25-59-inik ukiullit illoqarfinni najugallit 36 procentii isertitakitsuusarput naak nunaqarfimmiut 69 procen­tii taamaattuusartut.
Nunaqarfiit ilaat isertitakinnernik najorneqarnerat annertuvoq. Assersuuti­galugu isertitakinnerpaat 4/5-iilii nunaqarfinni 19-ini najugaqartuupput. Nunaqarfiit taakku aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu tunnga­viat taamaalilluni imminut napatissinnaanngitsutut oqaatigineqarsinnaavoq.
Isertitakkinnerusartut kommuninut tamanut siammarsimasuupput. Kisianni isertitakkinnerusartutut naatsorsuussat kommuninut ataasiakkaajunerusu­nut siammarsimasuupput. Amerlanerpaartaat Avarnersuup kommunianiip­put 65 procentii isertitakkinnerusartunut naatsorsuussaammata Nuulli kommunianiillutik ikinnerpaajusut 25 procentimiillutik.
Tapiissuteqartarnermik politiki atuuttoq pingaarnerpaasumik tamanut assi­giissumik inuuniarnikkut atugassaqartitsiniarnermik aallaaveqarpoq, Kalaallit Nunaanni sumiikkaluaraanniluunniit assigiissinniarneqarlutik. Assigiissu­mik atugassaqartitsiniarneq piviusunngortikkumallugu pisariaqartarpoq inuussutissarsiutitigut ingerlatsinermut imaluunniit innuttaaqatigiinnut ta­piissuteqarnissaq.
Tapissuteqartarneq agguaasarnermi sakkuuvoq pingaaruteqartoq. Aammali peqatigitippiarlugu tunngavissaavoq suliffeqarnermut najugaqalernermullu naleqquttumik inuussutissarsiummik tunngaveqarani. Tapiissuteqartarner­mik periutsimi pingaaruteqartoq maluginiarneqartariaqartorlu tassaavoq akissaviginngisaannik atuineq assersuutigalugu assartuinermut, innaalla­gissamut imermullu. Aningaasarsiornermik imminut napatittumik ingerlat­sinissamut pingaaruteqarluinnarpoq inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq ingerlanneqassasoq illoqarfinni nunaqarfinnilu aningaasartornannginner­paani.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat atui­sartut paasitinneqartariaqartut nioqqutissat atugassallu pisariaqartut pine­qartut qanoq akinik piviusunik akeqarnersut, kiisalu akinik millilerineq aningaasalersorneqartareersoq. Taamatut iliornikkut nunaqarfinnut, illo­qarfinnut, inunnut ataasiakkannut imaluunniit suliffeqarfinnut tapiissute­qartarnerup pisariaqassusia ilisimaneqarnerulerlunilu oqallisigineqarnerulis­sagaluarpoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput tapiissuteqar­tarnermik imaluunniit agguaassisarnermik periuseq aningaasarsiornikkut ineriartornermut naammattumik sunniisinnaassuseqanngitsumut tunngavi­usartoq. Suliffeqarfiit innuttaaqatigiillu anguniagaqartuarnissaannut kaju­milersitsiniarneq minnerulerajuttarpoq suliffeqarfiup aningaasarsiornera innuttaaqatigiilluunniit ataannartinneqarnerat avataaniit qulakkeerneqa­raangat.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat tapiis­suteqartarnermik periuseq atuuttoq allanngortinneqassasoq siunissami ta­piissuteqartoqartalerluni pingaartumik siunertanut aalajangersimasunut marlunnut:
1. Suliffeqarfiit allanngortiteriffigineqarnerisa nalaanni imaluunniit nutaa­nik pilersitsinermi tapissutit piffissamut aalajangersimasumut atuuttus­sanngortitaasut.
2. Nunaqarfinnut illoqarfinnulluunniit imaluunniit innuttaaqatigiinnut siu­mut naatsorsuutigeriinngisamik tunngaveqartumik isertitakkaminnik nalinginnaasunik isertitsinngitsoornermik eqqugaasunut tapiissutit pif­fissamut aalajangersimasumut atuuttussanngortitaasut.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat peqatigitillugu inassutigaat inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut tapiissutit nunanut niueqatigisartak­katsinnut unammillertakkatsinnulluunniit naleqquttunngorsarneqassasut. Minnerunngitsumik aalisarnermut aalisakkanillu suliffissuaqarfinnut Dan­markimiittunut EU-miittunullu pingaaruteqartunik tapiissutinik aaqqissuus­sisoqarsimavoq. Nioqqutissiassaqalernermik peqquteqartumik suliffissua­qarfinnik pilersitsineq nunamilu maani nioqqusianik piariivitsiterinerit nunat immikkoortuinut suliffeqarfinnullu tapiissutinik pisartunut unammillissap­put, taamaattumik nunami maani sullivinnut taakkununngarpiaq tapiissuti­nik amerlangaatsiartunik aalajangiusimannartitsisoqartariaqassaaq.
Suliffeqarnermi atorfissaarunneqartut peqataateqqilerneqarnissaannik suli­niuteqarneq atuuttoq, tamakkerlugu paasineq ajornartutut isikkoqarpoq. Assersuutigalugu paasinarsisinneqarsimanngilaq massakkorpiaq namminer­sornerusunit kommuninillu suliniut qanoq kinguneqartinneqarumaarnersoq.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat inassutigaat suliniut ataat­simut isigalugu allanngortiterneqassasoq. Kapitalimi siuliani oqaatigine­qartutut tassuunakkuttaaq akisussaaffeqarfinnik pisinnaatitaaffeqarfinnillu qitiusumiit nunap immikkoortoqarfiinut naapertuuttumik siaruaasoqartaria­qaraluarpoq. Inassutigineqassaarli pisinnaatitaaffiliinertalinnik ilin-niar­titsinerit pisarnertut qitiusumiit ataqatigiissaarneqartarnerat ingerlaannas­sasoq.
Tamanut aalajangiilluinnartussaq tassaavoq ilatsiinnalerfiusumik pilersuiso­qartarnerata kipitinneqarnissaa. Tamannalu aatsaat pisinnaavoq najukkani ataasiakkaani suliffissaaleqinikkut anningaasaqarnikkullu annikitsuinnarmik aaqqissuussivigineqartartuni ajornartorsiutaasartut iliuuseqarfigineqarpata. Tamatumanilu kommunit ullumikkornit annerusumik akisussaaffimmik tigu­sisariaqarput, ullumikkut qitiusumik oqartussaasut aamma sinerissamiittut akornanni akisussaaffiit oqartussaassuseqarnerillu killiligaanngiusartumik inissisimasarmata.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat kommu­nit annerit nutaat suliffissaqartitsiniarnermik qulakkeerinninnissat aningaa­sarsiornikkullu annertusaanissat nutaamik pilersitsiviusinnaaqqullugit suli­assanik pineqartunik isumaginnittuusassasut, saniatigut Namminersorne­rullutik Oqartussat ilinniartitaanerit piginnaanngorsarfiusut pilersaarusiuun­neqarlutillu ingerlanneqarnissaat isumagisarigaat.

 Qulaanut

2.6 Inuussutissarsiutitigut imminut qitiutittumik ineriartortitsinermik piorsaaneq

Aningaasarsiorneq imminut annerusumik napatittoq anguneqassappat pi­sariaqarpoq isertitarisartakkanit inuunermik pitsaasumik atugaqarnissamut tunngaviusussat amerlanerit Nunatta iluani pilersinneqarsinnaasarnissaat, taamatullu avataaneersut annikinnerulersinneqarnissaat. Tamannalu aat­saat pisinnaavoq isertitarisartakkatut nammineq pilersittakkatta annertusi­nerisigut, taamaasillutik avataaneersut (assersuutigalugu ataatsimoortumik tapiissutaasartut) sunniutaat annikillisikkutsigik.
Inuiaqatigiinni isertitarisartakkat amerlinerat arlalitsigut pisinnaavoq. Assersuutigalugu tunisassiaareersut nalingat annertusiniarneqarsinnaavoq, imaluunniit tunisassiornernik nutaanik pilersitsisoqarsinnaavoq. Ilutigalugu soorlu ilinniartitaanerit qaffasissusiat, aningaasarsiat qaffasissusiat aam­malu akit qaffasissusiat sunniuteqaqataasarput Nunatsinni tunisassiornerit suut ingerlanneqarsinnaanerannut.
Aningaasarsiornikkullu isertitaasartunik annertusaanissaq suliassaavoq imaannaanngitsoq. Taamaattumik tamatuma qanoq ingerlanneqarnissaanut ataatsimoorussamik pilersaaruteqartoqartariaqarpoq.
Pilersaarusiarlu immikkoortunut pingasuinnut agguataarneqarsinnaavoq:
1. Tunngaviusumik inuussutissarsiutit pioreersut imminnut napatis­sinnaalissapput.
2. Malitsigisaasumik inuussutissarsiutit annertusilerneqarlutillu piorsaavigineqassapput.
3. Inuussutissarsiutaasinnaasunik nutaanik annerusumik ujartuiso­qarlunilu piorsaasoqassaaq, tamatumani tunngaviusu­mik imaluunniit malitsigisaasumik inuussutissarsiutaappata.
Inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi annertusiartortumi suliffissanut nutaanut aningaasaliisarneq aningaasarsiornerinnarmut tunngassuteqan­ngilaq. Nunamut sorliugaluartumulluunniit pingaaruteqartarpoq innuttaasui­nit ikinnerussuteqartut sulisitsisunngorsinnaanissamik ineriar­torsinnaanis-saannut tunngavissiisinnaanissaq.
Namminersornerulluni Oqartussaanerup nalaani namminersorlutik inuussutissarsiortut ineriartornerat pivoq qallunaarpassuit amerlanerussuteqarfigisaannik; tamannalu oqaluttuarisaanikkut tunngaveqarpoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput maani najugallit sulisitsisutut ullumikkornit annertunerusumik inissisimalernissaat periarfissiuutissallugu pingaaruteqartoq. Suliffeqarfiup suulluunniip tunngaviatigut aningaasalernissaani najugaqavissut sulisitsisuulersinnissaat tamatigut anguniartariaqarpoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat suliffeqarfiit nutaat pisortanit tapersiiffigineqartut pilersittarnissaasa aallaqqaataaniit suliniutigisarnissaanni piumasaqaatigineqartassasoq suliffeqarfiit pioreersut, assersuutigalugu nunani allaniittut suleqatigisarnissaasa (joint-venture) isumaqatigiissuteqarfigisarnissaat. Taamaaliornikkut aqutsisuulersussat piginnaaneqarfigisassanik misilittagassanillu pisariaqartinneqartunik pissarsisalersinnaapput, suliffeqarfiit aallarnisarneranniilli patajaatsuunissaq pilersinneqaqqullugu. Tamatumunnga peqatigitillugu suliffeqarfinnut pilersinneqartunut nutaanut teknologip pisariaqartinneqartup pigilersinnissaa qulakkeerneqassaaq.
Inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut pitsaanerpaanik atugassaqar-titsinissaq naalakkersuinikkut salliutillugu anguniarnissaa pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu inuussutissarsiutit suliffeqarnerillu ineriartortinnissaannut pisortanit ikorfartuutissat sunniuteqarsinnaalluartut pilersinneqassapput, tassani pingaartumik sulisut piginnaasaqarnerulersinnissaat.
Siunissaq isigalugu pisussaaffiit ersarinnerusumik agguaanneqartalerpata Nunarput aallartitsivigissallugu suliffeqarfinnut tutsuiginarnerulissaaq. Suliffeqarfiup aallartinnissaanut imaluunniit suliffeqarfiup pioreersup ingerlateqqinnissaanut tapiisoqassatillugu tapiissutit taamaattut aallaqqaataaniilli killilimmik piffissalerneqartarnissaat pingaaruteqarpoq.
Allannguutit inuussutissarsiutinut atugassarititaasunut sunniuteqartut piffis­saalluarallartillugu avammut nalunaarutigineqartarnissaat, piffissamilu sivisunerusumi aalajangiusimaneqartarnissaat, tassa ukiumit ukiumut allanngorartuunnginnissaat, naalakkersuinermik suliaqartut anguniarlugu ilungersuutigisariaqarpaat. Taamaaliornikkut assersuutigalugu aningaasarsiornermik ingerlatsinerup, akileraartarnermik akitsuusersuinillu ingerlatsinerup, aningaasarsiornermik ingerlatsinerup il.il. iluannni aaq­qiissute-qartarnermut atatillugu aalaakkaassuseq uppernassuseqartoq pilersinneqartarpoq.
Tamanna tunngavissatut aarlerinaateqartutut arlalinnit isigineqartarpoq, nioqqutissat eqqussukkat annikillisarnissaannut tunisassiulernissat nutaat eqqarsaatigalugit. Taamaattorli Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput nunanut allanut aningaasarsiorneq tamaat isigalugu pitsaanerulissappat nioqqutissat nutaat avammut tunisassat eqqussugassallu nassaariniartuarnissaat pingaaruteqartoq. Nioqqutissat tikisittakkat annikillisarnissaannut tunisassiulernissaq eqqarsaatigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat nioqqutissat assigiinngitsut arlalippassuit avataanit eqqussornerisa annikillisinnissaannut periarfissat sukumiisumik misissuiffigineqassasut.
Avataanit eqqussorneqartartussat pingaarnersarigunarpaat nukissiuutit allatut ittut atorneqartalernissaat, uuliamik pisariaqartitsineq killilersimaarneqassappat.
Akerlianilli Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat illuinnaasiortumik nammineq pilersulernissaq mianersoqqussutigaat, nunatsinni inuussutissarsiornikkut pisinnaasat nukissallu tunisassiornernut mikisunut amerlavallaanut siammartiterneqarsimammata nunatsinni namminermi pisisarneq annikereeqqimmat.
Suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut ineriartortitsinissani assigiinngitsuni pingaaruteqarput imminut nammassinnaasumik aningaasarsiornissamut tunngaviliisuussammata. Suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut ataatsimut isigalugit ullumikkut katillutik 8-9 milliarder kroninik tunisassiaqartarput taamaalillutillu nunami maani inuussutissarsiorneq tamaat isigalugu annertunerpaamik peqataaffigisaqarlutik.
Taakku ullumikkut annertussusiat aaqqissuussaanerallu eqqaassagaanni namminersornerulluni oqartussaanerup atuutilerneraniilli aaqqissuussaanermik tunngaveqarput. Namminersornerullutik Oqartussat aallaqqaataaniilli suliassaasa pingaarnersaraat suliassat naalagaaffimmit tigoorarnissaat KGH-qarallarmalli annertuutigut pilersinneqartarsimasut. Tassani pineqarput suliffissuaqarnikkut suliassat (aalisarneq aalisakkanillu tunisassiorneq) aammalu angallanneq, attaveqarneq pilersuinerlu.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput suliffeqarfiit pisortat pigisaat eqqarsaatigalugit piffissamut qanittumut, akunnattumut ungasinnerusumullu pilersaarusiornissaq pisariaqartoq. Siunissaq qanittoq eqqarsaatigalugu (ukiut 3-4) suliffeqarfiit (ingerlatseqatigiiffiit) suliaat peqqissaartumik misissuiffigineqassapput nalilersorneqassallutillu. Misissuinissani siunertarineqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat naalakkersuinikkut aqutsinikkullu sinniisuutitaasa pitsaanerusunik ilisimasaqalernissaat. Ilisimasassat taakku atorneqassapput ilaatigut ingerlatseqatigiiffiit suliaasa pingaarnerit paasisaqarfiginissaannut ilaatigullu suliat pingaarnerit iluanni ingerlatseqatigiiffiit kiffartuussinerinut siunertat piginnittut sukumiinnerusumik aalajangersaanissaannut tunngavississallugit.
Suliat ingerlatseqatigiiffiit pingaarnertut suliarinngisaasa peerneqarneranniilli nunatta aningaasarsiornera annertuumik ilorraap tungaanut aallariartinneqassaaq suliffeqarfiit mikisut akunnattullu nutaat iluaqutaasumik aningaasaliiffigineqarsinnaalissammata.
Siunissaq akunnattoq isigalugu (ukiut tulliuttut 10-t) siunertat nutaat aalajangersarneqartariaqarput suliffeqarfiit ullumikkut suliaasa ingerlannissaannut piginneriaaseq, pisinnaasassat nakkutilliinissallu qanoq ittut pisortat ingerlatassaat eqqarsaatigalugit. Suliassami tassani siunissami qanittumi namminersortunngorsaanermi nunatta karsianut iluaqutissarsiassat kisimik isiginiarneqassanngillat. Aammali isiginiarneqassapput taamatut namminersortunngorsaanissami inuiaqatigiinnut iluaqutissat tamarmiusut.
Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu (ukiut 10-15) misilittakkat, ingerlatseqatigiiffiit pisortat pigisaasa allatut aaqqissuunneranni misilittagaalersimasut tunngavigalugit, ingerlatseqatigiiffiit namminersortunit tiguneqarnissaat pitsaanerusumik siunnerfiliuunneqartariaqarpoq, ingerlatseqatigiiffiit inuiaqatigiit kalaallit aningaasarsiornerannut sunniuteqartuaannarsinnaaqqullugit.
Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat, ingerlatseqatigiiffiit pisortat pigisaat ukiuni aggersuni annikillilerneqassasut suliaasalu pingaarnerpaat annermik suliarilernissaannut siunnerfiliuunneqassasut. Ingerlatseqatigiiffiit suliaat ullumikkut suussusersiuminaapput aammalu nunatta aningaasaqarneranut sanilliullugu annertungaatsiartuunerat eqqarsaatigalugu nunatta ataatsimut aningaasaqarneranut navianartorsiortitsivallaarlutik.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aammattaaq kaammattuutigaat, kommunit anginerit nutaat Namminersornerullutik Oqartussaniit piginnaatitsissut tigussagaat ingerlatseqatigiiffinnut pisortat pigisaannut kiffartuussinissamik assigisaannillu isumaqatiginninniartalernissanut.
Aalisarneq nunatta aningaasarsiorneranut pingaarnerpaajusoq kiffartuussinerup iluani suliffeqarfiit nutaat pilersikkiartuaartinnissaannut aqqutissiuilersinnaavoq. Kiffartuussineq nunani amerlanerpaani inuussutissarsiutini ineriartorfiunerpaavoq Nunatsinnilu aamma taamaalluni.
Aamma ukiuni qulikkuutaani aggersuni kiffartuussinerup isertitaqarfiunerpaalernissaa suliassaqartitsinerpaalernissaalu naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup kiffartuussisarnissat ineriartortinnissaat aserorsinnaavaa, inuussutissarsiutip annertuumik tapiiffigineqartarnera pissutaalluni innuttaasut ilarparujussui aammalumi nunassittartut amerlanersaat suliami tapiiffigineqartanngitsumi annikitsuararsuarmik isertitaqarfiusartuniittartut najummiuaannarneqartarmata.
Ullumikkut inuussutissarsiornermut politiki annertuutigut imatut aaqqissuussaavoq sapinngisamik inuit amerlanerpaat aalisarnermit isertitaqarnissamik tunngaveqarlutik. Tamanna inuussutissarsiutip iluatsittumik ineriartortinnissaanut pissutissaqartitsinngilaq, nunassittarnerit aalisarnermik tunngaveqartut ineriartortinnissaannut imaluunniit nunatsinni isertittakkat tamarmiusut ineriartortinnissaannut pissutissaqartitsinani. Killormulli. Aalisarnerup aalisakkanullu suliffissuaqarnerup ilaa annertusiartuinnartumik imminnut akilersinnaajunnaariartorput aalisarnerullu ingerlatiinnarniarneranut aningaasat amerlasiartuinnartut politikerit atortalerlugit. Angusassat anguneqanngitsoortalerput.
Tamanna tunngavigalugu eqqumiiginarsinnaavoq nunatta imminut aningaasarsiortinnissaa qulakkeerniarlugu inuussutissarsiutip taassuma ineriartortinnissaata salliutinnissaa Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kissaatigiuarmassuk. Tassani pissutaavoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kissaatigimmassuk aalisarneq ineriartortinneqassasoq ullumikkut aningaasarsiornerup ineriartortinneranut aqqutissiusutut inissisimaneraniit inuussutissarsiutitut suliffissuaqarnerup kiffartuussinerullu annertusiartortinnissaannut tunngaviusussatut. Aalisarnermi tassaavoq inuussutissarsiut pinngortitap pisuussutaanik inuiaqatigiinni iluaquteqarfiusoq.
Taamaattorli aalisarneq aalisakkanullu suliffissuaqarneq nunatta aningaasarsiorneranut siunissami pingaaruteqarluinnartussaapput. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup qulakkiissavai aningaasarsiornikkut sinneqartoornissaq aammalu inuussutissarsiutit nutaat ineriartortinnissaannut sulisussaqarnissaq pisuussutissaqarnissarlu.
Kisianni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq nammineq tapiissutinik isumalluutaarutitinneqassaaq aammalu aalisarnermut annertuumik tapiissuteqartarneq peqataassaaq aalisarnerup malitsigisaanik inuussutissarsiutit inuussutissarsiutillu allat ineriartortinnissaannut tunngaviliinissamut. Annertuumilli ajornartorsiutaavoq Danmarkip nunallu allat niueqatigisartakkatta aalisarnermut aalisakkanullu suliffissuarnut toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu tapiissutit atortarmatigik. Tamatuma kingunerisaanik unammillersinnaaneq eqqarsaatigalugu tapiissutit pigiinnarnissaat pisariaqarsinnaavoq nunani allani aalisarneq aalisakkanullu suliffissuaqarneq unammisinnaajumallugit.
Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup immikkoortuisa ilaat ullumikkut pissutaaqataapput ersinngitsuusaamik annertuumik suliffissaaleqisoqarneranut sulisussanillu pilersitsinikinnermut - imaanngitsoq sulisussat piukkunnaateqanngimmata suliaqarnatillu, kisiannili aalisarnerup aalisakkanullu suliffissuaqarnerup aaqqissuussaaneri ullutsinnut naleqqukkunnaarsimammata. Taamaattumik aalisarnermi sulisussat inuussutissarsiutinut tunisassiornerusunut nutaanut nuunneqarsinnaapput aalisarnermi tunisassiorneq annikillisinngikkaluarlugu.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput pingaartuusoq ullumikkut sinerissami aalisarnermik ingerlatallit pileritsatsinneqassanngitsut aalisariutinut nunamilu tunisassiorfinnut nutaanut aningaasaleeqataanissamut, siunissaq qanittoq isigalugu aalisariaatsinut allanut kinguaassiortitsisarnernullu sanilliullugu tamanna suli imminut akilersinnaannavianngimmat. Aalisarnerup aaqqissuussaanerata allanngortinnissaa pimoorullugu ingerlanneqassaaq; pingaarnerpaavorli kinguaariit nutaat aalisarnerup ilaanut tunisassiornikinnerpaanut suliaqalersinnginnissaat.
Tamatumunnga peqatigitillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput tunngavissat aamma ilagigaat aningaasarsiorneq qaavatigut malunnartumillu ineriartortinneqassasoq nunatsinni aalisakkat qaleruallillu qerisutut tunisassiarineqartartut qerisuunngitsutut tunisassiarisaleraanni, misilittakkat malilllugit tunisassiat qerisuunngitsut qerisuninngarnit akigissaartinnerulluarlugit tunineqartarmata. Tassani pisariaqarpoq timmisartukkut assartuinerusalernissaq taamaattoqassappallu mittarfiit ataasiakkaat tallineqartariaqarlutik timmisartut assartuutit anginerusut missinnaalersillugit. Aningaasarsiorneq aamma annertusitinneqarsinnaavoq avammut tunisat malunnartumik amerlisinnerisigut aamma/imaluunniit nunatsinni avammut tunisassiat suli "igariaannanngornerullugit" suliarisalernerisigut. Tamatuma saniatigut aamma pisariaqassaaq pisortat ingerlataasa annertuumik annikillisinnissaat, tassani sulisuusut ilinniarluarsimasut atuarteqqillugit suliami tunisassiorluarfiusumi pingaartumillu suliffeqarfinni avammut tunisassiorfiusuni sulilersillugit. Allannguutissanut taaneqartunut peqatigitillugu atuartitsinerup sunniuteqarnerulersinnissaa sulisussanillu saniatigut piukkunnarsarnissat suli pisariaqartinneqartuassapput.
Siuliani taaneqartut takutippaat aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq annertoorujussuarmik allannguuteqarfiussasoq tamannalu inuiaqatigiinnut kalaallinut tamanut aamma sunniuteqassalluni. Ajornartorsiortitsilersussat taakku anigorneqarsinnaassappata aalisartut sumiiffinnilu innuttaasut allannguutinit eqqugaasussat isertitaqarfiusinnaasut allat ujartortuartariaqassavaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput allannguutissanut allatut ajornartumik pisussanut tunngatillugu kikkut ajornartorsiulernissaat ataatsimut paasineqartariaqaraluartoq ajalusoorfiusinnaassasoq. Siunissami pisussat eqaannerusumik passunneqarsinnaaqqullugit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat taamaattumik siunnersuutigaat pisortat aalisarnermi inuussutissarsiutinilu malittaasuni sulisitsinerat annertuumik killilertariaqartoq.
Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat, aalisarneq pillugu ilisimasassatigut ataatsimoorussamik tunngavissiisoqassasoq. Tamanna pisinnaavoq aalisarneq piniarnerlu pillugit qitiusumik paasissutissiivimmik (videnscenter) pilersitsinikkut kiisalu qitiusumik paasissutissiivik taanna sulisulerneqassasoq nukissaqartinneqassasorlu nunarsuarmi niuerfinni pissutsit, pinngortitami pisuussutit qanoq issusiat ineriartornerallu kiisalu nunatsinni tunisassiornikkut pissutsit pillugit ataatsimoorussamik paasissutissaasiviup (vidensbank) pilersikkiartuaartinnissaanut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput aalisarnerup iluarsiiviginissaa pillugu aalajangiinissat pissasut tamatuminnga suliallit ataasiakkaat peqatigilluinnarlugit pisortat suliaasa nunap immikkoortuinut siammartinneqarnissaat naligalugu. Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat aalisarnerup nuna tamakkerlugu iluarsiiviginissaa tunngavigalugu nunap immikkoortuini aalisarnermik suliaqarfiit ingerlatsiviginerat agguarneqassasoq. Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuutigineqarpoq aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup akileraarusiiffigineqartarnera imaalillugu aaqqissuunneqassasoq nunap immikkoortuisa ataasiakkaat namminneq immikkoortuminni pisat nalingi akileraarusertassagaat.

Qulaanut

2.7 Peqatigiinneq nutaaq

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut suliassiissummi namminersornermik kissaateqarneq aningaasarsiornikkullu imminut napatissinnaanerusumik aningaasasiornerup ineriartortinneqarnissaanik pisariaqartitsineq ataatsimoortinneqarput:
"Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineer­sinnaanerata ineriartorteqqinnissaanut periarfissat pillugit isumaliutissiissusiornis­samik suliakkerneqarput sulinerminni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu imminnut oqimaaqatigiinnissaat tunngavigalugu."
Pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu imminnut oqimaaqatigiinissaannik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitani paasininnineq imaap­poq namminersorneq aningaasar­siornikkut imminut napatinnermik tunngaveqassasoq. Aningaasarsiornikkut imminut napatinneq tunngaviusumik imatut paasineqassaaq inuiaqatigiit naalagaaffiup tapiis­sutaanik isumalluuteqarnerput annikilliartussasoq, naalagaaffiullu suliassanik allanik Kalaallit Nunaanni isumaginninnera aamma annikilliartussasoq.
Namminersornerulluni Oqartussaanerup 1979-imi eqqunneqarneranniit ullumikkumut naala­gaaffiup Kalaallit Nunaannut ataatsimoortumik tapiissutigisartagai annertuumik amer­liartorsimapput, Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfinnik amerlanerujar­tuinnartunik tigooraanerat peqatigalugu. Tamatumunnga peqatigitillugu Nunatta Karsi­ata ataatsimoortumik tapiissutitigut pissarsiarisartagai tamarmiusut amerliartorsimap­put. Nunatta Karsiata ataatsimoortumik tapiissutitigut pissarsiarisartagai 1995-imi amerlanerpaagamik isertitat tamarmiusut tallimararterutaannik pingasunik amerlas­suseqarput. Tamatuma kingorna aalaakkaaleriartorsimapput, 2001-imilu isertitat affaasa missarluinnaralugit. Ataatsimoortumik tapiissutit 2001-imi 2,8 milliarder koruu­niupput. Naalagaaffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai tapiissutaalu allat ukioq taanna 600 millioner koruunit missaanniipput.
Taamaalilluni naalagaaffik Kalaallit Nunaannut katillugit 3,4 milliarder koruuninik aningaasartuuteqartarpoq. Inuiaqatigiinnut nalinga suli annertuneruvoq. Ataatsimoor­tumik tapiissutit ilaat inoqutigiinnut tapiissutitut, akissarsianut imaluunniit nunami maani nioqqutissanik pisinermut atorneqartarput, taamaaliornikkullu aningaasat inger­laarneri nutaat inuiaqatigiinni pilersinneqartarlutik.
Bruttonationalprodukt (BNP) tassaavoq inuiaqatigiit tamakkiisumik nalilinnik pilersi­taat. 1988-imi nunami maani BNP katillugit 7,7 milliarder koruuniusutut naatsorsor­neqarpoq. Tassa imaappoq naalagaaffiup Kalaallit Nunaat pillugu aningaasartutai inuiaqatigiit nalilinnik pilersittagaasa annikinnerpaamik affaannik amerlassuseqartut.
Kalaallit Nunaanni aningaasarsiornermik imminut napatilivinnissaanik pilersitsinis­saq namminersornermik pilersitsiniarnerup utaqqeqqaartariaqanngilaa. Kisiannili siuliani naatsumik nassuiaatigineqartut takutippaat Kalaallit Nunaata anguniagaa nutaaq anguneqassappat ullumikkut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat annertungaatsiartumik allanngortinneqartariaqartoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulineranni aallaavigineqarpoq kissaatigineqartoq Danmarkip Nunattalu ataatsimoorlutik suleqatigeeriaaseq pitsaanerpaaq nassaarissagaat. Suleqatigeeriaaseq Nunatta aningaasaqarneranik inuussutissarsiutaanillu atugassarititaasunik namminerlu peqataaneranik tunngavilik.
Ukiuni Namminersornerulluni Oqartussaanerup nalaani suleqatigeeriaatsip Nunarput moderniusumik inuiaqatigiiffiusutut ineriartortissimavaa, innuttaasut inuunerminni atugarisaat nunani killerni atugaasunut naligitinneqarlutik.
Erseqqissumik isumaqartoqarpoq naalagaaffeqatigiinnerup ineriartorteqqinnissaa aammalu inuiaqatigiit kalaallit ineriartorteqqinnissaat pissasut nunap nammineq piumasarisai nunallu nammineq peqataanera tunngavigalugit. Kisianni aamma isumaqartoqarpoq ineriartortitseqqinneq ingerlanneqartariaqartoq naalagaaffiup namminersornerusullu suleqatigiinnerisigut. Taamatut suleqatigiinnissami illuatungeriinnut marluusunut ataatsimoorussamik piumasaqaatitaqarpoq aammalu illuatungeriinnut marluusunut tamarmik immikkut piumasaqaatitaqarluni.
Naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigeeriaasissami nutaami pineqartussat ataatsimut isigissagaani ullumikkut suleqatigeeriaatsimi pitsaaqutit ajoqutillu nutaamik paasineqarnissaat tunngaviusariaqarpoq.
Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigeeriaatsimut nutaamut ilusiliinerup suliari­nerani akisussaaffiit naalagaaffeqatigiinnerup akisussaaffigisai, illuatungeriillu tamar­mik immikkut akisussaaffigisaasa suunissaat pillugit anguniakkanik aalajangersaaso­qartariaqarpoq.
Naalagaaffeqatigiinnermi illuatungeriit marluusut suleqatigiinnerup nutaap imaata naam­maginartuuneranik ataatsimoorlutik tamarmillu immikkut paasinninnissaat pingaaruteqarpoq. Aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu suleqatigiinnerup imaata Kalaal­lit Nunaata aningaasarsiornikkut imminut napatilernissaanut iluaqutaasussatut aningaasaliinertut isiginissaa isumaqatigiissutigineqartariaqarpoq.
Siunniussaq taanna qulakkeerneqarsinnaassappat naalagaaffiup illuatungaani piffis­sap ilaani Kalaallit Nunaannut aningaasartuutini millisissavai, Kalaallillu Nunaata illuatungaani aningaasarsiornini imminut napatinnerusoq qulakkeersinnaallugu, taa­malillunilu namminersornermut tunngavissaq inaarutaasoq qulakkiissallugu. Immikkoortut pingajuattut siunniussap matuma imarisinnaavai suliniutit suliassat nutaamik agguarnerat aqqutigalugit illuatungeriinnut marluusunut isertitanik qaffaasussat ataat­simoorussamik ullumikkut suliniutaasut imaluunniit ataatsimoorussamik suliat nutaat iluanaaruteqarfigilernerisigut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissusiortoqassasoq, illuatungeriinnut marluusunut aningaasarsior­nikkut inuuussutissarsiutinillu ingerlatsinikkut suliniutit ukuusut aalajangersarlugit:

  • Ataatsimoorussamik suliniutit.
  • Namminersornerullutik Oqartussat suliniutaat.
  • Naalagaaffiup suliniutai.

Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummi siunertarineqarpoq ineriartornissamut sukumiisumik pilersaarusiornissaq, Nunatsinni imminut napatissinnaasumik aningaasarsiornissap qulakkeernissaanut allannguinissani aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu tunngavissat patajaatsooqqullugit. Aningaasarsiornikkut tunngavissat annertuumik patajaassuseqarnermik taamatullu kalaallit inuussutissarsiornerannut aningaasaliinissamut periarfissagissaarnermik avammut takutitsisuusut.
Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi qulakkeerneqassaaq namminersornerusut ineriartortinnissaannut suli tapiissuteqartarnissaq, tapiissuteqartarneq annertunerpaamik sunniuteqartoq piviusorlu. Assersuutigalugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Nunatsinni inuussutissarsiornerup imminut sammititap qulakkeernissaanut peqataasariaqarpoq, nioqqutissat kiffartuussinerillu Danmarkimit eqqussukkat annikillisinnaaqqullugit taamaalillunilu aalisakkanik qalerualinnillu nioqqutissiassatut avammut tunisaqartarneq siunissami nioqqutissianik pisiariuminarsaasarneq nunami maani ineriartortitsinermik taarserlugu.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aningaasarsiornerup inuussutissarsiornerullu ineriartornerata paasiniaaqissaarneranni takutinneqarpoq, pisortat aningaasarsiornerinnaanngitsoq aammali inuiaqatigiit ataatsimut aningaasarsiornerata sukumiisumik takusinnaanissaanut sakkussaq annertuumik amigaatigineqartoq. Nunatta aningaasarsiornikkut killiffia ineriartorneralu pillugit ataatsimoorussamik tunngaviusumillu paasisimasaqarneq amigaataaqataagajuttarpoq, taamaalillunilu naalakkersuisut Inatsisartullumi ilisimatusartut siunnersuisoqatigiillu avataaneersut paasiniagaanik ilisimasassanik pissarsiniartariaqartarlutik.
Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat, ullumikkut siunnersortitut atortakkat nalilersorneqassasut pisariaqarpallu ikilisinneqarlutik, aningaasarsiornermut siunnersuisoqatigiit pilersinnissaat akissaqartikkumallugu. Siunnersuisoqatigiit nutaat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit aningaasarsiornerat pillugu ilisimasassanik pilersitsissapput siammarterissallutillu. Siunnersuisoqatigiit ilisimasaat peqataassapput naalakkersuinermik suliallit, pisortat oqartussaasuisa namminersortullu ikiornissaannut angusartagaat pitsaanerulersinniarlugit taamatullu inuiaqatigiinnut kiffartuussinerisa pitsaanerulersinniarlugu.
Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsiornermut siunnersuisoqatigiit naalakkersuisunit toqqarneqassasut, kisiannili sulinerminni pisortat namminersortullu oqartussaaffiinit tamanit kiffaangissuseqartinneqassasut. Siunnersuisooqatigiit allattoqarfimmik pilersitsinissaannut aningaasaliiffigineqassapput aammalu pisortat paasissutissaataannut inuiaqatigiinnilu pissutsit pillugit paasissutissanut isersinnaatinneqassallutik.
Aningaasarsiornikkut tunngavigisat ajorseriarnerat tunngavigalugu inuiaqatigiinni saniatigut annertuunik allannguisoqarnissaa Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pissusissamisoorsorinngilaat. Pisortat aqutsinerisa allanngortinnissaat taamatullu namminersortut allannguiffiginissaat nutaanik aningaasartuuteqarfiugallassasut naatsorsuutigineqartariaqarpoq aammalu ikaarsaariarnermi inuttut aningaasartuutit annertusineqassanngillat naalagaaffimmit tapiissutit sapiillisaarnikkut annikillisinnerisigut. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kissaatiginngilaat namminersulernissaq pilersikkiartuaarneqassasoq innuttaasut ataatsimut isigalugit atugarisaat akigalugit.
Taamaattorli innersuussut matuma siuliani pineqartoq pissutissaqartitsivoq oqaluuserissallugu Kalaallit Nunaata namminersorneq sumut atorniarneraa sunillu piumasaqarfiginiarneraa ullumikkut tunngavioreersut allannguuteqartinnagit. Assersuutigalugu eqqortumik tunngavilersuutigineqarsinnaavoq suleqatigiinnissamut tunngaviusoq pioreersoq piumasaqaatillu pioreersut tungavigalugit illuatungeriinnut marluusunut iluaqutaasumik niuernikkut politikkimi annertusisamik namminersulernissamut Kalaallit Nunaat isumaqatiginninniarsinnaasoq.
Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigaat, naalagaafimmit tapiissutit pillugit ullumikkut isumaqatigiinniartarnerni tunngaviusartut allannguuteqartinneqassanngitsut. Tamatumunnga peqatigitillugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutip atuuttup allanngortinnissaa pillugu naalagaaffimmik isumaqatiginninniarnissat aallartitsinnagit piumasaqaatit makku naammassineqarnissaat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kissaatigaat:
1. aningaasarsiornikkut iliuusissanik pilersaarusiortoqassasoq aaqqissuussaaneq pitsaanerusumik nakkutigineqartoq tunngavigalugu. Iliuusissatut pilersaarummi erseqqissumik nassuiarneqassaaq naalagaaffimmit tapiissutaasartut qanoq ilillugit isertitanit allanit taarseriartuaarneqassanersut, nunamut tamarmut taamatullu nunap immikkoortuinut sumiiffinnullu ataasiakkaanut. Aningaasarsiornikkut iliuusissatut pilersaarummi ullumikkut siunissamilu nakooqutitut inissisimaffiit nassuiarneqaannassanngillat, aammali nassuiarneqassalluni innuttaasut ilarpassui sulisinnaasutut ukiullit pisortanit pilersugarinissaat siunissami qanoq ililluni pinngitsoortinneqarsinnaassasoq.
2. Nunatsinni inuussutissarsiutit ataatsimut ineriartortinnissaannut iliuusissanik pilersaarusiortoqassasoq iliuusissallu aallartinneqassasut. Iliuusissatut pilersaarummi piviusorpalaartumik nassuiarneqassaaq isertitat, naalagaffimmit tapiissutit annikillisinneratigut peertut matussusernissaannut isertitat annertuseriaatissaattut periarfissat. Inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut suliniummi siunnerfigineqassapput inuussutissarsiutit ullumikkut tunngaviusut amerlisinnissaat, tassani ilanngullugit minnerunngitsumik aalisarnerup malitsigisaanik inuussutissarsiutit pilersut kiisalu nioqqutissanik avataanit tikisitsisarnerup killilersimaarnissaanut annertusisamik nioqqutissiorneq, tamanna unamminermi atugassarititaasut tunngavigalugit pisinnaagaanngat. Iliuusissatut pilersaarummi aammattaaq pineqassapput piviusorpalaartumik isumaliutersuutit pinngortitami pisuussutit ingerlatsiviginerat qanoq ililluni pisinnaasoq nungusaataanngitsumik.
3. Pisortat ingerlatsinerisa annertuumik allanngortinnissaannut annikillisinnissaannullu iliuusissatut pilersaarusiortoqassasoq iliuusissallu aallartinneqassasut. Iliuusissatut pilersaarut taanna inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut pilersaarummut toqqaannartumik attuumassuteqassaaq, pisortat ingerlatsisoqarfiini sulisutut tunuartitaasut namminersortuni nutaanik suliffittaartissinnaaqqullugit.
4. Innuttaasut ilinniartitaanerisa malunnartumik annertusitinnissaannut iliuusissatut pilersaarusiortoqassasoq iliuusissallu aallartinneqassasut. Ilinniagaqartartut amerlassusiat, tassa inuusuttut ukioqatigiiaat amerlassusiat pisinnaatitsissutaasumik ilinniagaqartartut amerlisinneqassapput nunani avannarlernisut naapertuuttunngortillugit. Meeqqat atuarfiini aammalu inuusuttuaqqat ilinniarfiini, inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerni aammalu nangitsisumik ilinniartitaanerni atuuttuni allannguutit sukumiisut saniatigut iliuusissatut pilersaarummi aammattaaq pineqassapput, pilersaarummi ullumikkut sulisinnaasut ilinniartitseqqittarnerit piukkunnarsaqqittarnerillu qitiusumik ataqatigiissaarneqartumi, inuussutissarsiutit nutaat pilersittarnissaanni peqataasinnaasussami.
Periaasissanut iliuusissanullu pilersaarusiassat taaneqartut suliarinissaannut ilisimasassatut tunngavissat isummannaatsuutikkumallugit siunnersuutigineqarpoq, paasiniaaqqissaarnerit suliarineqassasut Aningaasarsiornermut Siunnersuisoqatigiit ataanni allattoqarfimmit, taassuma pilersinnissaa oqaatigineqareersutut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanit inassutigineqarpoq. 

Qulaanut

3.1 Inunnik isumalluuteqarneq

3.1 Aallarniut Nunagisami atugassarititaasunit pingaarnersaasarput inui. Namminersorneq tassaavoq innuttaasut namminneq qinigaat, taamaattumik inuiaqatigiit namminersortut aaqqissuunniaraanni tamanna inuiaqatigiit anguniagassamittut saqqummiussaat tunngavigalugit ingerlanneqassaaq. Namminersornerlu pillugu Isumalioqatigiissitat ataanni suleqatigiissitaliat ilaata suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu pissutsit samminikuuai.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutigisaminni immikkoortut pingaarnerit makku pingaartitaraat:

  • Suliffeqarnermi ineriartorneq inuiaqatigiinni tamanit qanimut malinnaaffigineqartariaqarpoq.
  • Kikkut'uku sulisussanik pisariaqartitsisuusut?
  • Sulisoriniakkat qanoq ilinniartitaasarpat?
  • Sulisitsisup sulisartullu akornanni pissutsit qanoq inissisimappat?
  • Suliffeqarnermi pilersaarusiortarneq, aqutsineq kiffartuussisarnerlu qanoq ingerlanneqartarpat?

Nunanut tamalaanut sammisumik inissisimaneq.

Qulaanut

3.2 Suliffeqarnermi ineriartorneq

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput inuinit isumalluutit pitsaanerusumik iluaqutiginiarnissaasa qulakkeernissaannut sakkussaalluartoq qinikkat aalajangiisartullu allat suliffeqarnermi maanna siunissamilu piumasaqataataasussatut takorloorneqartut nalilersornissaannut ilisimasaqarluarnissaasa qulakkeerneqarsimanissaat.
Ilisimasassat tamakku matumani ataatsimut taaguuserneqarsimapput: Suliffeqarnermi ineriartorneq pillugu ilisimasanik katersuineq. Tamatumanilu tunngaviusumik anguniagaasoq ima oqaasertalerneqarsinnaavoq:
Suliffeqarnermut sunniuteqarlutik unammisassatut ajornartorsiutigisassatullu ilimagisinnaasat, taamatullu naalakkersuinikkut arlaatigut iliuuseqarfiusariaqarumaartussat suussusersinissaat. Tamatuma saniatigut aaqqiissutaasinnaasunik siunnersuuteqarsinnaanissaq.
Suliffeqarnermi ineriartorneq suli malinnaaffigineqartuartariaqarpoq, taamaasilluni sulisinnaassusillit, suliffissaqartitsiniarneq, suliffissaarusimaneq, aningaasarsiat isertitallu pillugit pissutsit aammalu sulisorisat piginnaasamikkut periarfissarititaat pillugit paasissutissaasariaqartunik pineqartullu pillugit aalajangersaasarnissaminnut naalakkersuinikkut aalajangiisartut ilisimasaqartuaannarsinnaaqqullugit. Taamaattumik inatsisiliani nutaani il.il. pilersaarutigisatut aningaasaliinissanut atatillugu kingunerisassaannik nalilersuisarnissaq aamma pingaaruteqarpoq. Taamatuttaaq pingaaruteqarpoq nunat tamalaat akornanni niuernikkut unammilleqatigisatsinnut periutsinik ineriartortitsinitsinnut atatillugu sanilliussisinnaasarnissarput.

Qulaanut

3.3 Kikkut'uku sulisussanik pisariaqartitsisuusut?

Namminersorneq aningaasarsiornikkut imminut napatittunik ingerlaaseqartoq pilersinniaraanni inuussutissarsiutit suliffeqarfiillu ataasiakkaat pitsaasunik sinaakkutissinneqartariaqarput. Tamanna pissaaq inuussutissarsiutit inuiaqatigiinni nalilinnik pilersitsisuusartut ineriartornissaannut pitsaanerpaanik atugassiisinniarlugit. Piginnaasaqarluartunillu sulisoqarsinnaasarnissaq suliffeqarfinnut ataasiakkaanut aalajangiisuulluinnartarpoq.
Inuussutissarsiutitigut ullumikkut aaqqissugaanerup iluaniipput inuussutissarsiutit suliffeqarfiillu akuleriaat ukiut qulikkaat arlallit ingerlaneranni ineriartornerup malitsigisimasai. Suliffeqarfiillu ataasiakkaat Nunatta iluani imaluunniit nunat tamalaat akornanni niuernikkut unammillersinnaajuarumallutik ingerlaavartumik naleqqussartuartarput. Suliffeqarfiit suliaqarfiillu ilaat piffissaagallartillugu naleqqussarsinnaallutillu ineriartoqqissinnaasarput, suliffeqarfiit suliaqarfiillu allat nakkaattuuinnarlutilluunniit unitsitsiviuinnartaraluartut. Nunallu aningaasarsiorneranut aalajangiisuulluinnartarpoq sulisinnaassuseqartut piginnaasaasa inuussutissarsiutitigut ineriartornermut tamatumunnga ingerlaavartumik naleqqussartuarsinnaasarnissaat.
Inuussutissarsiutini pingaarnerni ingerlataqarneq (aalisarneq, piniarneq, savaateqarneq aamma aatsitassanik piiaaneq) ukiuni kingullerni 25-ni affaannanngorsimavoq, ineriartornerullu tamatuma muminnissaa suli takussutissaqartinneqanngilaq. Naallu inuussutissarsiuteqarfiusut taakku pitsaanerusunik tunngavissaqaleraluarpata teknologiit nutaat pitsaanerusullu malitsigiumaarpaat inuussutissarsiutini taakkunani suliffissaqartitsiniarnerup ukiuni aggersuni suli annikinnerulernissaa. Aatsitassanik piiaanermut atatillugu suli nalorninarpoq piiaanissamut suliniutinik ukiuni aggersuni aallartitsisoqarumaassanersoq. Periarfissaqarfiulluaqisunik peqarpoq, taamaattorli suliniutinik suli aallartitsisoqarani.
Nioqqutissaliortarneq (inuussutissarsiutitigut pingaarnertut ingerlatat malitsigisartagaat) Nunatsinnut atatillugu tassatuaanerupput aalisakkanik suliffissuit piffiup pineqartup iluani suliffissaqartitsiniarnikkut appariaateqarfiusimasut. Suliffeqarfiit nioqqutissaliortuusut Nunatsinni suliffissaqartitsiniarnermut atatillugu 17%-iat 1974-imi ingerlatsivigivaat, 1998-imilu tamanna 13 pct.-inut appariarsimavoq.
Ataatsimut isigalugu tamatuma kinguneraa aalisarnermi, piniarnermi aalisakkanillu suliffissuaqarnermi 1974-imi sulisut 1/3-iusimagaluartut maannakkut 1/5-iinnanngorsimammata. Taamaalilluni Nunatta Nunarsuaq tamakkerlugu ineriartorneq malippaa, tassa inuussutissarsiutit pingaarnerit tulliilu ikiliartuinnartunik suliffissaqartitsiartorlutik.
Ukiuni qulikkaani kingullerni suliffissaqartitsiniarnikkut annertusaaffiusut kiffartuussinermik ingerlatat (malitsigisamik ingerlatsiviusut) akornanni pisimapput, pingaartumillu pisortat ingerlataqarfigisaasa iluanni. Immikkoortoq suliaqarfiusoq taanna namminersornerulernerup eqqunneqarnerata kingorna ullumimut marloriaatinngungajavissimavoq. Nunatsinnilu suliffissaqartitsiniarnerup 47 pct.-ia Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu naammattuugassaavoq. Taamatuttaaq malitsigisamik ingerlatsiviusuni allani, assersuutigalugu niuernerup, kiffartuussisarnerup, akunnittarfeqarnerup aamma neriniartarfiuteqarnerup il.il. iluanni tamanut atuuttumik annertusaasoqarsimavoq.
Pisortat ingerlataqarfigisaat tassaanerupput atuisartuusut, tassaanatillu aningaasarsiornermut atatillugu immikkoortut nalilinnik annertusaaffiusartut. Annerusumillu nammisulernissamut tunngavigisassatut aningaasarsiornermik imminut napatissinnaasumik pilersitsiniaraanni aalajangiisuussaaq pisortani sulisorineqartartut, pingaartumillu kommunini suliffissaqartinneqartartut immikkoortunut allanut nuutinneqarsinnaanissaat, tassalu immikkoortunut aningaasarsiornikkut imminut napatitsisinnaasumik ineriartornissamut toqqammavissiisinnaasunut.
Nunanut tamalaanut sanilliussinerit takutippaat Nunatsinni pisortat ingerlatarisaat nunat allat amerlanerit taamatut ingerlatarisaannit annertuneroqisut. Pisortallu ingerlatarisaattut matumani taaneqartunut ilaatinneqanngillat ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut, pineqartutuaallutillu Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunit ingerlataqarfii. Suliffissaqartitsisiniarnermullu atatillugu suliffissaqartitsiniarnerup tamarmiusup affaanik Nunatsinni pisortat sulisoqartut Nunani Avannarlerni allani pineqartut pingasorarterutaasa missigigajuttarpaat. Nunatsinni innuttaasut 100-gaangata 26-it innuttaasunik kiffartuussisuusarput Danmarkimi amerlaqataanni 16-iusartut. Nunat isorartoorujussuarmi siammarsimasunik innuttaasoqartut allat innuttaasumik kiffartuunneqarnissaannut aamma ikinneralaararsuarnik sulisoqartarput. Islandimi innuttaasut 100-gaangata 17-it innuttaasunik kiffartuussisuusarput, Finlandimilu taamatut sulisorineqartut 11-iusarlutik.
Nunanut allanut sanilliussinerit ilutigalugu aamma takutippaat pisortat qitiusumik ingerlataqarfiat - tassalu Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiviat - nunani allani naalagaaffiup, amtip assigisaasaluunniit annertussusiannut naleqqiukkaanni taakkunanisulli annertutigisoq. Taamaattumik nunami maani pisortani sulisorineqartut amerlavallaarujussuarnerannut pissutaaqataanerusoq tassaavoq kommunini suliffissaqartitsineq. Kommunit minnerit annerillu 18-iusut ullumikkut aqutsisoqarfeqarput tamakkiisumik aaqqissuussaasunik unnit najukkani pineqartuni aningaasarsiornikkut tamanna imminut napatissinnaasumik aqutsisoqarfeqarnissamik immini tunngavissaqarfiusanngikkaluartoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu ingerlatsineq allanngoriartornernut matuma siuliani taaneqartunut naleqqussarneqassasoq qulakkeerumallugu kinguaariinni tulliuttuni sulisussat inuussutissarsiutinut qaffakkiartortunut ilinniartitaanissaat, minnerunngitsumillu qulakkeerumallugu sulisut ilinniarsimanngitsut inuussutissarsiutini kinguariartortuni piitsuussutsimik eqqorneqannginnissaat.
Suliaqarfiit pingaarnerit ataasiakkaat akornanni arnat angutillu sulisorineqartut amerlassutsimikkut assigiinngisitaaqaat. Taamaattumik pisariaqarpoq pisortat namminersortullu aaqqissugaanerisa siunissami allanngortinnissaat pillugu arnat angutillu agguarsimanerisa ajornartorsiutaanera isumaliutinut ilanngutissallugu.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat pisortat ingerlatsivii nunap immikkoortuinut eqiterneqassasut, taamaasilluni assersuutigalugu ilinniarfeqarfiit pisortallu ingerlataqarfii allat piginnaanernik eqiterinissaminnut aallaavigissaarnerulersikkumallugit. Tassuunakkut pitsaassuseq ataatsimullu ingerlatsinerup iluaqutissartai qulakkeerneqassapput. Illoqarfinnik inuussutissarsiutinut naleqqussaaneq taama ittoq suliffeqarfinnik kiffartuussiviusunik allanillu pilersitsinissamut periarfisseeqataassaaq, najukkani suliaqarfinni assigiinngitsuni inuussutissarsiutit malittaasut piviusorsiorfiusumik immikkut ilisimasaqarfiullutik ingerlatsisinnaanissaannut tunngavissiiffiusumik. Immikkut ilisimasaqarfiusunik aaqqissuussineq tassaasinnaavoq isumaginninnermut peqqissaanermullu ilinniartitaanernik eqiterineq kiisalu suliffinnik suliassaqarfinni taakkunani marlunni immikkut suliaqartunik pilersitsineq.
Kommunit ingerlatsinerat annikillingaatsiartariaqarpoq, naammassisaqarsinnaassutsip pitsanngorsarnerinnarinngisaatigut, aammali suliassat sapinngisamik amerlasuut nunap immikkoortuinut siammarnerisigut. Tamanna sapinngisamik annertunerpaamik ingerlattariaqarpoq kommunit namminneq suliniuteqarnerisigut, misilittakkalli takutippaat aamma pisariaqassasoq kajumissaanerup qulakkeernissaa Nunatta karsiata kommuninut sanngiinnerusunut ataatsimut tapiissutigisartagaata naligiissaarutaasullu allat allanngortinnerisigut. Tapiissutinik tunniussisarnermi sammineqarnerusariaqarput kommunit nutartersinnaanerat ilungersuutigisariaqakkaminnillu naammassinnissinnaanerat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat ilutigalugu kaammattuutigaat nunami inukitsumi siammaseqisumillu inissisimallutik najugaqarfiusumi pisortat ullumikkutut atsigisumik sullissiveqartariaqarnersut misissoqqissaarneqassasoq.
Pisortani sulisuusut ikiliartortitaanerat ingerlanneqartariaqarpoq aalajangersimasumik sammivilimmik, tassani ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut kingunissai aallaavigalugit pingaarnersiuisoqarluni pisortaqarfiit assigisaasalu iluanaaruteqarnissaat sipaaruteqarnissaallu kisiisisa eqqarsaatiginagit. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat pisortat ingerlatsiviisa anguniagassat makku pingaartillugit tunngaviginiassagaat:
a) Inuiaqatigiinnut kalaallinut naapertuussakkamik aqutsinikkut aaqqissugaanermik aalajangersaaneq.
b) Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu naammassisaqarsinnaassuseq annertusarniarlugu suliniuteqarnerulernissaq aqutsinissamut sakkussat nalunaarusiami matumani aaqqissugaanerup nakkutigisaanerata ataani ilusilersorneqarsimasut tunngavigalugit.
c) Kommunit ingerlataasa nunap immikkoortuinut agguarneqarnerat.
d) Pisortaqarfiit sammisaasa pingaarnerit pingaarnersiorlugit tulleriiaarnerat ingerlatallu sinnerisa namminersortunut suliassiissutigineqarnerat.
e) Utoqqalineq pillugu suliunnaartarneq sulisut ikilisarnerannut sakkutut atorlugu, utoqqalisunullu tunngatillugu eqqarsaatigilluakkamik ingerlatsinermik taperlugu.
f) Pisortani sulisut suliffeqarfinnut inuussutissarsiutinik ingerlatsiviusunut nuutsiternerat.
Pisortat aqutsisoqarfiannik nalimmassaanermi ingerlatsilluarnissamut aqutsilluarnissamullu aqqutissiuussisussatut atorneqartariaqarpoq anguniakkanut angusanullu aqutseriaaseq, taamaasilluni aqutsisoqarfik periarfissaqarsinnaaqqullugu ingerlatsillualersitsinerit pisinnaaleraangata sullivimmik sulisorisaanillu pinnatsitsisinnaanissamik; atugassarititaasut suliffeqarfinni namminersortunisulli sinaakkutigineqartartut malinnerullugit ingerlatsisoqalersinnaanissaanut. Pisortallu ingerlataqarfigisaanni ingerlatsillualernerit pitsaassutsillu angusaqarfiunerannik uuttortaasoqarsinnaanera qulakkeerumallugu nunanut allanut nunanullu eqqarleriiaanut sanilliunneqartartunut atatillugu ingerlavaartumik nalilersueqqissaarinerit ingerlanneqartariaqartassapput.
Pisortani annikillilerinermut atatillugu siunnersuutigineqarpoq immikkoortut oqartussaaffeqarfiusut ataasiakkaat pingaarnertut oqartussaaffeqarfiginerpaasatik ullumikkornit annerusumik samminerusalissagaat, saniatigullu suliarisartakkatik sapinngisamik annertunerpaamik avataaniit suliassanngorlugit isumagitinniartassagaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pingaartippaat pisortat ingerlatarisaanni annikillilerisoqarnerata kingorna sulisorisimasat naammaginartumik siunissaqarnissaasa qulakkeerneqarsimanissaa. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq sulianut allanut nuussinnaanermut aaqqissuussinermik ingerlatsisoqassasoq, taamaasilluni ilinniartitaanermik aqqusaagaqarnikkut aammalu aningaasalersuinissatigut periarfissanik pilersitsinikkut pisortani atorfeqarsimasut suliffeqarfinnut pioreersunut nuussinnaanissaat imaluunniit namminneerlutik suliffeqarfinnik pilersitsisinnaanissaat qulakkeerneqarsinnaaqqullugu.
Pisortat ingerlatarisaanni annertuutigut allannguinerit namminersortut ingerlatarisaannut sunniuteqarumaartussaapput. Suliffeqarfippassuit pisortat ingerlatarisaannut ullumikkut suliaqartarnerinnarnermikkut napatissinnaasut allannguinerit kingorna imminut akilersinnaajunnaassapput. Taamaattumik pisortat ingerlatarisaasa siunissaat pillugu pilersaarutinut tunngasut naalakkersuinikkut erseqqissumik tusarliunneqartuartariaqartassapput, inuussutissarsiutitigut aaqqissuussaaneq tamarmiusoq malitassanut nutaanut piffissaagallartillugu naleqqussarsinnaaqqullugu.
Suliffeqarneq aamma ilinniartitaaneq pillugu politikki allannguinissanut tamakkununnga siunnerfilerneqartariaqarpoq, tamatumani qulakkeerumallugu kinguaariinni tulliuttuni sulisorineqartartussat inuussutissarsiutinut annertusaaffiusunut sammisumik ilinniagaqarsimanissaat, aammalu suliamik ilinniagaqarsimanngitsut inuussutissarsiutini pioreersuni kinguariartortunili piitsuussutsimik atugaqalinnginnissaat qulakkeerumallugu. Taamaattumik sulisorineqarsinnaasut piginnaasassanik nutaanik suli pissarsitissinnaajuartariaqarput, pineqartut taamaasillutik suliassanik suliffinnillu nutaanik qaqugukkulluunniit tigusisinnaanissamut piginnaassuseqarsinnaaqqullugit. Tamatuma kingunerissavaa sulisorineqarsinnaasut ullumikkornit annertunerusumik ingerlaavartumillu ilinniagaqaqqissinnaanissaasa qulakkeerneqartariaqarneranik, ilutigalugulu aamma ullumikkornit annertunerusumik tunngaviusumik piginnaasaqarfigisassat pingaarnerutinneqartariaqarnerannik, suliffiusinnaasuni tamani atorneqarsinnaasussanik.
Namminersorluni inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinnissaa sapinngisamik annertunerpaamik naalakkersuinikkut toqqaannartumik malitassiissuteqarfiunngitsumik ingerlanneqarnissaa pisariaqarpoq. Naalakkersuinikkut suliaqartunut suliassaq pingaarneq tassaajumaarpoq inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinerup tamarmiusup ingerlanneqarnissaanut inatsisitigut il.il. sapinngisamik pitsaanerpaanik tunngavissiisinnaanissaq. Suliffeqarfiit pioreersut suliffissaqartitsiniarnerannut imaluunniit suliffeqarfinnik nutaanik aallarnisaanissanut tapiissuteqartoqartillugu tapiissutit taamaattut suliffissaqartitsiniarnerup siuarsarneqarnissaanorluinnaq atugassatut tunniunneqartariaqarput, tamatumani nakkutigineqarluni aningaasaliinerit aningaasarsianut akiliutigineqartartut. Tapiissutitut tunniunneqartartut suulluunniit aallaqqaataaniilli killilimmik piffissalereerneqartassapput. 

3.4 Sulisussat qanoq ilinniartitaasarpat?

Aningaasarsiornermik imminut napatissinnaasumik pilersitsisinnaanissamut tunngaviulluinnartoq tassaavoq innuttaasut qanoq ineriartornerat. Suliffeqarnermi pissutsit, pingaartumillu pissarsiassaatinneqartut, innuttaasut akornanni qanoq ineriartortoqarnerannik annikinngeqisumik sunnerneqartarput. Siullermik, sulisinnaassuseqartut amerlassusiat qanorlu katitigaanerat innuttaasut qanoq ineriartorsimanerannit pisuusarpoq. Aappassaanik, innuttaasut qanoq ineriartornerat aningaasarsiornerup tamarmiusup ineriartorneranut tunngavissiisuusarpoq nioqqutissanik sullissisarnernillu noqqaasoqartarneratigut. Taamaasilluni innuttaasut ineriartornerisa annertussusiat katitigaanerallu kikkut sulisussaminnik pisariaqartitsinerannut aammalu sulisussat qanoq ilinniartitaanissaannut pingaaruteqartarput.
Nunatsinni suliffeqarnermi pissutsit ilisarnaatigaat inuit sulisinnaasut ilarpassui faginik ilinniagaqanngitsuummata. Danmark-imi inunnit qulinit arfineq-marluk sulinerminni atorsinnaasaminnik ilinniagaqartartut sulisinnaasut kalaaliullutik inunngortut quliugaangata taamallaat sisaamat sulinerminni atorsinnaasaminnik ilinniagaqartarput.
Taamaattumik inuiaqatigiit ilinniartitaanikkut annertoqisumik anguniagassaqarput. Siullermik qularnaartariaqarpoq inuusuttut ukioqatigiit ilaasa amerlanerungaartut sulinerminni atorsinnaasaminnik ilinniakkaminnik naam-massinnittarnissaat.
Peqatigitillugu ilinniartitsinerit ilaanni annertuuni anguniagaasariaqarpoq faginik ilinniagaqanngitsut piginnaasaannik pitsanngorsaanissaq. Nalitsinni sulisut taakku ilinniarteqqinnissaannut aningaasaliissutit annikitsuararsuupput. Ukiuni aggersuni faginik ilinniagaqanngitsunut sulifissaarunnermik suliffissaaruteqqajaanermillu eqqorneqarajunnerusunut aningaasaliissutaasartut annertuumik allisariaqarput. Assigiinngitsunik piginnaasalinnik sulisussaaleqisoqarnera pissutigalugu avataaniit sulisussarsiortarneq suli annertuumik atugaavoq. Namminersornerlu pillugu Isumalioqatigiissitat nalilerpaat Nunatsinni inuussutissarsiutitigut ingerlatsinermi avataaniit sulisussarsiortarnissaq ukiuni aggersuni suli annerusumik pisariaqartinneqaleriartussasoq. Isumalioqatigiissitat ilutigalugu isumaqarput sulisunik avataaneersunik pissarsisinnaanissamut inatsisitigut taama sukannertigisumik maleruagassaqartitsineq naapertuutinngitsoq, pingaartumik piffimmi Nunatta namminersulersussap nunarsuarmioqatigiinnut suli anneruleriartortumik akuliukkiartornerani.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat Nunatsinnut avataaneersunik sulisussarsiortarneq pillugu inatsit atorunnaarsinneqassasoq.
Avataaniit suliartortut ullumernit sivisunerusumik sulisorisinnaajumallugit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat inuiaqatigiinnut ilanngutitsiniarnermik politikeqalissasoq. Inuiaqatigiinnut ilanngutitsiniarnermik politikip qularnaassavaa avataaniit suliartortut, s. ass. ilinniagartuut iilnniartitsisullu, massakkornit sivisunerusumik suliffimminni atasarnissaat. Sulisitsisut pisortaagunik namminersortuugunilluunniit qaam-matini ukiuniluunniit arlaqanngitsuinnarni tikisitanik sulisoqartarnerat akisullunilu arlalitsigut naapertuutinngilaq.
Inuiaqatigiinnut ilanngutitsiniarluni politikip peqatigalugu inuiaqatigiit kulturiata, ileqquisa pingaartitaasalu qajannaallisarneqarnissaat ilapittussavaa. Inuiaqatigiinnut ilaaqqutitsiniarluni politikip ilagissavai avataaneersut tigussaasumik neqeroorfigissallugit oqaatsinik ilinniarnissaannik kalaallillu kulturiannik ilisimasaqalernissaannik.
Inuit Nunatsinni najugaqartut siunnerfilimmik piginnaanngorsaqqinnerannut atatillugu inuusuttunut ilinniartitaanikkut neqeroorutinut ilaassapput inuusuttunut ilinniartitaanerit ilinniartitaanerillu suliassanik piginnaasaqarfiulersinnaasut, soorluttaaq inuit sulisinnaalerlutik utoqqaassuseqalereersimasut akornanni ilinniagaqaqqissinnaasarnissaq aamma neqeroorutigineqartassasoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat suliffissaaleqinerup tamarmiusup akiornissaanut aammalu suliffeqarnermi immikkuulersitsillunilu atorsinnaajunnaartitsisarnerup akiornissaannut atatillugu kaammattuutigaat ilinniartitaanikkut sulilersitsisarnikkullu aaqqissuussinerit pilersinneqartussat sioqqutsisumik ima aaqqissuunneqassasut inuup pineqartup ataatsimut inissisimaffigisaanut siunnerfeqartussanngorlugit, ilutigalugulu qulakkeerneqartassasoq taamatut suliniuteqarnerup piujuaannartussatut allanngortitassaanngitsutullu ikiorsiissutaalinnginnissaa; taamaattoqaraluarpat suliffissaaleqinermut aammalu immikkuulersitsisarnermut atatillugu suliniutigisat naapertuussarsinnaasarnissaat ajornakusoornerulissammat.
Suliffeqarnermi noqqaassutigineqartartut neqeroorutaasinnaasullu imminnut oqimaaqatigiinnginnerat - avataaniit sulisussarsiortariaqartarnerup saniatigut - takussutissaqarsinnaasarpoq sulisorisinnaasat maani najugaqartut ilaasa piffissami sivisuumi sivikinnerusumiluunniit suliffissaaleqisarnerisigut, unnit ilutigalugu sumiiffinni allani sulisussaaleqisoqartaraluartoq. Tassuunakkut suliffissaaleqisut sullivinni pilersitsisinnaanerisigut nalilinnik annaasaqartoqaannarani suliffissaaleqisut ataasiakkaat ilaqutarisaasalu inuussutissaqartinnissaannut toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamillu annertuunik aamma aningaasartuuteqartoqartarpoq. Suliffissaaleqisunut, siusinaartumik soraarnerussutisialinnut allanullu atatillugu immikkuulersitsisarneq atorsinnaajunnaarsitsisarnerillu pilersarput piginnaanngorsaanissatigut ineriartortitsisoqartannginnerata kinguneranik.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinissamut atatillugu suliffeqarnermi siunissami pisinnaasaqassutsip qulakkeerneqarnissaanut aalajangiisuutippaat sulisorineqarsinnaasut akornanni immikkuulersinneqarsimasut akuliutiteqqinnerisigut suliffissaqartissinnaalernissaat. Tamannali pissanngilaq inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq pisinnaassuseqartinniaannarlugu imaluunniit inuit pineqartut naleqassutsiminnik imminnut upperinninnerat atugarissaarnerunissaallu qulakkeerniaannarlugit, kisiannili aamma pineqartut malitseqassanngimmata inuusuttunik taamatut immikkuulersitaasunik atorsinnaajunnaartitaasunillu. Tassami inuttut atugarisat kingornussaasarput, taamaasillutillu pineqartut taakku (aamma qitornaat) ineriartornerminni peroriartornerminnilu aammalu sulisartuunerminni ajornartorsiorfiusunik atugassaqartarlutik.
Nunatsinni ilinniartitaanikkut neqeroorutaasut ullumikkut annertoorujussuupput, ilutigalugulu ilinniagaqartut Danmarkimi, Nunani Avannarlerni aamma nunani allani ilinniagaqarsinnaanissamik periarfissaqarput. Namminersornerlu pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput ilinniartitaanermi tamarmiusumi siunertarisaasoq erseqqinnerulersinneqarlunilu malinnaaffigineqarsinnaassasoq, taamaasilluni naalakkersuinikkut aqutsisoqarfinniilu suliaqartut aalajangersaasarnerminnut atatillugu tunngavissaqarluarneruleqqullugit.
Pisariaqarpoq Nunatsinni ilinniartitaanikkut taama assigiinngisitaartigisunik neqerooruteqartuannarsinnaanerup qulakkeerneqarnissaanut atatillugu nunani allani ilinniagaqarfinnik qanimut suleqateqartuaannarnissaq. Taamaakkaluartorli naalakkersuinikkut suliaqartunit ilinniartitaanerit suut Nunatsinni ingerlanneqartussatut neqeroorutaasassanersut pillugit tulleriiaarisoqartariaqarpoq. Tamatumanilu pineqarput ilinniartitaanerit oqartussaassuseqarfiulersinnaallutillu piginnaasaqarfiulersartut, taamatullu sulisoriumasatut noqqaassutigineqartartunut siunnerfillit. Nunatsinnilu ilinniartitaanernik taamatut tulleriiaarinermi immikkoortut marluk qitiulluinnartuupput.
Siullermik, ilinniartitaaneq pineqartoq naammassisaqarfiusinnaassutsikkut aningaasarsiornikkullu piviusorsiortumik tunngaveqartariaqarpoq. Ilinniartitaanerit immikkuullarissut ilinniartukittartullu aammalu ilinniartitsissutissarsiuuttarnerinut ilinniartitsisuinillu pikkorissunik tigumminniinnarsinnaanermut annertuunik aningaasartuuteqarfiusartut kiisalu inissaqartinniartarnerat atortussaqartinniartarnerallu kulturikkut, ilinniartitaanikkut kinaassutsitigullu pikialaartitsisinnaanerat inuiaqatigiinnut sammisumik tunngavissaqarsorinanngippat siuarsaavigineqartariaqanngillat.
Aappassaanik, Nunatsinni oqaatsinik atuiniarnermikkut ajornartorsiuteqartunut (assersuutigalugu kalaallisuinnaq oqaasilinnut), taamatullu allatigut nunani allani piffissami sivisuumi nunassikkumaarnissaannik naatsorsuutigineqarsinnaanngitsunut ilinniartitaanikkut neqeroorutaasinnaasut aaqqissuussaanermi pingaartinneqarnerusariaqarput.
Ataatsimut isigalugu ilinniartitaanerit makku tulleriiaarereernermi Nunatsinni ingerlanneqartartussatut siunnersuutigineqarput:
a) Ilinniartitaanerit inuiaqatigiinni aaqqissuussanerup iluani pingaarutillit (assersuutigalugit aalisarnermik inuussutissarsiornermi, aamma pisortat ingerlatsiviini atorfinnut aalajangersimasunut sammisut) (ilaatigut nunani allani aamma ingerlanneqarsinnaasut).
b) Ilinniartitaanerit aningaasarsiornikkut "imminut akilersinnaasut", imaappoq ilinniartitaanerit ilinniartoqassutsimikkut naammaginartumik pitsaassuseqartitsisinnaallutillu aningaasatigut imminut akilersinnaassuseqarnerusut (assersuutigalugit inuusuttunut ilinniartitaanerit, allaffissornermi niuernermilu inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit, sanaartornermi, saviminilerinermi assigisaannilu).
c) Ilinniartitaanerit Nunatsinnut immikkut soqutiginaateqarlutillu sammivillit assersuutigalugit ilinniartitaanerit inulerinermut sammisut (ilinniartitsisunngorniarfik, isumaginninnermut peqqinnissamullu ilinniartitaanerit aammalu oqaatsit kulturilu pillugit qaffasinnerusumik ilinniartitaanerit).
d) Ilinniartitaanerit inunnut nunani allani ilinniagaqarsinnaanissaminnik ajornartorsiuteqartunut, assersuutigalugit ataasiusumik oqaasillit.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat Namminersornerullutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni ilinniartitaanerit aningaasalersorneqartarnerat pillugu nutaanik isumaqatigiissusiortoqassasoq. Ilinniartitaanerit Danmarkimi ingerlanneqartut Danmarkimit aningaasalersorneqartariaqarput, ilinniartitaanerillu Nunatsinni ingerlanneqartut Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasalersorneqartariaqarlutik.
Tassuunakkut aamma Danmarkimi ilinniagaqartut danskinut ilinniartooqatiminnut naligiissinneqarnissaat qulakkeerneqassaaq, tamatumani stipendiat (ilinniagaqarfissinneqarsinnaanerit) ilinniagaqarnermilu taarsigassarsiaritinneqartartut aningaasalersornissaat eqqarsaatigalugit.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inunnut nunani allani immikkut pingaarutilinnik ilinniagaqartussanut pineqartunut toqqaannartumik aningaasatigut immikkut tapiissuteqartoqarsinnaanissaa ammaakkumavaat, assersuutigalugu inunnut taamatut ilinniagaqarnermikkut inuiaqatigiinni qitiusumik inissisimaffiusussani atorfeqalersussanut.
Ilinniagaqarniartunut aningaasaliinerit pineqartut piginnaaneqarfiliissutaasumik soraarummeernerminni angusaqanngitsoornerisigut maangaannartinneqartarsinnaanerat pinngitsoortikkumallugu siunnersuutigineqarpoq ilinniartitaanernut tamanut atatillugu diplom-isititsisarneq atorneqalissasoq, taamaasilluni ilinniagaqarniartup piffissap ingerlanerani modulikkaat sivikinnerit naammassisinnaasalissammagit, taamatullu arlaatigut piginnaaneqarfiliissutaasumik angusaqarfigisamik ilinniartitaanerup pineqartup ilaannaanik naammassisaqaannarsimagaluarluni.
Ilinniartitaanermi unitsitsiinnartartut pillugit ullumikkut ajornartorsiutit akuersaarneqarsinnaanngillat. Ilinniakkaminnillu naammassisaqartartut amerlassuserisartagaat ilinniartitaanernut aningaasartuutigineqartartunut tamarmiusunut sanilliukkaanni naalakkersuinikkut suliaqartunut ajornakusuulersarpoq taakku qaavisigut suli aningaasaliissuteqaqqissalluni. Taamaattumik ilinniartitaanermut aningaasartuutigineqartartut qaffaqqinnginneranni akileraarutitigut pissarsiarineqartartunit suli amerlanerit ilinniartitaanikkut suliniutigisanut atorneqarnissaannik innuttaasut ataasiakkaat naapertuussorininnissaat qulakkeerneqaqqaartariaqarpoq.
Taamatuttaaq ilinniartitsisut aamma ilinniagaqarfiit akornanni aaqqissuusseriaatsimik kajumminninnerulersitsissutaasinnaasumik pilersitsisoqarsinnaanissaa qulakkeerniarneqassaaq. Siunnersuutigineqarpoq ilinniagaqarfinnut aningaasalersueriaatsit nutaat pillugit misiliutinik ingerlatsisoqassasoq, tamatumani aningaasaliissutaasartut ilinniagaqartunut ilaatigut malinnaatittussanngortinnerisigut. Ilinniagaqarfik angusaqarluarfiutillugu ilinniagaqartunillu ornigineqarluartillugu, ilinniagaqarfik taanna immikkut akissarsitinneqassaaq, taamaasillunilu pineqartumi sulisut qullersaasullu suliniutigisartakkamik suli pitsaanerulersinnerisigut iluaqutissarsisinnaanertik aamma tunngavississinnaasassammassuk.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat Danmarkimi kalaallit allallu Nunatsinneersut Nunatsinnut uteqqillutik nunassinniartarnerannut atatillugu aporfiusinnaasartut pillugit iliuuseqartoqassasoq. Kalaallinut Danmarkimiittunut pitsaanerusumik paasissutissiisinnaasoqarlunilu attaveqaqatigiinneq pitsaanerusoq ingerlanneqartariaqarpoq, kaammattuutigineqarporlu Nunatsinni suliffiusinnaasut pillugit paasissutissanik danskit suliffissarsiuussisarfiinut paarlaasseqatigiittarnissaq pillugu isumaqatigiissusiortoqassasoq. Aporfiunerpaasartorlumi tassaavoq inissaaleqineq. Kaammattuutigineqarpoq kalallinut ilinniagaqarnermik assigisaanilluunniit pissuteqarlutik Danmarkimiikkallartariaqarsimasunut Nunatsinnullu uteqqinniartussanut inissianik immikkoortitsisoqartassasoq. Taamatuttaaq kalaallinut sivisuumik nunani allaniissimanertik pissutigalugu kalaallisut oqaatsitsinnik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit piginnaasaarussimasunut oqaasilerinermik ilinniartinneqarnissamik neqerooruteqartoqarsinnaasarnissaa qulakkeerneqartariaqarpoq.
Inuusuttut Danmarkimut ilinniariartortinneqartarnerat inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut akisoqaaq. Namminersornerlu pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat inuusuttut Nunatsinnut uteratik Danmarkimi suliliinnarnissaminnik toqqaasinnaasarnerat pinngitsoortikkumallugu inuussutissarsiutinik ingerlataqartut amerlanerusut Nunatsinni suliffeqarfiit ilaasa pisarnerattut Nunatsinni suliffittaaqqusillutik inuusuttunik siunissalinnik piukkunnaatilinnillu ujarlersartunik iluatsitsiviulluartarsimasumillu atuisarnerattulli atuisalissasut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat aamma kaammattuutigaat Danmark-imi ilinniartut ilinniarnermik nalaani nunatsinnut nunatsinnilu suliffeqarfinnut qaninnerusumik attaveqalernissaat. Tamanna assersuutigalugu pisinnaavoq aasaanerani sulinngiffeqarnerminni maani sulisarnerisigut, nunatsinni praktik-ernerisigut imaluunniit pingaarnerusumik allasserisaqarnermikkut maani inuussutissarsiutinik ingerlassallit suleqatigalugit.
Peqatigalugu isumalioqatigiissitat pisariaqartippaat nunatta ilinniagartuuni kajuminnarnerulernissaa ilinniaqqiffiusinnaasunik pitsaanerusumik periarfissiinikkut tamatumuunakkut pinaveersaarniarlugu nunatsinni atorfeqarnerup nassatarissanngikkaa annertuunik ilinniagallit piginnaasamikkut inuttullu killilersuiffigineqarnissaat.
Kalalallit ilinniartut ilinniarlutik naammassinerminni nunatsinnut uterusussinnaanerannut apeqqutaalluinnartoq tassa ajunngitsunik atugaqartitaanissaat. Atukkat taakku ilinniarnerminnik naammassinnittunut Danmark-imi neqeroorutigineqartunut unammillersinnaasariaqarput.
Ilinniagaqartoqarnissaanik kajumissaarinermut ilaatinneqartassaaq inuit piginnaaneqarfiliissutaasumik ilinniarsimasut ilinniagaqarsimanatik sulisorineqartuninngarnit saniatigut pitsaanerusunik tamatigut akissarsiaqartinneqartarnissaat. Aningaasarsiat pillugit isumaqatiginninniartartut tassaapput suliffeqarnermi illuatungeriiusartut, taamaakkaluartoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat taamatut isumaqatigiinniartarnerni aamma isiginiarneqartassasut inuit assigiinngiiaanik sivisussusilinnik ilinniagaqarsimasut akornanni aningaasarsiat qaffasissusiisa assigiinngissutaasa pineqartut ataasiakkaat inuttut inuunerminni aningaasarsiarisartagaassaannut sanilliunneqartarnissaat.
Ilinniartitsisunik piginnaasaqarluartunik pissarsisinnaasarnissaq qulakkeerumallugu ilinniagaqarfiit ataasiakkaat periarfissinneqartariaqarput ilinniartitsisuminnut pikkorissunut saniatigut aamma akissarsititsisinnaasarnissamik. Ilinniagaqaqqinnermik pikorissarnerit imaluunniit allatigut allagartartaarfiusumik ilinniagaqarnerit pikkorissutsimut assigiinngitsutigut tapisianik saniatigut akissarsiaqaataasinnaasariaqarput.
Ilinniartitaaneq pillugu politikikkut suliniutigisat qaffassarnerannut atatillugu ilinniartitaanermi aqutsinikkut pissutsit pitsaanerusumik suleqatigiissutigineqarnissaat pitsaanerusumillu aqunneqarnissaat qulakkeerneqassaaq. Siunnersuutigineqarpoq Qitiusumik Aqutsisoqarfimmi ilinniartitaanermut aamma suliffeqarnermut atatillugu aaqqissuussisarnerit pillugit aqutsiviusut imminnut katigunneqassasut.
Nunatsinni ilinniartitaanikkut ullumikkut neqeroorutaasareersut pisortat ingerlatarisaannut sammisumik ilinniartitaanernik imaqarnerupput. Taamaattumik ilinniartitaanerit pisortani suliffissaqartitsiniarnikkut annertuumik ikililerisoqarnissaa ilutigalugu namminersorlutik inuussutissarsiuteqartunut anneruleriartortumik sammivilersinneqartariaqarput.
Taamatullu ilinniagaqarsimasut sulisorilernissaannut suliffeqarfiit pineqartut aningaasaliisinnaanissaat inuiaqatigiinnit qulakkeerneqassaaq. Ilutigalugu nalilersorneqassaaq ilinniagaqaqqinnissamut suliffeqarnerup iluani tapiissuteqartarnermik aaqqissuussineq (AEB-nit tapiissuteqartarneq) naapertuuttumik aaqqissugaanersoq.
Trainee-tut ingerlaatsimik atuineq (atorfeqareersumut malinnittaanermik aaqqissuussineq) annertusineqartariaqarpoq ilinniartitaanikkut ilinniagaqaqqinnikkullu neqeroorutinngorlugu. Allagartartaarfiusumik (certifikatitaarfiusumik) aaqqissuussinerit iluaqutigalugit trainee-tut allatullu suliffeqarfimmut sammisumik ingerlatsinerit piginnaanngorsaqqinnerillu piginnaaneqarfiliissutaasumik nalinginnaasumillu ilinniartitaanertut allatuulli soraarummeerfiusinnaasutut aamma aqqutissaasariaqarput. Ungasissumiit ilinniartitaanerup informationsteknologii aqqutigalugu atorneratigut aamma qulakkeerneqarsinnaassaaq sulisorisat piffissap suliffiusup nalaani ilinniagaqaqqinnissamut neqeroorfigineqarsinnaasarnissaannut. Tamatumani tunngaviussaaq ungasissumiit ilinniartitsisarnermi aaqqissuusseriaatsip ullu-mikkornit pitsaanerujussuanngortinneqarnissaa; teknikkikkut atortorisat atorsinnaassuseqarnissaat aammalu internettip ullumikkornit suli pitsaanerujussuanngorsimanissaa.
Sullivinni pikkoriffigineqartumik qullersaqartoqarsinnaanissaa qulakkeerumallugu kalaallit qullersat qullersatut ilinniartitaasarnerat suli ilungersuunnerusamik ingerlanneqartariaqarpoq. Qullersanik ilinniartitsisarneq ima aaqqissuunneqassaaq marluinnik oqaaseqanngitsut aamma periarfississinnaanngorlugit pikkorissarnernut pineqartunut peqataasinnaanissaminnut. Kalaallisuinnaq oqaasillit pikkorissarsinnaanissaat ilaatigullu suliat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit ilinniagaqaqqissinnaasarnissaat qulakkeerneqassaaq.
Kaammattuutigineqarpoq aalisartut piniartullu allani inuussutissarsiuteqartutuulli pisariaqartitsinertik tunngavigalugu siunnerfeqartumillu ilinniagaqaqqissinnaasassasut. Ilinniagaqarfiillu tamatumani akuutinneqartut ilinniarfissaqartitsinermikkut taamatut inuussutissarsiuteqartut kattuffiisa inuussutissarsiutinik pineqartunik siunissami ineriartortitsinissamut annerusumik peqataatinnissaannut aamma qulakkeerinneqataassapput. Inuussutissarsiutillumi pineqartut taakkunanilu kattuffiit aalisartut akornanni tunuliaqutarisaminnik piginnaanngorsaqqinnissamut tigussaasunik periarfissarsiuussissapput.

Qulaanut

3.5 Sulisitsisup aamma sulisartup akornanni atugarisat

Nunatsinni isumaqatigiissuteqariaaseq atuuttoq ullutsinnut naleqquttutut isiginarpoq soqutigisat aaqqiagiinngissutaanerisa inatsisitigullu aaqqiagiinngissutit aaqqinneqartarnerat eqqarsaatigalugit, tamatumalu peqatigisaanik aaqqissuussineq allaffissornikkut aningaasatigullu akikitsuuvoq.
Inuussutissarsiutitigut ingerlatarineqartartunut tamarluinnangajannut aningaasartuuteqarfiusartut annertussuserisartagaannut tunngaviusartut tassaasarput aningaasarsianut aningaasartuutit. Pingaartumillu danskit suliffeqarnerannut sammisumik oqimaaqatigiissitsinermik pilersitsisinnaasoqartariaqarpoq illua-tungaani qaffasissumik ilinniagaqarsimasunik sulisussarsiorniartarnermi aningaasarsiatigut atorfimmilu atugarisatigut naleqqersuunneqarsinnaasunik aammalu Danmarkimisulli orniginartigisunik pissaqartitsisinnaanikkut, illuatungaanilu aningaasarsianut aningaasartuutigineqartartut qaffasissusiannik attassiinnarniarsinnaanikkut, taamaasilluni sulisorisat Nunatsinniittut Danmarkimi taamatut suliaqartunut aamma unammillersinnaasunik atugaqartinniartuarnerisigut.
Nunatsinni sulinermi pissutsit ukiuni arlalinni patajaassimapput annikitsuinnarmillu suliumajunnaartoqartarsimalluni il.il. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput suleqatigiissinnaaneq taanna suli sakkortusartariaqartoq, tassami suliffeqarfiup sulisuni pigiinnarumallugit ilinniarteqqinniarlugillu ilungersuutai annertusartariaqarmata. Tamatuma peqatigisaanik akissarsiat atorfeqarnermilu atugassarititat pillugit paasissutissiisarneq pitsaanerusoq qulakkeertariaqarpoq, tamatumani akissarsiat pillugit kisitsisitigut paasissutissat ilanngullugit, taamaalilluni peqataasut tamarmik qanoq iliornerminnik ilisimasaqarluaqqullugit tamatumalu kinguneranik imminnut tatiginerulerlutik.
Suliffeqarfinni avammut tuniniaasartuni akissarsiat ataatsimut isigalugu suliffeqarfinnit allanit qaffasinnerusariqarput taamaalilluni sulisussat piginnaaneqarnerpaat suliffeqarfinnut avammut tuniniaasartunut kajuminneruleqqullugit. Tamannali ingerlanneqartariaqarpoq akissarsiat qaffasissusiata nunarsuarmioqatitsinnut unammillersinnaajuarnissaa qulakkeerniartuarlugu. Aningaasarsiallu pillugit isumaqatigiissutit tunisassiornermik siuarsaataasinnaasut ullumikkornit annerusumik atorneqartariaqarput.
Sullivimmi avatangiisinut tunngasut suli Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqanngillat. Allaat august 2001-imi Namminersornerullutik Oqartussat, Arbejdsministeriap Arbejdstilsynillu peqatigiillutik saqqummiuppaat "Sullivinni avatangiisit Kalaallit Nunaannut tunniunneqarnissaat pillugu eqqarsaatit pillugit nassuiaat".
Nassuiaatip inerneratut erseqqissarneqarpoq sullivinni avatangiisitigut ajornartorsiutit sammineqarnerulersariaqartut. Ilaatigut kissaatigineqarpoq sulisitsisut sulisartullu kattuffii sullivinni avatangiisit tungaasigut ajornartorsiutit pillugit peqataanerulersariaqartut, suliniuteqartarlutik ilaatigullu aningaasaleeqataasarlutik. Suleqatigiissitaliap inerniliilermini oqaatigaattaaq inatsit arlalitsigut ullutsinnut naleqqussartariaqartoq, ilaatigut qulakkeerumallugu Nunatsinni Danmarkimilu sullivinni isumaannatsuunerup imminut qanillisarnissaa.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pingaarteqaat sullivinni avatangiisit pillugit suliniuteqarluarnissaq. Isumalioqatigiissitat taperserpaat "Sullivinni avatangiisit Nunatsinnut tunniunneqarnissaat pillugu nassuiaammi" suleqatiissitat inassuteqaataat. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat naalakkersuisut siunissami qanittumi danskit naalagaaffiat isumaqatiginiassagaat ukiuni aggersuni Nunatsinni sullivinnik nakkutilliisoqarfiup atuuttup Danmarkimi immikkoortortatut pitsaatigisumik sulilernissaa anguniarlugu.

Qulaanut

3.6 Pilersaarusiorneq, aqutsineq aamma kiffartuussineq

Suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu pilersaarusiornermi allaffitsigullu aqutsinermi tamarmiusumi aallaqqaatitut anguniagassiuuttariaqarpoq qanoq iliornikkut innuttaasut ataasiakkaat pitsaanerpaamik sullinneqarsinnaanersut.
Tamatuma peqatigisaanik isumaliutissiissummi matumani siusinnerusukkut tikkuarneqareerpoq pisortat ingerlatsinerat annertuumik annikillisarneqassasoq, taamaattumillu sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu qulakkeertariaqassaartaaq pisortat ingerlatsinerat annikinnerulissasoq, eqaannerulerluni pisariinnerulerlunilu.
Inunnik isumaginninnikkut, sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinernut tunngatillugu pingaarluinnartuuvoq innuttaasut ataasiakkaat paasissagaat nutarterinermi aalajangersimasumi politikkikkut qitiusutut suna anguniagaanersoq. Tamatumani inuit ataasiakkaat sulisuunerannut tunngasut annertuumik pingaaruteqarput.
Ullumikkut nunatsinni inuit tamarmik paasisimalluarpasippaat atugarissaarneq annertusarneqassappat imminullu aningaasalersorneq qulakkeerneqassappat ilinniartitaaneq annertusartariaqartoq. Ilisimasaqassuseq minnerunngitsumillu ilisimasassanik ujarlersinnaassuseq pingaaruteqarnerpaajupput inuiaqatigiit ineriartornerat nammineq suleqataalluni peqataaffigissagaanni. Tamatuma peqatigisaanik innuttaasut sulisinnaasullu annerusumik piginnaanngorsarnerat inuussutissarsiutit ataasiakkaat naammassisaqartarnerata annertusarnissaanut pingaarutilerujussuuvoq. Inuussutissarsiutini ilisimasanik tunngaveqartuni aningaasatigut angusat qaffakkiartornerujussuusarput inuussutissarsiutinut allanut sanilliullugit.
Ullumikkut pissutsit imaapput Nunatsinni ilinniartitaaneq ataatsimut isigalugu appasissuulluni aammalu ilinniartitaanermut aningaasaliissutit inuusuttullu piginnaasaqalerfissamut ilinniarusussusiat nunani allanisut qaffakkiartorsimanani. Sulisoqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinerit arlallit aallartinneqarsimapput, naqqaniilli isigigaanni nutarterinerni tamakkunani angusat suli takujuminaapput.
Taamatut suliniarnermi pingaarnerpaajuvoq piginnaasaqassutsip ineriartortinnissaa aammalu inunnik isumaginninnermi, sulisoqarnermi ilinniartitaanermilu suliuteqarnissat. Piginnaasaqarnerup qaffassarnissaa qulakkeerumallugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat qulequttat sisamat ukua pinngitsoorani suliniuteqarfissatut aalajangersarpaat:
a) Suleqatigiinnerup, peqatigiilluni ingerlatsinerup ataqatigiiaarinerullu annertusarnissaa.
b) Inuuneq naallugu ilinniartuarnerup piviusunngortinnissaa.
c) Kulturikkut allannguutit qulakkeernissaat (nammineq allallu inuunerannik isiginneriaaseq, nammineq allallu piginnaasaannik, nalilersuinerinik pissusiinillu upperinninneq).
d) Qulakkiissallugit suleriarsinnaassuseq ineriartortitsinerillu malunnaatillit.
Piginnaanngorsarnerup ineriartortinneqarnera nunatta nammineernerulernissaanik suliaqarnermi suliniutissaavoq pingaaruteqarluinnartoq. Apeqqutaaginnanngilaq sulisussat piginnaasaasa pitsanngorsarnissaat, aammali piginnaasat pitsanngoriartorneratigut qulakkeerneqassaaq pitsaanerusumik tunngavississallugu innuttaasut tamarmik sunik pisariaqarnerinik paasinnilernissaat. Taamaattumik suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu nutarterinerni aallartinneqarsimasuni anguniakkat allanngunngillat, immaqali akerlianik tigussaasutut pisariaqarnerat ersarinnerulerluni.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat upperaat suliffeqarnermi aamma ilinniartitaanermi ukiuni kingullerni suliniarneq tamarmiusoq pitsaanerulissasoq, kisiannili ilimagisariaqarpoq namminersulernissamik pilersaarutit kingunerannik immikkoortut taakku marluk taaneqartut tungaasigut ataatsimoortumik pilersaarusiorneq allaffitsigullu aqutsineq piumasaqarfigineqarnerulissasut. Maannarpiaq politikerit nalornisoornavissumik inissisimapput nalornisoornarsinnaammat ilinniartitaanermut aningaasaliissutit qaffannissaat tamatuma peqatigisaanik piginnaanngorsarfinni ilinniartut naammassisartut malunnaatilimmik amerliartunngippata.
Inunnik isumaginninnerup, suliffeqarnerup ilinniartitaanerullu ataatsimoorlutik ineriartortinnerata nutarternissaannut pingaaruteqarluinnarpoq qulakkiissallugu siunnersuisooqarfiit atuuttut pitsaanerusumik sanarfineqarlutillu ilusilersorneqarnissaat suliaasalu atorluarneqarnerunissaat. Siunnersuisartoqarfiit atuuttut soorlu Suliffeqarneq pillugu Siunnersuisooqatigiit brancheskoleudvalgillu siunertaat ajunngissorinaraluarluni angusanik takutitsiviunngillat. Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat qulakkeerneqassasoq suliniarnerup ataqatigiiaarnerunissaa tamatumani siunnersuisoqarfiit ataatsimuulersillugit. Tassami kattuffiit taakkorpiaat amerlasuutigullu inuit taakkorpiaat siunnersuisooqatigiinni assigiinngitsuni inuttaasarput. Siunnersuisooqatigiit inuttaqartariaqarput sulisartut sulisitsisullu kattuffiisa kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu sinniisaannik. Taamatut pisariillisaanikkut siunnersusooqatigiit oqartussaaffiata ersarinnerulernera qulakkeerneqassaaq.
Suliffeqarnermut attuumassuteqartut sunniuteqartuartinneqassapput taamalu suliffeqarnermut tunngasutigut aalajangeeqataanermik tatigeqatigiinnermillu tunngavilimmut akisussaaqataassallutik. Peqatigiissinnaaneq ineriartortittuartariaqarpoq kaammattuutigineqarporlu suliffeqarnermut attuumassuteqartut pisortat suliffeqarneq pillugu sullissiveqarfiini sunniuteqarnerulissasut. Suliffissaarunnissamut sillimmasiisarneq pilersinneqassappat tulluartuussaaq sillimmasiisarfimmik aningaasalersueqataasut sunniuteqarfigilluassappatigik ilinniartitseqqittarnerit suliffissaaruttarnermillu akiuinerit qanoq ineriartortinnissaat.
Kommunit suliffissarsiuussisarfii ullumikkut pingaaruteqangaanngillat, tassami annertunerpaamik suliatuarigamikku inuit ikiorserneqartussat nalunaarsornerat. Eqqarsaatigineqarsinnaavoq kommunit aqutsiviisa avataanni suliffissarsiuussisarfiit immikkut inissisimalernissaat. Tamatuma peqatigisaanik pisariaqarpoq suliffissarsiuussisarnerup siunissami noqasunnerusumik ilusilernissaa. Qitiusumik suliffissarsiuussisarfiit aningaasalerneqar­tarnissaat pisassaaq suliffeqarnermi illuatungeriit uku pinga­suusut suleqatigiinnerisigut: Pisortat, sulisitsisut sulisar­tullu.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat suliffeqarnermi ilinni­artitaanermilu naalakkersuinikkut ataatsimut suliniuteqarnissaq pillugu kommunit ataasiakkaat aammalu Namminersornerullutik Oqartussat akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusior­toqartartuassasoq. Kommunit aammalu Namminersornerullutik Oqartussat pitsaasumik suleqa-tigiilernissaat, suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu naalakkersuinikkut pitsaasumik suliniute­qarnissamut tunngavissaavoq, aammalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit iluarsiivigineqartuartarnissaasa, suliffe­qarnermi ilinniartitaanermilu periaatsini pingaarnerni suut ajornartorsiutaanersut ataatsimut paasisimasaqarfigineqarneru­lissapput.
Suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu pissutsit pillugit pisortat pitsaanerusumik paasissutissiisassapput. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat qaammarsaaneq pitsaanerulersinne­qassasoq. Inuuniarnermi peqqinnissamillu pissutsit pillugit paasitit­siniaasarnerit, assersuutigalugu tupatornaveersaartitsiniar­nerit ullumikkut annikitsumik aningaasartuuteqaraluarluni inuppassuarnut anngussimapput. Taamatut paasititsiniaariaaseq innuttaasunut allanullu immikkut toqqakkanut aamma ingerlanne­qartariaqarpoq, inuiaqatigiit ineriartortinnerannut peqataa­nerat imminnullu pilliutiginerat paasitillugu assigiinngitsuti­gut ilinniartitaaneq sungiusarneqarnerlu pingaaruteqarluinnar­mata.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat ilinniartitaanissanut pilersaarutit pillugit TV atorluarneqassasoq nunami maani nunanilu allani ilinniarfiit qanittumik suleqatigalugit.
Piginnaanngortitsissutaasumik ilinniartitaanissamut aqqut sulianik ilinniagaqarsimanngitsunik akissaatigin­nerulersitsisussaq eqaannerulersinneqartariaqarpoq. Assersuutigalu­gu pikkorissartitsisarnerit immikkoortortalersukkat ataatsimut isigalugit sulianik ilinniagaqarsimasutut pisinnaanngortitsi­sartut ukiuni 3-4-ni inuussutissarsiutitigut ilinniartitaasar­nermut nalinginnaasumut sanilliullugu periarfissaavoq alla pitsaasoq. Sulisitsisut sulisumik iliniartinnissaannut qaffakkiartor­tinnissaannullu pilersaarusiornissamik pingaartitsisut ajungit­sorsiassaqartariaqarput, assersuutigalugu akileraartarnermi ilanngaatitigut iliuuseqarfigineqarnikkut.
Ilinniartitaaneq sungiusarnerlu ­pillugit ataatsimut ilisimasanik kateruffimmik pilersitsisoqartariaqarpoq kiisalu aallarneerusussuseqartunik ilisimasaqarnernik. Paasisimasanik assigisaanilluunniit kateruffik taama ittoq nunani allani kateruffiit assingusut suleqatigalugit sakkunngorsinnaavoq pingaarutilik naalakkersui­nikkut aalajangiisartut, suliffeqarfiit ilinniarfiillu akornan­ni inuuneq naallugu ilinniarnissamut suliniuteqarnerup annertu­sitikkiartu-aarnerani. Kateruffik taanna aamma pingaaruteqaler­sinnaavoq ilinni-artitaanerup pisariaqarnerata inuiaqatigiinnut tamarmiusunut sakkortusitinnissaa pillugu siumut isiginnittuar­nissamut.
Namminersulernissamut periaasissaq nutaaq kikkullu tamarmik imminnut pilliuteqarnissaannut anguniagaqartoqartuas­sappat kulturikkut tunngaviusunik allannguuteqartitsinissaq pisariaqarpoq. Imaannguatsiarpoq arlalippassuit tamanna imatut paasisimagaat, avatangiisit tassaassasut imminnut nutaanngor­sartut aammalu inuit ataasiakkaat ajornartorsiutaannik aaq­qiissutaasussat: "Inuiaqatigiit pisuupput. Naalakkersuinikkut suliallit paasisaqanngilluinnarput. Tamakku kommunit isumagi­sariaqarpaat il.il.", taakku tassaapput qisuariaataasartut, ajornartorsiutit aaqqinniarneqassagaangata oqaatigineqarajut­tartut. Taamatut pissuseqarneq "nammineq pisinnaavungamik" taarserneqas­saaq, avatangiisinut sunniuteqarsinnaasunngorlugu allat takorluukkamik piviusunngortinnissaannut ajoqutaanngitsumik. Nammineq allallu piginnaaneri iluatinnartortaallu tunngaviati­gut tatigineqassapput.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat meeqqap nammineq siunissami sulilernissaminut kiisalu periarfissanut alutornar­tunut isiginninnerata ineriartortinnissaanut meeqqat atuarfiat annertunerujussuarmik sunniuteqarnissaanik piumasaqarfigineqas­sasoq, inuttut nammineq suliniuteqarnikkut uummaarissumik inuuneqalernissamut. Inuusuttut ilinniartitaaneranni aammalu inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerni, ilinniarnerup nalaani inuusuttut aqutsinernik misilittakkanik misiliisinnis­saat aamma qulakkeerneqassaaq

Qulaanut

3.7 Nunanut tamalaanut sammisut

Isumaginninnermik, suliffeqarnermik ilinniartitsinermillu politikikkut iliuutsit eqaallisartariaqarput pineqartunilu inatsisit pisariillisartariaqarlutik.
Nunat allat misilittagaat naliliiffigissallugit pingaaruteqarpoq. Nunat allat Nunatta inissisimaneratulli atugaqaramik qanoq iliuuseqarpat? Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat inunnik isumaginninnermut, sulisoqarnermut ilinniartitaanermullu tunngatillugu naalakkersuisut suliffissaqartitsinermik ministereqarfik qanimut suleqatigalugu ILO suleqatigilissagaat. Siunertaassaaq sulisoqarneq pillugu suliniutinut ilitsersorneqarnissaq ILO-mi isumaqatigiissutit Nunatsinnut tunngatillugu atuuttut akuerineqartussalluunniit tunngavigalugit.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat peqatigitillugu siunnersuutigaat naalakkersuisut danskit naalagaaffiat ILO-lu oqaloqatigiilissasut ungasinnerusoq isigalugu sulisoqarneq pillugu ILO-mut attaveqaammik pilersitsinissaq.
Suliffeqarnermut tunngatillugu Avannaarsuani namminersornerusoqarfinni aningaasarsiornikkut isorpasissuni inukitsunilu suliffeqarnerup aqunneqarneratigut misilittakkat iluaqutigiumallugit Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigaat Naalakkersuisut naalagaaffik aamma ILO isumaqatiginialissagaat inunnik isumaginninneq, suliffeqarneq ilinniartitsinerlu pillugit Avannaarsuani paasissutissiisarfimmik ataatsimoorussamik pilersitsisoqarnissaa pillugu tamatumani orniginarnerulluni immikkut ilisimasallit suleqatigiit Nunatsinniittut aallaavigineqarnissaat.
Suliniutit siuliini taaneqartut pillugit naalagaaffik ILO-lu isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaappata ilimagisariaqarpoq siunissami suliffeqarnikkut aaqqissuussinermi qumartitami ingerlatsinermut akissaajaatit katillutik ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu atortagaannit annikinnerungaatsiassasut peqatigitillugulu innuttaasup isumaginninnermi, suliffeqarnermi ilinniartitaanermilu sullinneqarnera pitsaanerulerluni.

Qulaanut

4.1 Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq

4.1 Ajornartorsiutit qitiusut Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani nutaanerusumi nunanut allanut tunngasutigut ajornartorsiutit Kalaallit Nunaanni inuuneq pingaarutilitsigut sunnertarsimavaat. Tamanna sorsunnersuit aappaanniilli aallartippoq inuiaqatigiillu kalaallit nutaaliaasumik aaqqissugaanerat tikillugu, tassani EF-imut ilaasortaaneq pillugu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu isiginnittaatsit assigiinngitsut namminersornerulernissaq pillugu eqqarsaat sakkortuumik oqaluuserisassanngortillugu. 1970-ikkunni puisit pillugit suliniutit takutippaat nunarsuup sinnerani pisut - New Foundlandimi puisinniarneq - Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuunitsinnut qanoq sunniuteqarsinnaatigisut. Oqaluttuarisaanermi misilittakkat tamakkua namminersornerulerneq pillugu inatsimmut 1978-imeersumut serngupput, tassami § 16-imi allassimammat Namminersornerullutik Oqartussani pisortat soqutigisatik "Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut pingaarutillit" nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiinniarnerini saqqummiussinnaagaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat misissueqqissaarlutik sulineranni nalunaarusiami Annoraaq-mik taaneqartartumi allaaserineqartut uppernarsineqarput, tassani takussutissinneqarmat ulluinnarni Kalaallit Nunaat naalakkersuinikkut ingerlatatigullu ineriartortitsisoq "Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut pingaarutillit" qumartillugu paasineqartarnera akimorlugu. Tamatumali peqatigisaanik ersarippoq inatsisitigut killissarititat erseqqissisartut nunarsuarmioqatigiit akornanni isumaqatigiissutit kia naggataatigut atsiussanerai piviusunngortinnissaallu akisussaaffigalugu pineqaleraangat.
Sillimaniarnermut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq eqqarsaatigaluguttaaq namminersornerulernermut inatsimmut sanilliullugu allanngoriartorpoq, tassanimi kalaallit peqataasinnaanerat eqqaaneqanngivimmat. Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfeqarnerata Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut aaqqissugaanermi pisariaqalersippaa apeqqutit sillimaniarnermut tunngasut naalakkersuinikkut isummerfigineqartarnissaat.
Suliap ingerlanneqarnerani paasinarsivortaaq kalaallit nunarsuarmioqatit akornanni suleqataanissaannut akissaat nukissaallu killiliisuusut.
Suliassiissummi aalajangersarneqarpoq oqartussaanikkut, peqataanikkut iliuuseqarsinnaanikkullu apeqqutit nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pineqartillugu pingaaruteqarluinnartuusut. Paasinnittaatsit tamakkua suliarigaanni takuneqarsinnaavoq oqartussaanermik apeqqut peqataanermit iliuuseqarsinnaanermillu annertuumik assigiinngissuteqartoq. Kalaallit Nunaata oqartussaanerata sanarfineqarnerani - matumani imatut paasillugu sulianik ilisimasaqassuseq, paasisimasaqassuseq misilittagaqassuserlu - nunatta nammineq nunanut allanut sillimaniarnermullu apeqqutit ingerlassinnaavai, kisiannili naalakkersuinikkut inatsisitigullu peqataanermut iliuuseqarsinnaanermullu killissat allanit sunneqqaneqarlutik, tassalu naalagaaffimmi oqartussanit nunarsuarmioqatigiinnilu inuiaqatigiinnit. Killiliinerit tamakkua pissuteqarput nunarsuarmioqatinut isumaqatigiissuteqarsinnaanermut pisortatigoortumik inatsisitigut oqartussaaneq naalagaaffiup oqartussaasuisa tigummiarmassuk. 

Qulaanut

4.2 Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq nalinginnaasoq

4.2.1 Kalaallit Nunaata aallaavia
Kalaallit Nunaata nunatut sannaa, silaannaa, qanoq inoqartiginera pisuussutillu isumalluutai nunami maani periarfissanut killiliisorujussuupput. Tamannattaaq atuuppoq nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatanut, tassanilu Danmarkimut ataneq immikkut pingaaruteqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffinnik assigiinngitsunik tigooraanerat ilutigalugu tamakkua nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinermut tunngasortai malinnaapput. Kisiannili tassa suli imaappoq apeqqutit sillimaniarnermut tunngasut naalagaaffimmi oqartussaasunit tigummineqarlutik. Naalakkersuisoqarfiit tamarmik suliaqarput Kalaallit Nunaata avataanut attaveqaataasariaqartunik. Inuiaqatigiit kalaallit ineriartoqqinnerata pisariaqalersippaa nunarsuarmioqatigiit aningaasarsiornerannut peqataanissaq.
Taamaattumik pingaarutilerujussuuvoq nunanut allanut tunngatillugu suliassaqarfiit aalisarneq, piniarneq, avatangiisit, takornariartitsineq, angallassineq niuernerlu aalajangersimasumik naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseqarfigissallugit. Taaneqartut tamarmik attuumassuteqarput piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ineriartornermut nunarsuarmiullu ataatsimooriartornerannut. Tamatuma kinguneraa inuiaqatigiit kalaallit nunarsuarmi periarfissaqarmata, tamatumali peqatigisaanik kinguneraattaaq nunarsuup avatangiisitta Kalaallit Nunaannik soqutiginninnera. Inuiaat nunarsuarmioqatigiit nunanut allanut piumasaat Kalaallit Nunaannuttaaq piumasaapput. Tamatuma saniatigut nunarsuaq tamakkerlugu sakkussakillisaanissap missil-inullu illersuusiornerup oqallisigineqarnerata siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut takutippaa sillimaniarneq eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi apeqqutit tassaannaajunnaartut Thule Air Base-imut tunngasut. Sillimaniarneq eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi apeqqutit nalinginnaasut kalaallit oqallinneranni ilaalerput.
Kulturimut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanermini Danmarkimut nunanullu avannarlernut qanittuarsimavoq. Pingaartumik Nunanut avannarlernut killernut attaveqarneq ukiuni kingullerpaani malunnarsivoq. Pingaarutillit ilaat tassaavoq nunani avannarlerni suliffeqarnermut ilinniartitsinerit arlallit illuatungeriilluni akuerineqarnissaata qulakkeernissaa. Kalaallit Nunaat nunatut inissisimanermigut Amerikap avannaatungaani nunanut qanittuummat Amerikallu avannaatungaani Inuit naggueqatigigatsigik pissusissamisoorportaaq Canadami sumiiffiit namminersulersut attaviginerat pingaartissallugu.
Inuiaqatigiit kalaallit amerlanerpaartaat issittumi inuit kulturiannik sorlaqarput. Taamaanneratalu Kalaallit Nunaat immikkut pisussaaffilerpaa aammalu nunarsuarmioqatigiittut oqalliseqataanermut immikkuullarissumik aallaaveqartillugu, qanoq iliornikkut nunat inoqqaavisa naalagaaffinni najugaqarfigisaanni inuttut pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaannut tunngatillugu.
Avatangiisinut pinngortitallu illersorneqarnissaanut tunngasutiguttaaq nunarsuarmi ineriartornerup kinguneraa Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseqartariaqarnera. Pinngortitap inunnit innarlerneqanngitsup iluaqutiginissaa pissusissamisoortumik taamaattussaannartut nunanit suleqatigerusutatsinnit isigineqanngilaq. Avatangiisit pillugit apeqqut ullumikkut nunarsuarmioqatigiinnut tamanut tunngavoq. Kalaallit Nunaata nipituuliuutigisarpaa immat mingutsinneqarnerata aalisakkanut minnerunngitsumillu imaani uumasunut miluumasunut ajoqutaasup unitsinneqarnissaa pillugu sorsuutiginninneq. Tamatuma saniatigut silaannaap kissakkiartornerata kinguneranik silap pissusaata allanngoriartornera Kalaallit Nunaannuttaaq sunniuttussaavoq. Nunarsuarmioqatinut tamanut tunngatillugu Kalaallit Nunaata sulissutigisariaqarpaa isummami paasineqarlutillu akuerineqarnissaat aammalu nalinginnaasumik ineriartorneq sunnerniarlugu ilungersuuteqartariaqarluni.
Aningaasarsiornermut tunngatillugu Kalaallit Nunaata aallarteriarfia ajornakusoortuuvoq, tassami nunatta aningaasarsiornikkut iluanaarutigisartagai tassatuaammata aalisakkanik qalerualinnillu nunanut allanut tunisaqartarneq. Isumalluutit allat soorlu takornariartitsisarneq kiisalu aatsitassanik ujarlerneq iluaquteqarnerlu suli annikitsuinnarmik pingaaruteqarput. Taakkunanngaanniit nunanut allanut tunisatigut isertittakkat inuiaqatigiit kalaallit ineriartortinnissaannut suli naammanngillat. Aningaasarsiornikkut isumalluutit allat issittumi nunami Kalaallit Nunaattut ittumi nunani avannarlerni inuiaqatigiit atugarissaarnerannut periuseq atorlugu attatiinnarneqarnissaannut pisariaqartut naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutaanit pisarput 1978-imi namminersornerulerneq pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissutit naapertorlugit.

4.2.2 Anguniakkat
Tamanna tunngavigalugu Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiit peqatigiinneranni peqataasariaqarpoq. Imminut mattulluni kisimiinneq periarfissaanngilaq. Danmarkip ingerlalluartumik peqatiginerata nunat taakkua marluusut nukittorsassavai. Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinera nunanit allanit sunnerneqarnerup nunatsinnilu namminermi aalajangiisarnerit kinguneraat. Pingaarnerusoq unaavoq Kalaallit Nunaat aningaasanik nammineq isaatitsiartortilluni nammineq aalajangiisinnaaleriartussasoq, nunap sumi inissisimanerata naalagaaffeqatigiinnerullu iluani peqataanissamik Kalaallit Nunaata aalajangernerani killissarititaasut iluanni. Tassalu naatsumik oqaatigalugu Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerani anguniagaq pingaarneq tassaavoq nunap aningaasarsiornerata nukittorsarnissaa.

Tamatumunnga tunngatillugu anguniakkatut pingaarnertut makkua taaneqarsinnaapput:

  • Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik pitsaasumik inuuneqarnissaat inuit pinngortitarlu pillugit nunarsuarmi tamarmi isumaqatigiissutit ataqqillugit.
  • Kalaallit Nunaata killeqarfiisa inuiaqatigiillu nunarsuarmit tamarmit ataqqineqarnissaat aammalu nunap akisussaassusilimmik aqunneqarnissaa nunarsuarmi tamarmi isumaqatigiissutit ataqqillugit.
  • Sillimaniarneq eqqarsaatigalugu apeqqutit Kalaallit Nunaannut tunngasut pineqartillugit najuulluni peqataasarnissaq.
  • Piniarneq, aalisarneq niuernerlu eqqarsaatigalugit naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu attanneqarnerpaasinnaasunik isumaqatigiissuteqartarnissaq, tamatumani pingaartumik EU-mut attaveqarneq nukittorsarlugu.
  • Nunarsuaq tamakkerlugu ingerlatat - nunani avannarlerni, Issittumi, Naalagaaffinni Peqatigiinni il.il. - kalaallit nalilittut pingaartitaannik, naliliisarnerinik isummertarnerinillu sunnertarnissaat.
  • Uuliamik aatsitassanillu suliffissuaqarnikkut periarfissat ineriartortinnissaat kiisalu suliffissuit nioqqutissiorfiit allat ineriartortinnissaat siunertaralugit nunarsuarmit tamarmit aningaasaliinissaq kajumissaarutigalugu.
  • Kunngeqarfiup Danmarkip nunarsuarmi tamarmi isumaqatigiissutaanut Kalaallit Nunaannut inuinullu tunngasunut kalaallit sapinngisamik annerpaamik sunniuteqarnissaat.
  • Kunngeqarfiup Danmarkip allatiguttaaq nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinerani sapinngisamik annerpaamik sunniuteqarnissaq.
  • Nalinginnaasumik inuit pisinnaatitaaffiisa pingaartumillu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa akuerineqarnissaat tapersersussallugu.
  • Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiinniarnissanut piginnaasaqarnissanut il.il. piginnaassutsit sanarfineqarnissaat.
  • Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerata ineriartortittuarnissaa inuiaqatigiinni innuttaasut oqaloqatiginerisigut.
  • Nunat tamalaat akornanni eqqissinerup paaseqatigiinnerullu annertusarnissaannut kalaallit peqataanissaat.

4.2.3 Nukissat
Aningaasat ullumikkut nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut sulianut atorneqartartut ilaatigut danskit aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutaaneertarput ilaatigullu nunatta karsianeertarlutik. Danskit nunanut allanut sullissisuisa taamaattoqaraangat Kalaallit Nunaannut tunngasut nunani assigiinngitsuni suliarisarpaat. Sakkutooqarnermut tunngasut USA-llu Kalaalliit Nunaanniinneranut apeqqutit tunngasut aamma nunanut allanut ministeriaqarfimmiit isumagineqartarput Kunngeqarfiup Danmarkip sillimaniarnermut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerata tamarmiusup ilagisaatut.
Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit tamarmik nunanut allanut tunngasunik suliaqarput. Tamatuma saniatigut suliassat nalinginnaasut nunanut allanut allaffimmit suliarineqartarput. Missingerlugu Namminersornerullutik Oqartussat nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut suliarisassanut ukiumut inuit aalajangersimasumik sulisut 30-it suliaat suliarisarpaat. Ukiumut suliat pisortaqarfinniittut 17-iupput nunanullu allanut allaffimmiittut 13-iullutik Brysselimi Københavnimilu sulisut ilanngullugit. Nunanut allanut allaffiup 2001-imi aningaasatigut missingersuutai 14,6 mio. kr.-iupput taakkualu naligaat nunatta karsiata missingersuutaasa katillugit 5 mia. kr.-it missaaniittut 0,3 %-iat.
Namminersornerullutik Oqartussat aalajangersimasumik ileqqorinngilaat nunani tamani isumaqatigiissutit nutaat isumaqatigiissutigineqannginneranni nalilersortarlugu aningaasatigut allaffissornikkullu qanoq kinguneqassanersut. Nunanut allanut tunngasut pineqartillugit naalakkersuisuni ilaasortat ataasiakkaat sunniuteqarfigisartorujussuuaat nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut suliassat suut siulliullugit sammineqassanersut suullu pingaannginnerussanersut. Tamatuma assigaa nunani allani amerlasuuni periaasiusartoq suliamut aalajangersimasumut ministereqarfiit susassaqarfimmik iluanni nunani allani suliassanik pingaaruteqartunik suliassaqarajuttarmata.
Misilittakkat takutippaat aningaasat amigaataatillugit suliassaqarfimmi aalajangersimasumi suliassat nunanut allanut tunngasut peerneqaqqaartarnerat. Nunanut allanut tunngasoq aalajangersimasoq salliutinneqartillugu inatsisitigut killeqassuseq sallertut pingaartinneqarneq ajorpoq. Pisortaqarfinni attorneqartuni apeqqutaagajuttarpoq aningaasassaaleqineq inuttassaaleqinerluunniit. Namminersornerullutik Oqartussani allaffissornikkut immikkoortortat ataasiakkaat aqutsinermi pisariaqarnera malillugu aningaasatigut akisussaaneq ingerlassinnaasarmassuk. Nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinermut tunngasut pisortaqarfinnut aningaasaliissutit aserussanngilaat. Illuatungaatigulli akerliliissutaasinnaagaluarpoq taamatut periuseqarneq aporfiusinnaasoq ataatsimoortumik qitiusumik naliliinissamut, tassa kalaallit nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineranni - ataatsimut isiginnilluni - sorliit salliutinneqassanersut sorliillu ajoqutaanngitsumik utaqqigallarsinnaanersut.

4.2.4 Kalaallit Nunaanni suliniaqatigiiffiit naalakkersuisutigoortuunngitsut
Kattuffiit nammineq piumassutsimik ingerlanneqartut nunarsuarmi ingerlatsinermi annertuumik peqataapput. Kattuffiit taakkua inuiaqatigiinni innuttaasunit aallaaveqartunik taaneqartarput. Assersuutitut taaneqarsinnaapput timersornikkut kattuffiit, Røde Kors, Amnesty International assigisaallu.
Kalaallit Nunaannut tunngatillugu Inuit Circumplar Conference (ICC) kattuffiit taamaattut pingaarnersaraat. Kalaallit soqutigisaqaqatigiiffii 15-it partiillu ilaasortaapput; Kalaallit Nunaanni Inatsisartut aningaasat inatsisaatigut ICC 1999-imi 4,5 mio. kr.-inik aningaasaliiffigisaavoq. 1988-imi ICC pingaartinneqartaqisumik avatangiisit pillugit nunarsuarmiut nersornaasiuttagaannik Global 500 Awardimik nersornaaserneqarpoq Naalagaaffiit Peqatigiit avatangiisit pillugit sullissisuanit UNEP-imit tunniunneqartartumik. 1996-imi Kalaallit Nunaanni ICC Nordisk Rådip Pinngortitaq avatangiisillu pillugit nersornaasiuttagaanik nersornaaserneqarpoq. ICC Issittumi Siunnersuisoqatigiinni peqataasut arfinillit ilagaat, tamatumalu saniatigut Naalagaaffinni Peqatigiinni suliani assigiinngitsuni peqataalluni. Taamaalilluni ICC nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiiffinni amerlasuuni peqataavoq Issittumi kulturi, avatangiisit nunarsuarmilu niuernermi soqutigisat siuarsarniarlugit. ICC-mit sinniisut aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat suliap qiteqqunnerani isumasioqatigiinnermut peqataapput, tassanilu ilaatigut nunarsuarmioqatigiit sulineranni ICC-p misilittagai nassuiaatigalugit.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput nunatsinni naalakkersuisut Inatsisartullu siunissami eqqumaffiginerulissagaat ICC-mik suliniaqatigiiffinnillu naalakkersuisutiguunngitsunik allanik, NGO-nik, suleqatigineranni periarfissat. Nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermut tunngatillugu Kalaallit Nunaat Kunngeqarfiup Danmarkip aallartitaanut ilaagajuttussaavoq taamalu isumaqatigiinniarnernut naalagaaffiup ataatsimoortumik pisinnaatitaaffiinut ilaasartussaalluni, kisiannili ICC suliniaqatigiiffiit naalakkersuisutiguunngitsunut ilaasarluni nammineq pisinnaatitaaffini atorlugit sulisussaalluni inuiaqatigiit issittormiut nipaat nunarsuarmioqatigiit oqallinneranni tusartissallugu.

Qulaanut

4.3 Kalaallit Nunaat apeqqutillu sillimaniarnermut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermut tunngasut

Suliassiissummi immikkut pingaartinneqarpoq Kalaallit Nunaata sillimaniarnermut tunngasuni naalakkersuinikkut ingerlatsinermi peqataanera nalilersorneqassasoq Kalaallit Nunaata nunarsuup suatungaani inissisimanera aallaavigalugu. Taamaattumik Isumalioqatigiissitat ilaatigut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnut atuuttunut tikeraarnerminni atortussanik katersipput aammalu isumasioqatigiinnermi suleqatigiissitat Nuummi 2001-imi marsimi ingerlataanni taaguuserlugu "Kalaallit Nunaat sillimaniarnissarlu". Ersarippoq ullumikkut tassaniittut marluusut oqalliseqqinnissami ilaasariaqartut. Siullertut sakkulersornikkut qangatut oqallinneq sakkulersornikkut nunap nammineersinnaaneranik navianartorsiortitsisinnaasut. Tamanna qangaaniit sillimaniarnikkut politikimik sakkortuumik naakkittaatsumillu taaneqartarpoq. Aappaattut pineqarpoq inuiaqatigiit navianartorsiortinneqarnerat ajunaarnertigut, avatangiisit aserorneqarneratigut, pinngortitami isumalluutit tammarneratigut il.il. Ajornartorsiutit tamakkua ullumikkut allaaserineqartarput qulequtserlugit isumannaatsuunissaq "saamasoq".
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat sillimaniarnikkut politikikkut apeqqutit siunissami naalakkersuisut Inatsisartullu ataatsimoortumik politikianni taamaattussatut ilaalissasut, taamaalilluni apeqqutit ataasiakkaat ingerlaartut suliarineqarneranni siumut isigisat annertunerusunngortillugit.

4.3.1 Sillimaniarneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata nunarsuup suatungaani inissisimanera
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaata sillimaniarnermi politikikkut inissisimanera pillugu isumaliutersuutaasa aalajangersimasumik aallaavigaat, Amerikap avannaatungaani inissisimanera, ilaatigullu oqaluttuarisaanikkut, kulturikkut, politikikkut aningaasatigullu Nunanik avannarlernik attaveqarneq. Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaat uagut nunagaarput naalakkersuinikkut naalagaaffeqatigiinnerup maannakkut atuuttup kalaallit qanoq iliorsinnaanerannik killiliinerat uniffiginagit.
Sorsunnersuup kingulliup ingerlanerata ulluinnarni takutippaa Kalaallit Nunaata Amerikap avannaatungaani inissisimanerata kingunerigaa Kalaallit Nunaat USA-p sillimaniarnikkut politikianut ilaasoq. Isumasioqatigiinnerup matuma siuliani taaneqartup Namminersornerlu pillugu Isumalioqatigiissitat suliamik ingerlatsinerata uppernarsivaa Kalaallit Nunaata nunarsuuup suatungaani inissisimanerata kingunerigaa Kalaallit Nunaat pingaartumik Amerikap avannarpasissuata periusissatigut sakkutooqarnikkullu soqutigisaasa ilagiuassagaat. USA-p soqutigiuassavaa pissaanillit allat Kalaallit Nunaanni pingaaruteqalinnginnissaat.
Tamatuma peqatigisaanik ilimagisariaqarpoq Issittoq nutaaliaasumik atortorissaarutillu siuarsimaqisut atorlugit sorsunnermi pingaaruteqartuassasoq. Maannarpiaq pineqarneruvoq paasissutissanik katersineq ingerlatitseqqittarnerlu, aammalu sumiiffinni tamakkunani sakkutooqarnikkut atortorissaarutit iserfigineqarsinnaajuarnissaat nunarsuup kitaatungaani illersornissakkut suleqatigiit, pingaartumik USA-p annertuumik pingaartittuassavaat.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaat Pituffimmi radari Issittumi silaannaap nakkutigineqarneranut aammalu Europap, Asiap Amerikallu avannarpasissuata missil-inut nakkutilliinerani pingaaruteqartuassasoq, tamatumanilu ilaavoq Thule Air Base-imi qaammataasat atorlugit attaveqarfik nunarsuarmi pitsaanerpaamik inissinneqarsimasut ilagisaat satellittit Issittumik kaaviisut assilisaannik tigooraavik; tamatumunnga ilaapput satellittit nakkutilliititaasut. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat Tunup Imaata, Islandip tungaanut ikersuup imartallu Nunap Isuata kujataaniittut sakkutooqarnikkut nakkutigineqarnerannut pingaaruteqartuassaaq; satellittitigulli ineriartorneq annertusiartoraluartoq naatsorsuutigisariaqarpoq silasiorfiit nunamiittut Atlantikup avannaatungaani silasiornermut annertuumik pingaaruteqartuassasut Atlantikup avannarpasissuani silasiornermut timmisartutigut umiarsuartigullu angallannermut pingaaruteqarluinnartumut.
Taamaatumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat qularinngilluinnarpaat tunngaviatigut isigalugu Kalaallit Nunaat Atlantikup avannarpasissuani Issittumilu nunap sumi inissisimanera patsisaalluni politikikkut pingaaruteqarluinnartoq. Naalagaaffiup oqartussaasuinut tunngatillugu tamatuma tungaatigut ajornartorsiutaalluinnarpoq namminersornerulerneq pillugu inatsit maannakkut atuuttoq malillugu nunatsinni naalakkersuisut inatsisartullu inatsisitigut aalajangikkamik pisinnaatitaanngimmata illersornissaq sillimaniarnissarlu pillugit politikip toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartup ilusilersornissaanut peqataanissamut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaat naalakkersuisut Inatsisartullu ukiumoortumik nunanut allanut tunngasut pillugit nalunaarusiaasa takutikkaat ileqquliunneqartoq isumasioqateqartarneq tamatumani apeqqutaalluni piffissami aalajangersimasumi danskit naalakkersuisui qanoq akuersaarsinnaatiginersut. Siunissami imminut aqulernissamut tunngatillugu tamanna naapertuuttutut isigineqanngilaq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaat malillugu nutaamik aaqqissuussinerup kingunerisariaqarpaa Kalaallit Nunaata tamatumani pisortatigoortumik peqataasalernissaa.

4.3.2 Kalaallit Nunaata soqutigisai sakkulersornerullu navianartorsiortitsinera
Tunngaviusumik isigalugu Kalaallit Nunaata soqutigisaraa innuttaasut sutigut tamatigut sapinngisamik toqqissisimanissaat. Taamaattumik qaqugukkulluunniit navianaatit takkuteriataarsinnaasut piareersimaffigisariaqarput. Tamatumani pingaarnerusut makkuupput

  • innuttaasut atasiakkaat inuttut isumannaallisaaviginissaat,
  • Nunap politikikkut suliffeqarfii,
  • inuiaqatigiit kulturikkut immikkut kinaassuseqarnerat,
  • aningaasarsiornikkut atugarissaarnissaq,
  • nukissamik pilersugaaneq, tamatumani ilanngullugu ikummatissanik sillimmateqarneq,
  • nuna imminut attaveqartinniarlugu sanaartukkat, tamatumani ilanngullugit angallasseriaatsit oqarasuaatitigullu attaveqarneq nunami namminermi nunarsuarmioqatinullu tunngatillugu,
  • pinngortitami isumalluutit.

Kalaallit Nunaata soqutigisaraa Danmarkip illersorneqarnissaa. Tamatumunnga patsisaavoq Kalaallit Nunaata Danmarki naalagaaffeqatigimmagu, aammalu Danmark Kalaallit Nunaallu aningaasarsiornikkut, naalakkersuinikkut inuttullu imminnut attaveqarmata. Tamatuma saniatigut USA-p isumannaatsuunissaa Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq. Tassalu Kalaallit Nunaata soqutigisaraa nunat demokratiimik tunngaveqartut qanimut suleqatiginissaat eqqissineq isumannaatsuunissarlu attakkumallugit aammalu navianartorsiortitsinerit pinngitsoorumallugit, ilaatigut nunani tamani peqqarniisaarniat pilersitaat.
Kalaallit Nunaata nammineersuunerata illersugaanera ulluinnarni Grønlands Kommandomit (GLK) ingerlanneqarpoq, Kangilinnguanit aallaaveqarluni nammineersuunermik illersuisumit aammalu sulianik sakkutuutiguunngitsunik arlalinnik ingerlatsisarluni, tamatumani ilanngullugit aalisarnermik nakkutilliineq, imaatigut annaassiniarneq avatangiisinillu nakkutilliineq. Tamatuma saniatigut GLK-p akisussaaffigai qimussimik alapernaarsuisut Sirius, Station Nord, Kangerlussuarmi Luftgruppe Vest kiisalu sakkutuut Mestersvigimi nakkutilliinerat. GLK-p pisortaa Thule Air Base-imi sinniisuuvoq sakkutooqarfimmi inuk attaveqaataasoq aqqutigalugu.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaattaaq sumiiffiit Qaanaap avannaaniittut sakkutooqarnikkut nakkutigineqanngitsut. Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat sumiiffimmi tamatumani namminersortuunerup illersugaanera pisortanut susassaqartunut oqaloqatigiissutigineqassasoq, immaqa piniartut tamaanimiut ilagalugit.
Atortussat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pissarsiaraat - tak. ilaatigut ataatsimeersuarneq siuliini taaneqartoq - tunngavigalugit nalorninaatsumik paasisitsipput Kalaallit Nunaat ullumikkut qangatut sakkutooqarnikkut navianartorsiortitaanngitsoq.
Inuiaqatigiit kalaallit isumannaatsumik ingerlanissaat marlunnit isumagineqarpoq: naalagaaffeqatigiinnermit Namminersornerullutillu Oqartussanit. Sorsuttoqartinnagu naalagaaffimmi oqartussaasut sakkortuumik "saamasumillu" sillimaniarnikkut politiki ingerlattarpaat: Kalaallit Nunaata sakkutooqarnikkut illersugaanera, namminiissutsip illersugaanera, aalisarnikkut nakkutilliineq, ujaasineq annaassiniarnerlu, inatsisit eqqortumik malinneqarnissaat, pinerlunnerit akiorneqarnissaat, nakkutilliineq, imaani annertuumik ajutoornerit akiornissaat peqqarniisertullu akiornissaat. Sorsuttoqalissagaluarpat Kalaallit Nunaata illersorneqarnera pisariaqalerpat Amerikap avannarpasissuani illersornissap ilagilersinnaavaa. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ajutoorujussuartoqartillugu piareersimanissaq, ikuallattut mingutsitsinerillu akiornissaat isumagisussavaat.

4.3.3 Nalinginnaasumik upalungaarsimaneq tamatumalu inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaarutaa
Danskit kalaallillu pisortaasa akornanni maannarpiaq ingerlanneqarpoq sakkutuujunngitsut piareersimanerata killiffiata qulaajarneqarnera. Tamatumani inatsisit tunngavigineqartut 1962-imeersuupput, qulaajaanermilu uppernarsineqarallarpoq malittarisassat tungaasigut arlalinnik ersernerluttoqarlunilu amigaateqartoq, aammalu sillimanerup ullutsinnut naleqquttuunissaa anguniarlugu tamatigut naammattunik aningaasaliisoqartarsimanngitsoq. Tamatuma saniatigut naapertuussorineqanngilaq ulluinnarni akisussaaffiup ilaa suli Københavnimiimmat. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat neriuutigaat suliap tamatuma kingunerissagaa Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni tamatumani suleqatigiinneranni malittarisassat suleqatigeeriaatsillu ullutsinnut naleqquttunngorsarneqarnissaat, kiisalu nukissat aningaasallu amigaataasut pisortanit susassaqartunit oqaluuserineqarnissaat.

4.3.4 Illersornissamik suliassap naammassineqarnissaanut Kalaallit Nunaata peqataassutai piumasaqaataalu
Sillimaniarneq pillugu politikip kalaallit akornanni oqaluuserineqartarnera ileqquunngilaq, Namminersornerli pillugu Isumalioqatigiissitat pisinnaatinneqarput kalaallit nammineernerup illersornissaanut aalisarnikkullu nakkutillinerup tungaasigut periarfissaat peqataanissaallu misissussallugit isummersorfigissallugillu. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaat malillugu tamakkua sillimaniarneq pillugu politikimut tamarmiusumut tunngalluinnarput. Apeqqutit taaneqartut taakkua marluk soqutiginaataannut tunngassuteqarluinnarpoq inuiattut nammineersutut nunarsuarmioqatinut takutinnissaq, aammalu aalisarnermik nakkutilliinermi pineqarmat pisuussutit ulluinnarni akisussaaffigisat illersornissaat. Tamatuma saniatigut ilaapput pissutsit allat ukiuni ukunani oqaluuserisamik pingaaruteqalersitsisut:

  • Namminiilernissamik kissateqaleriartorneq,
  • ukiuni makkunani sakkutuujunngitsut sillimanissaata pingartinneqariartornera,
  • peqatigiinnermi nutaami naalagaaffeqatigiinnerup ataatsimut soqutigisaanut kalaallit peqataanerulersinnaanerat.

Namminermut tunngasutigut timitalimmik sunniuteqarneruleriartornissamik kissaatigisap annertusiartornerinnaataluunniit apeqqutaalersippaa inuiaat kalaallit piumassuseqarnersut sinerissap imartaata nakkutigineqarnerani aalisarnermillu nakkutilliinermut angallatini inuttaleeqataanissamut aammalu qimussimik alapernaarsuisut Siriusip qimussersartuini inuttaleeqataanissamut piumassuseqarnersut. Ukiut ingerlanerini kalaallit angutit inuusuttut arlallit Kangilinnguani GLK-mut namminneq piumassutsiminnik peqataasarput; aammalu takuneqarsinnaavoq kalaallit marluk qimussimik alapernaarsuisuni Siriusimiissimasut. Taakkua nammineq soqutigisaqarnertik tunngavigalugu peqataasarput.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput Kalaallit Nunaanni imminut aquttumi naatsorsuutigineqartariaqartoq nammineq nunagisap illersornissaa soqutigineqassasoq, immaqalu qinersisartut politikikkut partiinut piumasarilersinnaagaat minnerpaamik GLK-mut inuttassarsiorneq pillugu pilersaarummik saqqummiusseqqullugit. Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput eqqarsartaaseq tassaasariaqartoq ungasinnerusoq isigalugu GLK-mi suliassat amerlanerujartuinnartut kalaallinit inuttalerneqartarnissaat. Pinngitsoorani sakkutuunngortitaasarneq sakkutuujusarnerlu maannamut kalaallinut takornartaalluinnarsimavoq. Taamatut inuiaat tunngaviusumik akisuussaaffeqarumannginnerat nunasiaanermit pilersuuvoq. Namminersornerunerup nalaani maanna kalaallit qimakkiartugaanni taamatut pissutsit issimanerat aamma assortortariaqanngilaq. Kalaallit Nunaalli namminersulissappat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput sakkutuunngortitaasarnissaq avaqqunneqarsinnaanngitsoq.
Maannakkummi imaanngikkaluarpoq "namminersorneq" naalagaaffittut namminiilivinnerussasoq, taamaattumillu imaannavianngilaq Kalaallit Nunaat nammineq sakkutuulersornissamik piorsaassasoq. Illuatungaatigulli namminiileriartornissap tungaanut naalakkersuinikkut ineriartornissamut ingerlaneq nunarsuarmioqatitsinnut oqariartuuteqassasoq imminut napatissinnaanerulernissamut tamatumunngalu piginnaassuseqarnissamik.
Kalaallit Nunaata nutaap - minnerpaamik - nunatami imartamilu nakkutigineqarnerat peqataaffigerusuppagu pinngitsoorani sakkutuujusarneq ulluinnarni atugassatut pisariaqartussaavoq. Danmarkimik qanimut suleqateqarnermi ineriartornerup matuma qulequtarisaani aanaralaarsuuvoq kalaallit inuusuttut minnerpaamik danskit sakkutuuini Kalaallit Nunaannik sullissisuni peqataanissaat. Maannakkut pissutsit qiviaraanni Kalaallit Nunaat sillimaniarnermi politikikkut isigalugu pitsaaneruvoq oqaatigigaanni tassaasoq nuna namminersornerusoq naalagaaffimmit sernissugaasoq. Imminut aqulernissamik ilungersuutiginninnerup inuiaqatigiit tamanna akimorlugu qaffaallatsissappagit illuatungeriit susassaqaqatigiiffimminnut pilliuteqartariaqarput. Isumannaatsuunissaq ataatsimoorfiuvoq illuatungeriit tamarmik immikkut pilliuteqaqataaffigisariaqagaat.
Qimussimik alapernaarsuisut Siriusikkut sulinerat ullumikkut Kangilinnguit ataanni inissisimavoq. Allamiut nunamut tamaanga isernissaannik patruljip nakkutilliisuunera ullumikkut annikillisimaqaaq, tassami taamaaliorniartut paasineqarsinnaammata timmisartut satellittillu nakkutilliinerisigut kiisalu imaatigut nakkutilliinikkut. Ullumikkut suliassaq pingaarneq sakkutuujunngitsut suliassaattut isigisariaqarneruvoq, tassa nunap eqqissisimatitap nakkutiginera tamaanilu ilisimatusarnernut ulluinnarni ikiorsiisarneq.
Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqaqqajaanerupput piukkunnarnerusoq qimussimik alapernaarsuisut Siriusikkut Kalaallit Nunaanniit aqunneqalerpata. Suliassat pingaarnerit tassaajuassapput nunamik eqqissisimatitamik nakkutilliineq tamaanilu ilisimatusartunik ikiorsiisarneq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat naatsorsuutigaat politiitut suliassat pillugit politimestereqarfik naapertuuttumik isumaqatigiissuteqarfigineqassasoq, aammalu naatsorsuutigalugu imaatigut silaannarmiillu sakkutuutut nakkutilliineq Grønlands Kommandop ataaniittuassasoq. Qimussimik alapernaarsuisartut Siriusikkut nunatsinnit tiguneqarnera tunngaviusinnaavoq nunap eqqissisimatitap aqunneqarnerata sanarfinissaanut, ilaatigut Ittoqqortoormiit kommuniat suleqatigalugu. Tamatumuunakkut periarfissaqalissaaq sumiiffiup tamatuma ilisimatusarfittut takornariartarfittullu ineriartortinnissaanut.

4.3.5 Sakkutuujusussaatitaaneq inuiaqatigiinnillu sullissineq
Kalaallit Nunaanni innuttaasut inuiaqatigiinni innuttaaqataapput innuttaaneq assigiinngitsutigut ersiuteqartarluni, aammalu nalinginnaasumik isigiumaneqarnerusarlutik innuttaasutut pisinnaatitaaffittut isigineqarnerusut. Tamatumunngali tunngatillugu isummap tunngavippiaraa innuttaaneq ersersissallugu kikkunnik tamanik qulakkeerisuinnaanngitsoq, kisiannili aamma ataasiakkaat tamarmik suliaqarlutik peqataanissaannik piumasaqarfiusoq. Taamatut suleqataaneq tassaasinnaavoq sakkutuutut sakkutuujunngitsutulluunniit sulineq, aammalu inuiaqatigiinni angutit arnallu kikkulluunniit tamarmik peqataasariaqartut.
Taamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tunngaviusumik isumaqarput kalaallit inuusuttut sakkutuujusussaanerat sakkutuujunngitsutullu pisussaaffeqarnerat (CSP) arlariissillugit pilersittariaqartut. Inuusuttut kissaatigiartorpaat inuiaqatigiit siunissaannut nammineq akisussaaqataanissartik, nammineq nunagisap sullinnissaanut periarfissanik timitalinnik tikkuunneqarnissartik aammalu suliartortut avataaniit tikisinneqartartut ikilisarneqarnissaat.
Aaqqissuussineq pilersinneqassaaq naalagaaffimmi oqartussaasut suleqatigalugit, sakkutuujusussaatitaasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani sakkutuuni sulisassallutik, sakkutuujunatillu inuiaqatigiinnut sullissisussaatitaasut imminut aqunnerup ataani sulisassallutik.
Nalinginnaasumik sakkutuujusussaatitaanerup kingunerissavaa inuusuttut 800-it missaasa piffissartik nukitillu inuiaqatigiinnut atoqqullugit neqeroorutigisalissammatigit. Ilaat Kangilinnguani sulisussatut aggersarneqarpata ilaat sakkutuutut tunngaviusumik ilinniarneq ingerlatissavaat qimussimik alapernaarsuisuni Siriusimi sulisinnaanngortitsisussaq taavalu sinneri CSP-mi atorneqarsinnaallutik. Inuiaqatigiinnik sullissinikkut suliassat amerlasuut naammassineqarsinnaassapput. Pinngortitaleriffik asimi suliassaqartuarnermini ikiortissaqalissaaq. Meeqqeriviit sulisussanik amigaateqartuarput. Napparsimmaviit, utoqqaat illui utoqqarnillu paaqqinniffiit immikkut sulisussanik atorfissaqartitsiuarput. Katersugaasiviit toqqorsiviillu uninngasuuteqaqaat nalunaarsoqqissaassallugit piffissaqarfiginngisaminnik. Piniarnermik nakkutilliisut nunarujussuarmi nakkutigisassaminni akisussaaffigisaminnilu immikkut ikiorteqarnissartik iluaqutigisinnaavaat. Sumiiffinni amerlasuuni saliinissaq pisariaqaqaaq avatangiisinullu eqqumalluarnerunissaq pisariaqarluni. Tamatuma saniatigut inatsisitigut peqqussutaasumik inuiaqatigiinnik kiffartuussisalernikkut kikkut tamarmik pikkorissarfigisalissammatigik ikiueqqaarnissaq, qatserinermut ilinniarnerit, inunnik annaassiniarneq, sakkut atornissaannik ilinniarneq aamma pinngortitarsuarmi piniarnermi aallaaniarnermilu imminut annaanniarsinnaaneq. Sakkutuujusussaatitaaneq CSP-lu ataatsimoortut arnanut angutinullu sammisariaqarput; tunngaviusumillu pissusissamisoorput akissarsiaqaataarujussuartariaqaratilli. Isuma tunngaviusoq tassaavoq suliamik tunniussinissaq tigooraaginnarani. Tamatuma peqatigisaanik taamatut aaqqissuussineq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulilerneranni anguniakkamut qanillattuutaassaaq nunap nammineernerata illersornera aalisarnermillu nakkutilliineq pineqartillugit.
Tassalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat naalakkersuisut qulaajaaneq aallartissagaat sakkutuujusussaatitaanerup ulluinnarni aningaasatigullu kingunissai ersarissisikkumallugit, tamatumani ilanngullugu inuit sakkutuujusussaatitaanermut tiguneqanngitsut pinngitsooratik qaammatini arfinilinni sakkutuujunatik inuiaqatigiinnik sullissisarnissaat.

4.3.6 Siunissami sillimaniarnermut politiki
Naalagaaffiup isumannaatsuunissaanut peqatigiilluta akisussaaqataanitsinnik isumaginninnitta peqatigisaanik, siuliini allaaserineqartutut, siunissamissaaq pissusissamisuussaaq sillimaniarneq pillugu politikip nunarsuarmi oqallisigineqarneranut peqataagutta, nammineq sumiiffitsinniit peqataassutivut aallaavigalugit. Nunarsuarmi eqqissineq ilaatigut qulakkeerneqarsinnaavoq inuiaat naapertuuttumik malugisinnaappassuk kiffaanngissuseqarneq, atugarissaarneq demokratiilu napasinnaalluartumik inuusaaseqarnermik tunngavilik. Kalaallit Nunaat assersuutaasinnaavoq - assersuutaallunilumi - inuit sumiiffimmi imaannaanngitsumi ajornakusoortunik atugaqaraluarlutik Danmarki suleqatigalugu taaneqartunik pingasunik tamanik pitsaasumik atatitsisutut aammalu Danmarkitut - inuit pisinnaatitaaffiisa malinneqarnissaannik pingaartitsilluartutut. Tamatuma saniatigut ineriartortoqarpoq nunasiaanermiit namminersornerunermut aammalu namminiilernissamut ingerlaqqittumik. Tamatumunnga atatillugu peqatigiilluta nunarsuarmi eqqissinermut peqataasinnaavugut salliutillugu takutillugu tamanna pisinnaasoq eqqissilluni kammageeqatigiillunilu nakuuserneq atunngikkaluarlugu. Maligassatut takutitsineq suusupagineqartariaqanngilaq.
Tunngavissaq tassaavoq aaqqiagiinnginnerup peqqarniisernikkut anigorneqarnissaa akuerineqarsinnaanngimmat, aammalu nunarsuarmioqatigiinni sakkulersorneq atorlugu pissaanerup atorneqarnera aatsaat pisinnaammat Naalagaaffiit Peqatigiit akuersinerisigut. Oqaluttuarisaanermigut ineriartornermi nunarsuullu suatungaani inissisimanermigut Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qaammataasat atorlugit paasissutissanik katersuiviit pingaarnersaasa ilaattut iniissisimavoq, tassalu Thule Air Base-mi. Teknologiikkut ineriartornerup kinguneraa paasissutissat periaaseq tamanna atorlugu pissarsiarineqartut atorsinnaaleriartuinnarmata, tamatumani pineqarlunissaaq nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaasa nakkutigineqarnerat assersuutigalugit sakkut atomitallit siaruarterneqannginnissaat, atominik misileraalluni qaartitsisarnerit inerteqqutaanerat, akoorutissat bakteriallu atorlugit sakkunik misileraanerit inerteqqutaanerat il.il.
Kalaallit Nunaannut imminut aquttumut pissusissamisuussaaq nunami namminermi ingerlatat isummerfigisarnissaat, tamatumani Thule Air Base ilanngullugu. Tamaattumik Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nunarsuarmi eqqissisimanerulernissamut peqataassutaalluarsinnaasutut isigaat naalakkersuisut inatsisartullu oqartuuppata kissaatigalugu ukiut ingerlaneranni Thule Air Base amerikamiuinnarnut pinnani nunarsuarmili tamarmi kalerrisaarinermut qaammataasanillu sumiiffissiortarnermut atortussanngortikkiartorneqassasoq. Politikip taamaattup kinguneranik Thule Air Base-mi atortorissaarutit aqqutigalugit paasisat ungasinnerusoq isigalugu Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi sakkussakillissaaneq pillugu isumaqatigiissutit nakkutigineqarnissaanik suliaqarfianut atugassanngortillugillu misissugassanngortittariaqarput.

Qulaanut

4.4 Sillimaniarnermut politiki eqqarsaatigalugu kaammattuutit eqikkarneqarnerat

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pisariaqarluinnartutut isigaat inatsisitigut tunngavissat allanngortinneqarnissaat Kalaallit Nunaat imminut aquttoq Kunngeqarfiup Danmarkip sillimaniarnermut politikiani pingaarutilinnut sunniuteqarsinnaalersillugu. Kalaallit Nunaat imminut aquttoq politikimut ingerlanneqartumut sunniuteqaqataasariaqarpoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaat Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnermut ilaanermigut NATO-mut ilaasoq, aammalu Washingtonimi naalakkersuisut apeqqutini pingaarnerni tamani oqartussaanerpaasut. Tamatuma peqatigisaanik taamatut NATO-mut atanerup kinguneraa Kalaallit Nunaata siunissami qulakkeertariaqarmagu NATO-mi sulineq qanimut malinnaaffigissallugu. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput tamanna pisinnaasoq Namminersornerullutik Oqartussat EU-mi Bruxellesimi sinniisuata NATO-p qullersaqarfiani illoqarfimmi tassaniittumi sinniisunngortinneratigut. Amerikap avannarpasissuanut tunngatillugu Kalaallit Nunaata sinniisaa New Yorkimi inissinneqarsinnaasariaqarpoq (Naalagaaffinni Peqatigiinni aamma Permanent Forumimi), Ottawap (Canada/Nunavut attaveqarnerat) aamma Washingtonip akornanni.
Nunatsinni namminermi pissutsinut tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat piffissanngorsoraat Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik sakkutuunngortussaanerup eqqunneqarnissaa, tamatumani ilanngullugu sakkutuujunani inuiaqatigiinnik sullissisussaatitaaneq. Ungasinnerusoq isigalugu Kangilinnguani sakkutooqarfik qimissumillu alapernaarsuisut Sirius kalaallinik sakkutuujutitaasunik inuttalerneqarsinnaasariaqarput. Kalaallit Nunaanni sakkutuujusussaatitaaneq ingerlanneqarsinnaasariaqarpoq sakkutooqatigiit pingasuusut arlaanni imaluunniit sakkutuujunani inuiaqatigiinnik sullissinikkut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput siunissami Kalaallit Nunaata imminut aquttup akisussaaqataaffiginissaanut sullinnissaanullu piumassuseq sakkortusiartortoq ilumoorullugu tigusariaqartoq. Taamaattumik Naaminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat taamatut sakkutuujusussaatitaanermut ilaassasoq sakkutuujunani inuiaqatigiinnik sullissineq pisariaqarteriikkat isumagisinnaajumallugit, tamatumalu peqatigisaanik kalaallit innuttaasut sungiussisariaqartut suliassat tamatuma malitsigisaasa nammineq isumaginissaannut.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarputtaaq Thule Air Basemi suliassat kalaallinut sakkutuujunngitsunut tunngasut takutikkaat - oqaatsit allallu pissutigalugit - pisariaqartoq kalaallit oqartussaasuisa toqqaannartumik inummik sinniisoqarnissaat danskit sakkutuut inuk attaveqaataasoq tassaniittoq naligalugu suleqatigalugu sulisussamik.
Sillimaniarneq pillugu politikikkut apeqqutinut nalinginnaasunut tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat paasissutissat Thule Air Base-imi katersorneqartut siunissami nunarsuarmioqatigiinnut atugassanngortinneqartassasut nunarsuarmi isumaqatigiissutit ukununnga tunngasut nakkutigineqarnerat sakkortusarumallugu: sakkut atomitallit siammarterneqannginnissaat, atomimik qaartitsisarluni misileraanerit inerteqqutaanerat, akoorutissat bakteriallu atorlugit sakkuliat misilerarneqarnissaata inerteqqutaanera il.il.
Kiisalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput siunissami amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut inissiinerini nutaani ingerlataannilu nutaani piumasarineqassasoq tamakkiilluinnartumik paasissutissiisarnissaq, aammalu isumaqatigiissuteqartoqartassasoq Kalaallit Nunaat atsioqataatillugu. Tamatumanissaaq pineqarput Thule Air Base-p avataani sakkutooqarnikkut ingerlataagallartut. Taamaattumik illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq kingusinnerusukkullu ilassutitut isumaqatigiissutit isumaqatigiinniutigineqaqqissapput Kalaallit Nunaat tamakkiisumik peqataatillugu ilassutaasumik isumaqatigiissutitigut naleqqussaanerinnaanngitsumik.

Qulaanut

4.5 Kultur nunallu tamalaat suleqatigiinnerat nalinginnaasumik

4.5.1 Nalinginnaasumik aallaavik
Kalaallit Nunaata kulturia oqaluttuarisaanermit kingornutanik tunngaveqarpoq. Tamatumanissaaq ilaapput inuttut pissusilersoriaatsit. Nunarsuaq tamakkerlugu pissusilersoriaatsit tamakkua ineriartortarput inuit pisinnaatitaaffiisut inatsisitulluunniit inuiannut tamanut tunngasutut. Kalaallit namminnerisaminnik inatsiseqartuarsimapput. Kalaallit Nunaanni kulturikkut piginnaaneqassuseq ullumikkut saqqummersarpoq oqaatsitigut kalaallillu inuiaqatigiinnik isiginnittaasiatigut, taannalu ineriartorsimavoq kristumiussutsimit sunnerneqarnermigut aammalu danskit nunasiaanerup nalaani najuunneratigut.

4.5.2 Nunat tamalaat akornanni attaveqarnerit nalinginnaasut
Kalaallit Nunaata nunarsuarmi apeqqutitigut peqataanera annertuumik annertusiartorpoq Namminersornerullutik Oqartussat naalakkersuinikkut oqartussaaffinnik arlalinnik tigusiartornerat ilutigalugu. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pilersinneqarnerat sioqqullugu sulinermi sulinerullu nalaani uppernarsineqarpoq namminersornerulerneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannik nunarsuarmioqatigiinni killilerujussuarmik sulisinnaatitsinera ullumikkut pissusiviusunut naleqqutinngitsoq. Tamatuma kinguneranik namminersornerulerneq pillugu inatsit atuuttoq nunanut allanut tunngatillugu nutartertariaqarpoq, taamaalilluni minnerpaamik ulluinnarni atuuttut inatsimmi takuneqarsinnaalersillugit ineriartoqqinnissamik periarfissiisumik. Namminersorneq pillugu Isumasioqatigiissitat pingaartippaat tamatuma naalagaaffimmi pisortanut kingunerissagaa inatsisitigut pisussaatitaalernissaq kalaallini oqartussaasut isumaqatiginiarneqartarnissaannik nunarsuarmioqatigiinni suliniutit Kalaallit Nunaannut pingaarutillit aallartinneqannginneranni. Nunarsuarmioqatigiit isumaqatiginiarnissaannut pisinnaatitsissutit Folketingimuinnaanngitsoq aammali Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunut Inatsisartunullu isumaqatigiinniutissatut saqqummiunneqartassallutik. Tamanna ullumikkut periaatsimut sanilliullugu killormoorpoq, tassami nunarsuarmioqatinut isumaqatigiissutit kalaallit oqartussaasuinut taamaallaat akuerisassatut saqqummiunneqartarmata. Suliaq taamak ingerlareersimatillugu nunarsuarmioqatigiit oqaasiliaat allannguuteqartinneq ajornarput.
Nalorninartarpoq oqaatsit "Danmark" aamma " Kunngeqarfik Danmarki" imaluunniit "Danmarkip naalagaaffia" atorneqartillugit. Nunarsuarmioqatigiit akornanni ilaannikkut Danmarki naalagaaffeqatigiit tamakkerlugit saqqummersarpoq, ilaatigullu Danmarki paasineqartarluni nuna EU-mut ilaasortaasoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput qularutigineqartariaqanngitsoq qaqugukkut Danmarki avammut saqqummertarnersoq arlaat arlaalluunniit sinnerlugu. Kunngeqarfik Danmarki pineqartillugu immaqa naatsorsuutigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat pisariaqarnera naapertorlugu isumaqatiginiarneqareersoq tassani kalaallit soqutigisaminnik isummertillugit. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat naatsorsuutigaat inatsisit allanngornerat aallaavigalugu siunissamissaaq ajornassanngitsoq Danmarki EU-mi ilaasortatut saqqummertariaqartillugu ajornartorsiutaajunnartut aaqqinneqarsinnaassasut naak Kunngeqarfiup Danmarkip ilai allat allanik soqutigisaqartut. Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq naalagaaffiup ataatsimoortumik inatsisai nutarterneqartassasut EU-mi aalajangersakkat nutaat kingunerisaannik Danmarkip inatsisini allanngortittariaqaraangagit.
Kiisalu Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat pingaartippaat Namminersornerullutik Oqartussat immikkoortup matuma siuliiniittup nangissutaatut danskit naalakkersuisui aperissagaat Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut sinniisaat qanoq ilillutik Kunngeqarfiup aallartitaanut ilaasassanersut Danmarkip nunarsuarmioqatinut isumaqatigiinniarnera EU-mit ataqatigiiaartariaqartillugu.

4.5.3 Issittup inui nunallu inoqqaavi
Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiinni ilaavoq Issittumi inuiannut nunarsuullu sinnerani nunap inoqqaavinut maligassatut. Kalaallit Nunaata nunap inoqqaavi pillugit politikia ineriartorsimavoq tamatuminnga misigisimanninneq ineriartortillugu. Tamatumani malunnaateqarluartuuvoq ICC-p Nuummi 1980-imi pilersinneqarnera.
Namminersornerullutik Oqartussat piorsarneqarneranni assigiinngitsut tungaasigut timitalimmik politikikkut suliniutit assigiinngitsut ineriartortinneqarput. Kalaallit Nunaat immikkut ittumik peqataavoq Kunngeqarfiullu Danmarkip nunarsuarmioqatitsinnut kiinnertarnerani piviusumik sunniuteqarluarluni. Kalaallit qinikkat arlaleriarlutik naalagaaffeqatigiinneq tamaat sinnerlugu sassartarput naalagaaffinni Peqatigiinni suliat saqqummiunneqarneranni isumaqatigiinniutigineqarnerannilu. Suliniutitut immikkut malugisariaqartutut salliutillugu taaneqassaaq Naalagaaffinni Peqatigiinni apeqqutit nunat inoqqaavinut tunngasut pillugit aalajangersimasumik ataatsimiittarfimmik, Permanent Forum-imik, pilersitsinissamik siunnersuut. Siunnersuut taanna 1993-imi saqqummiunneqarpoq. Danskit Kalaallit Nunaata eqiingalluni peqataaffigisaanik aaqqissorluakkamik sulineratigut siunnersuut taanna 2000-imi ECOSOC-mi akuersissutigineqarpoq. Permanent Forum 2002-mi siullermeerluni katersuuppoq. Kalaallit Nunaat aamma sunniuteqarluarpoq Kunngeqarfiup Danmarkip nunap inoqqaavi pillugit ILO-p isumaqatigiissutaanik 169-imik akuersineranut, tassami Kalaallit Nunaata pingaartilluinnarmagu nunat inoqqaavisa najukkaminni nunamut pisuussutaanullu pisinnaatitaaffeqarnerat aalajangersartissallugu.
Nunarsuarmioqatigiinnut tunngasut allat arlallit tungaasigut Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatinut naalakkersuinikkut saqqummertarnera nunap inoqqaavi pillugit apeqqummut tunngassuteqarpoq. Kalaallit Nunaata Savalimmiut peqatigalugit Kunngeqarfiup Danmarkip IWC-mi peqataasarnera periarsinnaassusialu ukiut ingerlanerini aalajangersimasumik tunngaveqa-leriartortoq, Kalaallit Nunaallu naalagaaffittut arfanniartutut qangali nunarsuarmioqatigiit akuerisaannik arfernik angisuunik pisassaqarnerpaajuarpoq. Tamanna pisarpoq IWC-p malittarisassai malillugit inuiaat kalaallit nunap inoqqaarimmagit. Taamaalilluni kunngeqarfik Danmarki naalagaaffeqatigiinneq iluaqutigalugu naalagaaffiuvoq arfanniartuusoq. Tamanna naalagaaffeqatigiinnerup ataatsimut isigalugu saqqummertarneranut pitsaasumik sunniuteqartarpoq imaani pisuussutit uumassusillit piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaqutigineqarnerat pillugu eqqarsartaatsimut. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pingaartippaat arfanniarnerup tungaatigut ineriartornerup pitsaasup attatiinnarnissaa, isumaqarpullu tassani alloriarneq tassaasinnaasoq ungasinnerusoq isigalugu naalagaaffiup arfanniarnermut kommissæria Kalaallit Nunaanniit sulilersuuppat.
80-ikkunniilli Kalaallit Nunaata Verdensnaturunionen (IUCN) aqqutigalugu NGO-llu Norgemi Canadamilu isumaqatigisat suleqatigalugit pisuussutit uumassusillit piujuartitsinermik tunngaveqarluni iluaqutigineqarnissaat taakkunanngalu nioqqutissiat nunarsuarmioqatinut tunisinnaanissaat anguniarpai. Suliniarnerup ilaatigut inerneraa Nunarsuaq tamakkerlugu pinngortitaq eqqarsaatigalugu periusissiami 1991-imeersumi pitsaasumik angusaqarneq.
Suliaq ingerlateqqinneqarpoq uumasut assigiinngitsut amerlassusiat pillugu isumaqatigiissutip ataani, avatangiisit ineriartornerlu pillugit ataatsimeersuarnerup Rio de Janeiromi 1992-imi pisup inernerisa ilagisaattut. Isumaqatigiissummi tassani nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii artikel 8 (j)-imi erseqqissaqqinneqarput, tamannaluuna pissutigalugu Kalaallit Nunaata danskit aallartitaanni ilungersuutigigaa isumaqatigiissut tunngavigalugu ataatsimiittarnerni.
Kalaallit Nunaat sallersaavoq nunap inoqqaavi pillugit ataatsimoorussamik politikissap naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimoorussassap ilusilersorneqarnerani. Tamannalu timitalimmik saqqummerpoq nunap inoqqaavi pillugit danskit periusissiaatigut 1994-imeersukkut, assersuutigalugulu periusissaq tamanna assersuutigalugu DANIDA aqqutigalugu danskit nunanut siuarsagassanut ikiorsiisarnerannut tunngaviusoq.
Kalaallit Nunaata sumit kingoqqisuuneq tamatigut atorniartanngilaa. Namminersornerullutik Oqartussat sumi inunngorsimaneq atorunnaarsippaat, kisiannili oqaatsit kulturilu inuiaqatigiinni tunngaviusutut attatiinnarlugit. Qangaaniilli ilisimasanuttaaq tunngatillugu Kalaallit Nunaat immikkut periarfissaqarpoq ilisimatuussutsikkut kingornuttakkat aamma piniartut aalisartullu ulluinnarni pinngortitamik attaveqarnermikkut misilittagaat ataatsimoortissallugit. Tamanna ulluinnarni pisinnaavoq Pinngortitaleriffiup siunissami nukittorsarneqarneratigut ilisimasaqariaatsit taakkua marluk isummerfiginissaannut kalaallinut oqartuussaasunut uumasut pillugit siunnersuisarneragut.
Eqikkarlugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput inuiaqatigiit kalaallit inuiaqatigiiusut inuiaat tamat inatsisaannik tunngaveqartut tassaasullu nunap inoqqaavi nunarsuarmi nunap inoqqaavinut allanut tapersersuisut. Nunarsuarmi sumiiffinni amerlaqisuni nunat inoqqaavisa ajornartorsiutigisarpaat inuussutissaqarniarnertik pisinnaatitaaffimmillu illersornissaat. Taamaattumik ilungersortumik suliniuteqartariaqarpoq. Nunarsuarmi nunat inoqqaavisa taamalu kulturikkut amerlasuunut siammarsimassutsip qulakkeernissaat sutigut tamatigut sulissutigineqarpoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu qullersaralugit. Kalaallit Nunaat Permanent Forumip iluani pingaaruteqartuassaaq, suliami tassani pingaartumi oqaluuserineqarnissaanni aalajangeeqataalluni.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarputtaaq nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa suliarineqarnerat sumit kingoqqisuuneq tunngavigalugu assigiinngisitsinerusariaqanngitsoq taamaaliartortariaqa-ranilu allatut immikkut iliuuseqartoqartariaqarsimanngippat tamannalu nunarsuarmi isumaqatigiissutit malillugit inerteqqutaanngippat.

4.5.4 Europarådi
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulinerannut atatillugu Kalaallit Nunaata Europarådimi ilaasortaasinnaaneranut periarfissat pisariaqassusialu nalilersorneqarput.
Europarådi 1949-mi nunanit qulinit pilersinneqarpoq Naalagaaffiit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit Nunarsuaq tamakkerlugu nalunaarutaata malitsigisaatut. Tamatumunnga patsisaavoq kissaatigineqarmat aaqqissuussisoqassasoq suleriaasiliortoqarlunilu inuiaat kikkulluunniit inatsisitigut pineqarnerat tunngavigalugu qulakkeerisussamik innuttaasut ataasiakkaat inuttut pisinnaatitaanerannut tunngasunik pisariaqarpallu nunani ilaasortaasuni inatsisiliorneq pisariaqarnera naapertorlugu naleqqussartariaqartoq ulluinnarni ingerlatsineq ilanngullugu. Taamaallaat ilaasortanngorsinnaapput naalagaaffiit namminersortut, Kunngeqarfillu Danmarki Europarådip aallartinneraniilli ilaasortaavoq.
Ilaasortanngussagaanni piumasarineqarpoq nunami qinnuteqartumi akuerineqarsinnaasunik tunngaviusunik inatsiseqarneq, naqisimaneqanngitsumik inatsisartunut qinersisoqarsimassasoq, naalagaaffiup inatsisitigut innuttaminik illersuineranut tunngaviit akuerissagai inuillu pisinnaatitaaffii atuutsillugit. Tamatuma saniatigut nuna imminut pisinnaatissaaq ilumoorluni suleqataalluarumalluni.
Europarådi naalagaaffiit namminersortut kattuffigimmassuk Kalaallit Nunaat nammineerluni Europarådip sulinerani peqataasinnaanngilaq. Europarådip inatsisitigut sullissiviata 1998-imi septemberimi nalunaarsuutaani takuneqarsinnaavoq Europarådip pilersinneqarnerata kingornatigut 170-inik isumaqatigiissuteqartoqartoq Europarådip ilaasortaanit piumasunit akuerineqarsinnaasunik. Kalaallit Nunaat Europarådip isumaqatigiissutaanut il.il. atavoq Kunngeqarfiup Danmarkip taakku akuerigaangagit. Europarådimi qinikkat katersuuttarfianni Kunngeqarfik Danmarki tallimanik ilaasortaqarpoq sinniisussallu tallimaallutik Folketingimit qinerneqartartut Folketingip ilaasortaasa akornanni. Tamatuma kinguneranik Folketingimut ilaasortat Kalaallit Nunaanni qinikkat aamma Europarådimi qinikkat katersuuttarfianni aallartitaasinnaatitaapput.'

Tassalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat paasivaat Kalaallit Nunaat Europarådimi toqqaannartumik sinniisoqarsinnaanngitsoq. Taamaakkaluartoq Isumalioqatigiissitat isumaqarput naleqqutissagaluartoq kalaallit Folketingimut ilaasortat misissortuuppassuk tunngavissat atuuttut iluanni sulineq qanoq ililluni siunissami kalaallit nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinerata ilagilersinnaaneraa.

Qulaanut

4.6 Ingerlatat nioqqutissanik sullissinernillu pilersitsisartut

4.6.1 Aalisarneq piniarnerlu
Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut inuussutissarsiornermut nunanullu allanut tunisaqartarnermut periarfissat tassaanerupput imaani pisuussutit uumassusillit aalisakkat qaleruallillu nioqqutissanit nunanut allanut tunisartakkanit isertitat 90 %-iat sinnersimallugu.
Aalisarnerup tungaatigut Namminersornerullutik Oqartussat aallaqqaammulli kissaatigaat tamatuma tungaatigut nunarsuarmioqatinut isumaqatigiinniarnerit nammineq isumaginissaannut piginnaasat pisariaqartut annertusiartortikkumallugit. Isumaqatigiinniarnerni tamakkunani arlalinni danskit nunanut allanut tunngasutigut sullissiviat kalaallit isumaqatigiinniartuinut siunnersortaasarpoq isumaqatigiinniavittoqartillugu. Arfernut angisuunut tunngatillugu taakkua piniarneqartarnerat nunarsuaq tamakkerlugu arfanniartarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmit, IWC-mit, 1946-mili pilersinneqartumit aqunneqarpoq. Matuma siuliini oqaatigineqareersutut Kalaallit Nunaat tassani peqataasarpoq. Miluumasut imarmiut iluaqutigineqarnerata piujuartitsinermik tunngaveqartumik ineriartornermut tunngatillugu nunarsuarmioqatigiinni oqallisigineqartarnera sakkortugajuttarpoq. Kalaallit Nunaata qangali nunarsuarmioqatinut attaveqarnermini tamatumani ineriartorneq isummerfigisarpaa politikinilu saqqummiuttarlugu, nunat allat tungaannut aammalu nunatsinni namminermi.
1970-ikkunnili nunarsuarmioqatit akornanniinnermini Kalaallit Nunaata piginnaasani ineriartortittariaqarpai siunertaralugu tusarneqarnissani aammalu inuiaat nunallu allat Kalaallit Nunaata nioqqutissiaanik pisiuaannarsinnaatinniarlugit. Tamatuma tungaatigut Kalaallit Nunaata peqataanera tassaanerpaavoq qulakkeerumallugu nunarsuarmut tamarmut tunngatilluguttaaq danskit nunallu avannarliit naalakkersuinikkut ingerlatsinerminni piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaquteqarniarnermik ingerlatsinermik tunngaveqarneq aalajangiusimassagaat. Tamatuma kinguneranik nunarsuarmioqatigiit annertuumik paasisinneqarput, assersuutigalugu miluumasoqatigiit imarmiut ilaat iluaqutigineqarsinnaasut nunap aningaasarsiornikkut ingerlatsinerata ilaatut, uumasut pinngortitatut navianartorsiortinneqanngippata. Akerlianik nunatsinnissaaq pisussaaffigaarput piniagassat ingasaallugit piniarneqannginnissaat. Qitornavut ernuttavullu aamma piniagassaqartariaqarput.
Imaani pisuussutit uumassusillit pillugit Kalaallit Nunaata ilioriarsinnaassusiinut aalajangiisuusarput nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat nuna-nilu allani uumasut miluumasut imarmiut piujuartitsinermik tunngave-qartumik iluaqutigineqarnissaat pillugu apeqqummut qanoq isumaat. Pingaaruteqarpoq malugissallugu tamakkunatigorpiaq - aalisakkat uumasullu miluumasut imarmiut - Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatinut nam-mineerluni isumaqatigiinniarnissamut piginnaasaqarnerpaammat.

4.6.2 Takornariartitsineq
Namminersornerullutik Oqartussat assigiinngitsutigut sulissutigaat takornariartitsinerup inuussutissarsiutitut ungasinnerusoq isigalugu nunatta aningaasarsiorneranut pingaaruteqarluinnalersinnaasutut ineriartortinniarnera. Ilaatigut pisortat suliniuteqarput assersuutigalugu Greenland Tourism tapiiffigisarlugu, ilaatigullu nunami namminermi aaqqissuussineq annertuumik sulissutigineqarluni. Kalaallit Nunaata isumassarsiorfigai nunat eqqaminiittut, tassa nunat avannarliit killiit aamma Canada. Sulissutigineqarput aningaasarsiornikkut ilinniartitsinermullu tunngasut, aammalu Kalaallit Nunaanni ornigassani pilerigineqarnerusuni takornariartitsinikkut isertitat ullumikkut aningaasarsiornikkut annertuumik pingaaruteqarput. Ajornartorsiutaajuarporli Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaannilu namminermi angalaneq suli akisuallaarujussuarmat. Killiliisoq alla tassaavoq sumiiffimmi sulisussanik sullissinikkut naammattumik ilinniarsimasunik allamiullu oqaasiinik ilisimasalinnik pissarsiniarneq ajornakusoormat.
Takornariartitsinerup ineriartortinneranut atatillugu nunatsinnut tikeraat isumannaatsuunissaat pingaarutilerujussuuvortaaq. Pingaartumik umiarsuarsuarnut nunatta imartaani takornariaataasartunut tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput piaartumik pilersittariaqartoq ilisimasortaqartitsisarneq umiarsuarni nunanit allaneersuni ersarinnerusumik angissusissaat nalunaarlugit 3 sømilip iluani angalassatillugit.

4.6.3 Aatsitassat
Atortussiat aatsitassanit pisut eqqarsaatigalugit taakku inatsisikkut aqunneqarput. Suliassaq pingaarneq tassaavoq misissueqqissaarnissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussisarneq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut periarfissat pillugit nunarsuarmioqatinut paasisitsiniaaneq ingerlanneqarpoq. Ullumikkut suliaq ingerlanneqarpoq Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit Namminersornerullutik Oqartussat aqutsiviisa ilagisaannit. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat naammagisimaarlugu malugaat Aatsitassat pillugit aqutsiveqarfik nunarsuarmioqatigiinni eqeersimaarluni sulisoq aatsitassanik ujarlernermut piiaanermullu atatillugu Kalaallit Nunaannut aningaasaliisinnaasut kajumilersikkumallugit.

4.6.4 Suliassaqarfiit allat
Nunarsuarmioqatigiit suleqatigiinnerannut tunngatillugu sammisaqarfiit ilaanni ileqquulerpoq suliffeqarfinni Kalaallit Nunaat pingaartillugu ingerlatsiviusuni Kalaallit Nunaata siulersuisut sulineranni peqataasarnera. Taamaalilluni Kunngeqarfiup Danmarkip suliffeqarfiutaasa ilaata ersarissarneranut Kalaallit Nunaat peqataavoq. Ilaatigut tamatumani pineqarput suliffeqarfiit Dansk Polar Center (DPC) aamma Grønlands og Danmarks Geologiske Undersøgelser (GEUS). Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput tamatumanissaaq ilaasariaqaraluartoq Danmarks Meteorologiske Institut (DMI) taassumami sulineranut Kalaallit Nunaat pingaaruteqarmat.

Qulaanut

4.7 Piujuartitsineq

4.7.1 Ataatsimut isigalugu
Piujuartitsinermik tunngaveqarnermik oqartarneq nunarsuarmi inuiaqatigiinnut tamanut nutaajuvoq. Ukiut kingulliit 30-it ingerlaneranni ineriartortinneqarpoq pingaartumillu Brundtlandkommissionip isumaliutissiissutaanit ilisimaneqarluni. Avatangiisit ineriartornerlu pillugit Rio de Janeiromi 1992-imi ataatsimeersuarnermi piujuartitsinermik tunngaveqartumik ingerlatsineq nunarsuarmit tamarmit taperserneqarpoq. Ataatsimeersuarnermi tamatumani aamma Kalaallit Nunaat peqataavoq. Eqqarsaat tunngaviusoq tunuliaqutaasoq tassaavoq nunap pisuussutaasa atorneqarnerat pillugu nunarsuarmioqatigiit tamarmik peqatigiillutik akuersaartumik isummernissaat tunngavissikkumallugu.
Nunarsuarmi tamarmi suliffissuartigut ingerlatsiartornerup amerlasuutigut takutippaa kukkusumik politikkeqarneq ajoqusiinernik kinguneqarsinnaasoq. Ilumoortorli aamma unaavoq piujuartitsinissamik tunngaveqarnissaq kikkut tamarmik pisortatigoortumik taperseraluaraat qaqutiguinnaq suliniutinik pisariaqartunik malitseqartarmat. Nunat amerlasuut ulluinnarni piumanerusarpaat qaninnerusoq isigalugu iluaquteqarnissaq pisuussutit ungasinnerusoq isigalugu piujuarnissaat pinnagu. Kalaallit Nunaannut immikkut ajornartorsiut tassaavoq suliffissuaqarfinnit Europamiittunit, Ruslandimiittunit Amerikamilu avannarlermiittunit immap silaannaallu mingutsitaanerat inuiaqatigiinnik naviartorsiortitsisoq. Mingutsitsineq ima ingasatsigilissappat Kalaallit Nunaata imaani pisuussutit uumassusillit nammineq atugassatut nunanullu allanut nioqqutissatut iluaqutigisinnaajunnaarlugit, taava inuiaqatigiit ullumikkut nalunngisavut tunngavissaarutissapput. Tamatuma saniatigut taasariaqarpoq silaannaap kissakkiartornerata Issittumut tamarmut sunniutaa.
Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput Kalaallit Nunaattaaq nunarsuarmioqatigiit suliaqarfiini akoorutissat ulorianartut silaannarmut imaanullu aniatinneqartut pinaveersimatinniarlugit suliniartuni saqqummeqataasariaqartoq.

4.7.2 Nunarsuarmi sumi inissisimaneq
Naalakkersuisut Inatsisartunut ukiumoortumik nunanut allanut tunngasut pillugit nalunaarusiarisartagaanni takuneqarsinnaavoq tamanna arlalitsigut ingerlanneqareersoq. Nordisk Ministerrådimi Kalaallit Nunaat peqataavoq mingutsitsinerup akiorniarnera pillugu nunat avannarliit assigiimmik isummertinniarlugit suliniarnermi. Kalaallit Nunaat peqataavoq danskit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aallartitaanni. Issittup Kalaallit Nunaanniittortaaniit avatangiisit qanoq issusiannik uuttortaanerit Issittumi avatangiisit ataatsimut isigalugit nakkutigineqarnerannut ilaapput. Nunarsuup immikkoortuini isumaqatigiissutinut akoorutissanik ulorianartunik imaanut aniatitsinermik killilersuutaaniartunut tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaat Namminersornerullutik Oqartussat tamatumanissaaq kalaallit soqutigisaasa naalagaaffiup oqartussaasuinit isumagineqarnissaat toqqammavigigaat. Tamatumunnga patsisaanerpaavoq naalagaaffeqatigiinnermi tamatumunnga tunngasut isumaqatigiissutigineqarmata, aammali patsisaaqataavoq najuutivilluni peqataanissaq akisoorujussuusinnaammat. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tamanna malugaat tikkuassalluguli qulakkeersimajuartariaqartoq pingaaruteqarluinnartumi tamatumani danskit pisortaqarfii ersarissumik inissisimassasut.
Pisuussutit uumassusillit piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaqutigineqarnissaat pingaaruteqarluinnartuuvoq. Nordisk Ministerrådimi Issittumilu Siunnersuisoqatigiinni sammineqarnerpaapput uumasut miluumasut imarmiut suleqatigiissutaariinngitsut. Tamatumani pineqarnerupput timmissat, aammali assersuutigalugu Issittumi nunap naasuisa iluaqutigineqarnerat pillugu suleqatigiittoqarpoq.

4.7.3 Nunat tamalaat akornanni
Piujuartitsinissamik tunngaveqarluni ineriartorneq nunallu inoqqaavisa tamatumani inissisimanerat pillugu Kalaallit Nunaat tamatumani suliniarnermi saniatigut pisuni arlalinni nunarsuaq tamakkerlugu peqataasarpoq. Taaneqareersutut naalakkersuisut Avatangiisit Ineriartornerlu pillugit Rio De Janeiromi 1992-imi ataatsimeersuarnermi peqataapput. Tamatumani pingaartumik suliassaqarfiit marluk tungaasigut eqeersimaartumik peqataapput. Siullermik nunat inoqqaavi pillugit Riomi nalunaarummi princip 22-p ilusilersornerani, aappaattullu kapitali 17-ip immat atorneqarnerannut pisuussutaasalu iluaqutigineqarnerannut tunngasup ilusilersornerani. Rio-mi ataatsimiineq sioqqullugu kalaallit atorfillit Kunngeqarfiup Danmarkip aallartitaasa ilaattut Naalagaaffinni Peqatigiinni piareersaalluni ataatsimiinnermi peqataapput. Riomi ataatsimiinnerup malitsigisaatut aamma Kalaallit Nunaat arlaleriarluni uumasut assigiinngitsut amerlassusiat pillugit isumaqatigiissutip suliarineqarnerani peqataasarpoq. Tamatumani pineqarput nammineq nunagisami naasut uumasullu nalunaarsornerat nunarsuarmioqatigiillu isumaqatigiinniarneranni peqataaneq. Silap pissusiinut tunngatillugu Kalaallit Nunaat marlussoriarluni peqataavoq silaannarmut gassit aalajangersimasut aniatinneqarnerata killilernissaa pillugu nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiinniarnerni. Nunarsuarmioqatigiit suleqatigiinnerata inerneraa silap pissusii pillugit isumaqatigiissummut Kyotomi tapiliussaq, tassani ilaatigut aalajangerneqarluni CO2-mik aniatitsinnerup annikillisarnissaa. Naalakkersuisut Inatsisartullu akuersissutigaat nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissut taanna Kunngeqarfiup Danmarkip akuerisinnaagaa Kalaallit Nunaannuttaaq atuuttussatut. Tamanna naalagaaffiup oqartussaasui immikkut isumaqatigiissuteqarfigalugit.

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat eqikkaallutik oqaatigissavaat nunarsuarmi sulinermut tunngatillugu Kalaallit Nunaat suleqataanissaminut killilimmik akissaqarmat. Pissuseq tamanna allanngortittariaqarpoq. Aningaasarsiornikkut ineriartornermut pingaaruteqarluinnartuuvoq immap pisuussutaasalu mingutsinneqannginnissaat, Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnarmat aalisakkanik avammut nioqquteqarnermi tunngaviusut taakkuujuarnissaat. Mingutsitsineq immineerluni uninnavianngilaq, nunarsuarmili inuiaqatigiinnit akuliuffigineqartariaqarluni. Eqqarsaativulli aatsaat taperserneqassasut ilimagisinnaavarput namminertaaq ajornartorsiutit qanoq iliuuseqarfigigutsigik.

Qulaanut

4.8 Aaqqissuussaaneq nukissallu

Kalaallit Nunaanni nunanut allanut sullissivimmi pisariaqarpoq sullissivik naalakkersuisut inatsisartullu nunarsuarmut tamarmut tunngasunik aalajangiinerisa kingunerisaasa suliarinissaannut piginnaalernissamut ineriartortinneqartoq sanarfisarlu. Assigiinngitsutigut amerlasuutigut nunarsuarmut tamarmut tunngasunik suliaqartoqassappat pisariaqarpoq sullissivik annerusoq aningaasallu amerlanerusut atussallugit nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq minnerpaatinniarlugu politikeqarnianngikkaanni.
1979-ip kingornatigut 2002-llu naaneranut nunanut allanut tunngasunut sullissivik ineriartorpoq naalakkersuisut siulittaasuata suliassaasa ilagisaattut. Nunanut allanut politikimut tunngatillugu sullissinermi immikkut malugisassatut taaneqarsinnaapput Kalaallit Nunaata 1984-imi nunat avannarliit suleqatigiinnerannut ilanngunneqarnera 1985-imilu EF-mit aninera. Københavnimi suleqataasut saniatigut 1992-imi Kalaallit Nunaat Brysselimi sinniisoqalerpoq 1994-imilu naalakkersuisut allattoqarfianni nunanut allanut allaffik pilersinneqarluni.
Nunanut allanut sullissiviup sulisunik nunanut allanut inissiinissaanut patsisaasut pingaarnerit marluupput. Siullertut nammineq sullissinerup iluani paasissutissat pigisariaqarput, taamaalilluni nutaarsiassaqarfinnit nalinginnaasunit ilisimatitsissutit imaluunniit danskit nunanut allanut tunngasutigut sullissivianeersut kisiisa tunngaviginagit. Aaappaattut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarsinnaavoq namminerisamik sinniisoqarnissaq oqariartuuteqartillugu aallartinneqarsinnaasumik, aammalu nammineerluni utimut nalunaarsinnaasumik. Suliap tamatuma ilaata assigaa allanut tunngatillugu sunniiniarluni sulinertut taaneqartartoq.
Allatut oqaatigalugu Kalaallit Nunaanni allaffissornikkut oqartussat suleqateqartariaqarput nunap nammineq naalakkersuinikkut isummerniartarnerani paasissutissat atugassat pissarsiarinissaannut piareersarnissaannullu piginnaassuseqartunik, taamaalilluni paasissutissat nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiinniarnerini peqataasunit allaneersut kisimik isumalluutaajunnaarsillugit.

4.8.1 2002-mi nunanut allanut tunngasunik sulinermi killiffik
Kalaallit Nunaata nunanut allanut attaveqarnerata misissornerani paasinarsivoq nunanut allanut allaffik qitiusumik inissisimagaluartoq pisortaqarfiit nunanut allanut tunngasutigut ataatsimut isigalugu akuliusimanerat nunanut allanut allaffiup akuliusimaneranit annertunerusoq, sulineq ukiumut ukioq tamakkerlugu sulineq tunngavigalugu uuttoraanni. Tamatumuuna takuneqarsinnaavoq ilumoortoq manna inuussutissarsiutit pingaarnerit tungaasigut nunanut allanut attaveqarnerit - aalisarneq, piniarneq aatsitassarsiornerlu - annertuumik pingaartinneqartut, aammalu nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisitigut suleqatigiinneq pingaaruteqaleriartortoq.
Nunanut allanut allaffimmut tunngatillugu qangaaniilli imaattarpoq nunani avannarlerni sulineq apeqqutillu nunap inoqqaavinut tunngasut pingaarnerutinneqartarlutik. Piffissamili kingullermi EU-mut isumaqatigiissutit nalinginnaasut WTO-mullu tunngasut nunanut allanut allaffimmut nuunneqarnerat nunanut allanut allaffiup sulinerani pingaarutilerujussuanngorput. Apeqqutit sillimaniarnermut tunngasut allaffitsigut aaqqissuussinermi salliutinniarneqanngillat. Nunanut allanut allaffimmi sulisut pisortaqarfinnilu sulisut naalakkersuisut naalakkersuisunullu ilaasortat ulluinnarni sulinerminni naalakkersuinikkut suliassiissutigisartagaat aallaavigalugit sulisarput. Nunanut allanut politikikkut inatsisitigut iliuuseqarnissamut periarfissat namminersornerulerneq pillugu inatsimmik tunngaveqartut malillugit Kalaallit Nunaanni nunanut allanut tunngatillugu allaffitsigut aaqqissuussaaneq sulinermi marlunnik assigiinngitsunik iseriarfeqarpoq: Kunngeqarfiup Danmarkip aallartitaanut imaluunniit nammineerluni isumaqatigiinniaqataasutut peqataasoqarsinnaavoq.
Aningaasat nukiillu atugassat suliat annertussusiinut naleqqutinnginnerannik inerniliinerit nunanut allanut apeqqutinut nalinginnaasunut tunngatillugu suliat pillugit allattukkani allassimasut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaat.
Tamatuma saniatigut isumaqartoqarpoq ulluinnarni pissutsinut arlalinnut tunngatillugu imaalitsiaannaq pitsanngorsaaneqarsinnaasoq. Tamatumani ilaatigut pineqarpoq naalakkersuisut kalaallillu Folketingimi ilaasortat suleqatigiinnerisa annertusarneqarsinnaanerat kiisalu suliffimmi namminermi periaatsit suleriaatsillu sakkortusarsinnaanerat tamatumuuna qulakkeerumallugu naalakkersuinikkut malitassat pissarsiarineqartarlutillu malinneqartarnissaat. Tassanilu ilaavoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutaat naalakkersuisut nunarsuarmioqatigiinni sulinerminni aalajangersimasumik siunertaqarnerusumik Tusagassiivik atussagaat.

4.8.2 Ukiuni nutaani nunanut allanut tunngasuni Kalaallit Nunaata sullissivia
Nunanut allanut allaffiup pisortaqarfiillu qulakkeersinnaasariaqarpaat Kalaallit Nunaata naalakkersuinikkut aalajangiussat tungaasigut sunniuteqarnissaa. Nunanut allanut tunngatillugu sullissiviup ilusilernissaa isumaliutissiissummut ilanngussami takuneqarsinnaavoq. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput Kalaallit Nunaata nunarsuarmi avatangiisit pillugit nunarsuarmilu niuerneq pillugu suleqatigiinnermi peqataanera sakkortusartariaqartoq. Tamanna pissaaq imaani pisuussutit uumassusillit iluaqutigineqarnerata nunami namminermi aningasarsiornerup tunngaviisut attatiinnarsinnaanerat ikorfartorniarlugu.
Inatsisitigut killissarititat atuuttut oqarfigaatigullusooq Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu nammineerluni ilioriarsinnaassusia sulianut ilisimasaqarnermut, paasisimasaqarnermut aammalu nukissanut aningaasanullu pineqarsinnaasunut atalluinnartoq. Tamatumunnga ilanngunneqassaaq nammineerluni isumaqatigiinniartutut imaluunniit naalagaaffeqatigiinnerup aallartitaanut peqataasutut peqataasarneq. Kalaallit Nunaata imminut aquttup nunarsuaq tamakkerlugu inatsisitigut oqartussaaffini annertusartariaqarpaa, tamatumanilu Kalaallit Nunaanni nunanut allanut tunngasutigut sullissivik suli annerusunik piumaffigineqalersussaavoq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tikkuarpaat naalagaaffeqatigiinnerup inatsisillu tunngaviusut iluini aaqqissuussinermi nutaami namminersorlutik oqartussaalersussat inatsisit pissutigalugit apeqqutinut nunanut allanut tunngasunut tamanut oqartussaalersissallugit ajornassasoq. Matumani ilaatigut aalajangiisuussaaq politikikkut aaqqissuussinikkullu suleqatigiiffimmik ilusiliisoqarsinnaanersoq illua-tungaatigut kalaallit nunanut allanut soqutigisaasa isumaginissaannik illua-tungaatigullu inatsisit malillugit qanoq iliuusaasinnaasut unioqqutinneqannginnissaannik qularnaarisumik. Tamatumani ilaatigut pingaaruteqarnerpaajussaaq naalakkersuinikkut/aaqqissugaanikkut suleqatigeeriaasiortoqarsinnaanersoq kalaallit nunanut allanut politikikkut tunngavilimmik soqutigisaasa naammassineqarsinnaanissaannut tunngaviusinnaasumik illuatungaatigullu qulakkeerisinnaasumik pisortatigoortumik inatsisitigut maleruagassat unioqqutinnginnissaannik. Inatsisitigut oqartussaaneq naalagaaffiup oqartussaaffigiuassappagu ulluinnarni naammassinnittarneq Kunngeqarfiup Danmarkip nunanut allanut sullissivianit isumagineqartuassasoq naatsorsuutigisariaqarpoq. Tamatumunnga tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat tikkuassavaat nunanut allanut ministereqarfimmi kalaallit sulisoqarfiata ataatsimoorussamik aqunneqalersinnaanera aaqqiissutissatut sulissutiginiartariaqartoq.
Tamatuma nangissutaatut eqqarsaatigisariaqarportaaq kalaallit nunanut allanut ingerlatsivianni sulianut piginnaasat nukittorsarnissaat ineriartortinnissaallu pillugit suliniuteqarnissaq. Tamanna assersuutigalugu piffissami aalajangersimasumi sulisut paarlaateqatigiittarneratigut imaluunniit suliassanut aalajangersimasunut tunngatillugu pisinnaavoq.
Nunarsuarmioqatinik isumaqatigiissutit nutaat pillugit isumaqatigiinniarnerit atoreersulluunniit nutarternissaat pillugu aallartinneqarajuttarput naalakkersuisut Folketingimiit isumaqatigiinniarnissamut pisinnaatinneqarneratigut - ulluinnarni tamanna pisarluni Folketingip ataatsimiititaliaani susassaqartuni. Nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata tamanna aatsaat tusartarpaa nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissut nutaaq akuerisassatut naalakkersuisunut Inatsisartunullu nassiunneqaraangat. Piffissap taamaalinerani nalinginnaasumik isumaqatigiissutip imarisaa sunnerneqarsinnaanngilaq taamaallaalli aappimik naaggamilluunniit akisoqarsinnaalluni. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqarput periuseq tamanna allanngortittariaqartoq, taamaalilluni aamma naalakkersuisut Inatsisartullu isumaqatigiinniarnissamut pisinnaatitaaffik pillugu oqaaseqarsinnaanngortillugit. Tamatuma peqatigisaanik naalakkersuisut isummerfigisinnaavaat isumaqatigiinniartussatut aallartitanut peqataatitaqarumanerluni tamatumuunakkullu suliap ingerlaqqinnerani qaninnerpaamik malinnaalluni. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat arajutsisimanngilaat naalagaaffeqatigiinnermi periaatsit allanngortinneqarpata aamma pisariaqassasoq Inatsisartut suliariaasiata allangortinneqarnissaa, tassami Inatsisartut ataatsimiititaliaat susassaqartut Inatsisartut sinnerlugit oqaaseqarsinnaatitaasariaqalissammata soorluttaaq Folketingimi ataatsimiititaliat taamatut pisinnaatitaasut.
Nunanut allanut sullissivitsinnut tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat nunanut allanut allaffik apeqqutinut nunanut allanut tunngasunut pisortaqarfinngortinneqassasoq, aammalu ukiuni aggersuni sullissiviup aamma aningaasatigut nukissallu tungaasigut pilersaarut nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut angorusutatsinnik takutitsisoq akuerineqassasoq. Ilanngullugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat sillimaniarneq eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi nunanut allanut tunngasutigut sullissivimmi suliassanik suliarinnissinnaassuseq sakkortusarneqassasoq, aammalu nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisit pillugit naalakkersuinikkut niuernerlu pillugit naalakkersuinikkut suliniutit aningaasanik naammattunik malitseqartinneqassasut. Tamatumani pisariaqarportaaq pisortaqarfiit susassaqartut nunanut allanut tunngasutigut suliassanut pingaartunut akisussaaffeqartut suliniarnerminni nukittorsarneqassasut. Nunanut allanut pisortaqarfiup pingaartumik sammisariaqarpai sillimaniarnermut, niuernermut piujuartitsinermillu tunngaveqarluni iluaquteqarnermut tunngasut. Taamatut nunanut allanut tunngasutigut sullissivikkut nalunaarnerup kingunerissavaa nunanut allanut pisortaqarfik nutaaq pisinnaatitaassasoq qulakkiissallugu naalakkersuisut nunanut allanut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi apeqqutit tamanut tunngasut pillugit aalajangiussaasa ulluinnarni malinneqarnissaat. Pisortaqarfiup taassuma suliatigut piginnaasaqarnerata nukittorsarnissaanut tunngatillugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat kaammattuutigaat nunatsinni ingerlatsiviit periarfissinneqassasut danskit allaffissornikkut pisortaqarfianniit nunanilu avannarlerni sulisunik misilittagaqarluartunik "attartornissaq" kalaallit suleqatimik ilinniartinnissaat siunertaralugu.
Allami oqaatigineqareersutut pingaaruteqarpoq inatsisiliornerup allanngortinnissaa sulissutigineqalissasoq nunanut allanut siilimaniarnermullu oqartussaanerup annertusinissaanik kissaateqarneq piviusunngortikkumallugu.
Nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu oqallinnermi Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat malugaat Kalaallit Nunaata nunarsuarmi ersarinnerulernissaa pingaartinneqartoq. Tamatumunnga tunngatillugu tikkuarneqassaaq naalagaafimmi oqartussaasut eqqaasinneqassasut iluaqutaasinnaammat Kunngeqarfimmut Danmarkimut konsulit toqqarneqarneranni naatsorsuutigineqartariaqartortaaq inuit toqqarneqartut aamma nunatsinnut immikkut suliniuteqarsinnaanersut.
Kiisalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat pissutissaqarsoripput ajornartorsiut immikkut ittoq Kalaallit Nunaanni aqutsinermi tamarmi taamaattuartussaq tikkuassallugu, tassa sulianut sanilliullugu aqutsiviup mikivallaarnerata pilersitaa. Inatsisiliornerup ilarujussua qangaanit naalagaaffeqatigiinnermi atuussimasoq ullumikkut EU-mi suleqatigiinnermut akuliukkaluttuinnarmat tamatuma kinguneraa inatsisit Danmarkip nunatut ilaasortaasutut atugai naalagaaffeqatigiinnerup sinneranit allaanerusalernerat. Tamakkua ilaatigut tassaasinnaapput inuussutissarsiorneq pillugu inatsisit il.il. naapertuutinngitsut. Tamanna tunngavigalugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat siunnersuutigissavaat naalakkersuisut danskit oqartussaasuinut kissaatigissagaat ministeriaqarfinni ataasiakkaani tamani inummik naapertuuttumik qaffasissusilimmik inissisimasumik toqqaasoqassasoq; taassuma suliassarissavaa inatsisinut allannguutissat pisussat naalagaaffeqatigiinnermi peqataasunik siunertaanngikkaluamik avissaartortitsisinnaasut eqqumaffigeqqusassallugit.

Qulaanut

5.1 Nunatta qitiusumik aqunneqarnera

5.1 Aallaqqaasiut Inuiaqatigiit suulluunniit aqunneqarnerat eqqartussagaanni inuiaqatigiit isumagisassaat suunersut aallaaviusariaqarput. Soorunami aamma pinngitsoornani eqqartortariaqarput aqutsinermi isummat tunngaviit pingaarnerit imaluunniit aqutseriaatsit qanoq ittut atorneqarnersut. Kiisalu aamma ilanngullugu eqqartortariaqarpoq piginnaatitaanerit pisussaaffiillu ataqatigiinnerat.
Inuiaqatigiinnik aqutsisut kimilimmik inuiaqatigiinnillu innimigineqartumik aqutsisinnaassagunik pissaanermik piginnaaneqartitaasariaqarput. Inuiaqatigiinni nunatsinni inuiaqatigiittut ittuni piginnaaneq taasaq oqartussani pingasuniikkajuppoq, tassalu inatsisiliorneq inatsisartuni, ulluinnarni aqutsineq ingerlatsinerlu naalakkersuisuni inatsisillu malillugit ingerlatsisoqarnersoq nalilersuineq eqqartuussivinni.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanut suliassiissut malillugu eqqartuussiveqarnermut tunngasut aamma suliarineqartussaagaluarput; eqqartuussiveqarnerli pillugu Isumalioqatigiissitat sulinerat aatsaat kingusissukkut naammassimmat taakku Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitanit suliarissallugit angumerineqanngitsoorput. Taamaattumik nunap aqunneqarnerani isummat tunngaviit isummersorfiginerini inatsisartunut naalakkersuisunullu tunngasut annermik matuma kinguliini sammineqassapput.

Qulaanut

5.2 Sooruna inuiaqatigiinni suliassat ilaat pisortanit isumagisariaqartartut?

Inuiaqatigiinni suliassat tamakkerlutik pisortanit isumagineqarneq ajorput. Inuit ilaat isumaqartarput inuiaqatigiinnut pitsaanerpaajusoq inuit ataasiakkaat suliffeqarfiilluunniit namminersortut pisortanit sapinngisamik minnerpaamik akuleruffigineqarlutik suliassat isumagippatigik; allalli isumaqartarput pitsaanerpaajusoq suliassat amerlanerpaat pisortanit isumagineqarpata inuiaqatigiinnimi innuttaasut ataasiakkaat - inuugunik suliffeqarfiugunilluunniit - suliassat isumaginissaannut assigiinnik nukissaqarneq piginnaaneqarnerlu ajormata.
Apeqqut tamannarpiaq akuttunngitsumik nunani tamangajanni, aammattaaq nunatsinni, oqallisaasarpoq siunissamilu qularnanngitsumik oqallisaajuartussaalluni.
Inuiaqatigiinni amerlanerni inuit ataasiakkaat, suliffeqarfiit kattuffiillu imminnut ima attuumassuteqartigilernikuupput pinngitsoornani ataatsimoorussanik maleruagassaqartariaqalerluni. Taamaattumik tunngaviusumik qanorluunniit isumaqaraluaraanni maleruagassat taamaattut pisariaqarput paatsiveerunneq pilissanngippat.
Inuiaqatigiinni tamatigut nalilersuisoqarsinnaavoq suliassat suut inunnit ataasiakkaanit, inunnit ataatsimoortunit, suliffeqarfinnit, kommunenit, imaluunniit inuiaqatigiit tamarmiusut sinniisaannit suliarissallugit naleqqunnerpaajunersoq.
Taamaakkaluartoq nunap aqunneqarnerani pissaanerup pingasuinngorluni avinneqartarnera inuiaqatigiinnut inatsisinik tunngaveqarlutik ingerlasunut aammalu demokratimik tunngaveqarluni naalakkersueriaatsimut ima ilaalluinnartigisutut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isigaat isumaqarlutik eqqartuussiveqarnerup ilaata nunatsinni namminersorlutik oqartussaalerumaartuniilernissaa pimoorullugu peqqissaartumillu misissortariaqartoq.

Qulaanut

5.3 Demokrati demokratimilu atukkat

Inuiaqatigiinnik aqutsinermi imaluunniit naalakkersuinermi inuiaqatigiinni assigiinngitsuni periutsit assigiinngissinnaasaqisut atorneqartarput. Nunatta aqunneqarnerani demokrati tunngavigalugu aqutsineq atorneqarmat aqutseriaatsimut tassunga tunngasut isumaliutissiissummi annerusumik eqqartorneqassapput. Demokratip annertujaamik sammineqarneranut aamma pissutaavoq nunatta aqunneqarnerani aqutseriaaseq taanna ukiuni amerlagisassaanngitsuni atorneqarmat Isumalioqatigiissitallu isumaat malillugu nunatsinni pissutsinut naleqqussarlugu sanarfisariaqarluni; demokratimi uumassusilik pissutsit avatangiisit allanngoriartornerannut malinnaajuartariaqarpoq.
Inuiaqatigiit demokrati tunngavigalu aqunneqarnersut oqallisiginiaraanni nalinginnaasumik aallaaviusariaqartoq tassa inuiaqatigiit tamarmiusut inuiaqatigiinni atuuttussanngorlugit aalajangiinerni peqataatinneqarnersut sunniuteqaqataatinneqarnersullu. Inuiaqatigiit tamarmiusut qanoq iliornikkut peqataatinneqarnersut sunniuteqaqataatinneqarnersullu demokratimik oqalliseqarnerup ilagilluinnarpaa pingaarutilik.
Demokrati assigiinngitsorpassuarnik isumaqartinniarneqartarpoq ilaatigullumi nunat ilaanni atornerlunniarneqartarluni; aqutsisummi ilaat demokrati tunngavigalugu aqutsinerartarput naak pissaanermik tigumminniinnarumallutik suut tamangajaasa sakkugalugit inuiaqatiminnik naqisimanninniartuugaluarlutik.
Ulluinnarni oqaluttarnitsinni demokratimik oqaraangatta inuinnaat naalakkersueqataanerat pisarparput; aammami taamak oqartarnitsigut oqaatsip isumarpiaa uniorpallaanngilarput.
Demokratimik eqqartuinitsinni ilusai nalinginnaanerpaat naammattoortakkavut tassaapput sinniiseqarluni demokrati, demokrati toqqaannartoq aammalu qanimut demokrati.
Sinniiseqarluni demokratimik oqarnermi una pineqartarpoq: Nunap inuisa ilaat qinerseqataasinnaassagunik ikinnerpaamik ukioqqortussusillit (massakkut nunami maani 18-inik ukiullit) aammalu nunami sivikitsuinnaanngitsumik najugaqavillutik najugallit qinersinerni nalinginnaasuni, naligiilluni namminnerlu kisimik ilisimasaminnik inunnik aalajangersimasunik amerlassusilinnik qinersisarnerat; qinersinerlu pisarpoq qinikkat piffissami aalajangersimasumi atasussanngorlugit. Taakku qinersisartut sinnerlugit piginnaatitaasarput inuiaqatigiinnut atuuttussanik malittarisassiussallutik.
Nunat ilaanni, assersuutigalugu Schweitz-imi, sinniiseqarluni demokratip saniatigut demokrati toqqaannartoq atorneqarpoq. Tamanna ima pisarpoq: Nunap nunalluunniit ilaata qinersisartuisa apeqqutit aalajangersimasut siunissami pinngitsoornatik malitassat taasinermikkut isummerfigisarpaat; tassalu taasinerit inerneri aalajangiisuusarput apeqqutini pineqartuni suut malittarisassaassanersut.
Ukiuni kingullerni aamma tusarsaagaluttuinnarpoq oqaaseq qanimut demokrati. Tamatumani pineqarpoq qinersisartut assersuutigalugu illoqarfiup ilaani imaluunniit meeqqamik atuarfiini suliassat aalajangiiffigineqartussaatillugit peqataatinneqartarnerat aqutseqataatinneqartarnerallu.
Aqutseriaaseq qanoq ittoq inuiaqatigiinni atorneqarnersoq eqqartorneqartillugu periutsit suut atorlugit atulersitaanersoq apeqqutaasarportaaq; aqutseriaasermi inuiaqatigiit ilaasa amerlasuut piumasaqarnerisigut atulersitaq aqutseriaatsimit inuiaqatigiit qulaatiinnarlugit qulaaniit atulersitamut sanilliulluni atuulluarnerugajuppoq.
Demokrati atorlugu periutsit siuliini eqqartukkat saniatigut politikimik ilisimatusarluni eqqarsaatersornerni pissutsit arlallit apeqqutaatinneqartarput demokrati piviusoq atugaassappat. Amerikamiup politikimik ilisimatuup Robert A. Dahl-ip isumaa malillugu demokrati tunngavigalugu ingerlatsisoqassappat isummat pingaarnerit tallimat uku tunngaviusussaapput:

  1. Suut oqaluuserineqassanersut pillugit oqartussaassuseq: Politikikkut oqaluuserisassat suussanersut inuiaqatigiit tamarmiusut namminneerlutik aalajangersartussaavaat.
  2. Paasinneqqissaarneq: Demokratip tunngavigai naqisimaneqarani isummersorsinnaaneq aammalu inuiaqatigiit tamarmiusut akornanni tamanut ammasumik oqaloqatigiinneq.
  3. Piviusumik peqataaneq: Isummerniarnerup ingerlanerani tamani inuiaqatigiit tamarmiusut assigiimmik periarfissaqartariaqarput pingaarnerutitatik oqaatigisinnaassallugit isummernivissarlu sunniuteqarfigisinnaassallugu.
  4. Aalajangiinermi assigiissitaaneq: Inuiaqatigiit tamarmiusut isumaat tamarmik naligiissapput naggataarutaasumik qilersuisumillu isummertoqarnerani.
  5. Inuiaqatigiit innuttaat: Inuiaqatigiit tamarmiusut isummernermit pituttugaapput.

Siullermik pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu tamanut ammasumik qinersinerni inuiaqatigiit tamarmiusut assigiimmik peqataasinnaanissaat naammanngitsoq imaassinnaammammi assigiimmik periarfissaqartitaanngitsut. Aappassaannik aamma naammanngilaq tusagassiorfiit tunngaviusumik isigalugit naqisimaneqanngikkaluartut inuiaqatigiit tamarmiusut ilaat tamanut ammasumik oqalliseqataasinnaanngippata imaluunniit oqalliseqataassallutik naammaginartumik ilisimasaqanngippata nukissaqaratilluunniit. Kiisattaaq pingaarpoq inuiaqatigiit tamarmiusut aalajangikkakkut pituttugaanissaat.
Nunatsinni pissutsit eqqarsaatigalugit eqqarsariarnarpoq inuit nunami maani sivisunerusumilluunniit najugaqavikkaluarlutik Inatsisartunut qinersinerni qinerseqataasinnaaneq ajornerat; qinerseqataasinnaassagaannimi piumasarineqarpoq Folketingimut qinersinermi qinerseqataasinnaanissami piumasaq, tassalu Danmark-imi innuttaassuseqarnissaq.
Aamma ilaatigut apeqqusersinnaavarput kikkut tamarmik periarfissaqarnersut tamanut ammasumik oqalliseqataanissaminnut; tusagassiorfeqaraluarpormi qarasaasiat naqitallu atorlugit siaruartartunik. Nunap inukinnera inuillu siamaseqalutik nunaqartiternerat pisuullutik pingaartumik naqitanik nutaarsiassiorneq siaruartiterinerlu akisungaatsiarput. Nunap imminut atassuserniarnera imaannaanngilaq; tamatumarpiaallu ammasumik oqallinneq ajornaannerulersinngilaa.
Nunatsinni pissutsit eqqartortillugit apeqqutit marlussuit allat ilanngullugit tikkuartariaqarput; tassalu tusagassiorfiit annikitsuinnaagajunnitik pissutigalugit amerlanngitsunik sulisoqarajupput tusagassiassamik tunuliaqutaannik paasiniaalluarnissaminnut inorsartunik taamalu pissutsit sammisamik tunuliaqutarpiaannik iternga tikillugu allaaserinnissinnaanngitsunik. Aammattaaq tikkuartariaqarpoq tusagassiortunngorniartut ilinniarfiat mikisunnguummat. Tamanna pissutigalugu fagip iluani ikorfartoqatigiinnissamik periarfissat pilersinniarnissaat ajornakusoortupilussuuvoq.
Aamma naatsorsuutigisariaqarpoq inuit ilaat nukissaqanngitsut tamanut ammasumik oqalliseqataanissaminnut ullummi nukitillu tamangajaasa atortariaqartarmatigik imminnut inuussutissaqartinniarlutik. Issittumi inuuniarnikkut atukkat pillugit misissuinerit 1999-imi ingerlanneqartut takutippaat nunami maani inuuniarnikkut atukkat assigiinngitsorujussuusut inuillu ilaasa pissaqarniarnerat imaannaanngeqisoq. Allat tamanut ammasumik oqalliseqataanissaminnut mattusimaneqarsinnaapput oqaatsit pissutigalugit inuiaqatigiit pillugit paasissutissat ilarpassui allamiut oqaasii nalusaallu atorlugit saqqummersitaasarmata.
Ilanngullugu tikkuartariaqarpoq siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit inuiaqatigiiusut ikittuarakkuutaat imminnullu avinngarusimallutik nunallit. Inuussutissanik "nioqqutissiorfiit" tassaapput inoqutigiit ataasiakkaat suliassatik pisariunngeqisumik agguaallugit ingerlattarlugit. Tamatuma kingunerisa ilagaat kikkut sunik suliaqassanersut oqaloqatigiinneq atornerunagu ileqquliussalli malinnerullugit ilisimateqatigiittarnerup ingerlanneqarnera, tassalu allattukkat atorlugit ilisimateqatigiittarnissaq pisariaqartinneqarani. Tamanna aamma qularnanngitsumik ilapittuutaavoq annertunerusumik tamanut ammasumik oqalliseriaaseqannginnermut.
Kiisalu arajutsisimasariaqanngilaq nunarput 1953 tikillugu nunasiaammat. Nunasiaanerup nalaani Naalagarsuit Københavnimiittut nunatsinnilu sinniisaasa naalakkat niuertullu nunarput aquppaat nunap inuii annikitsuinnarmik akuutillugit naak akuutinneqarnerat nunasiaanerup naajartornerani annertusiartoraluartoq.
Pissutsit taagorneqartut tamarmik ataatsimut sammiveqanngillat. Tamanna pissutigalugu demokrati atorlugu aqutseriaaseqarnerup oqallisigineqarnerani qitiusoq pinngitsoornata eqqumaffigisariaqagarput uterfigisariaqarparput, tassalu aqutseriaaseq inuiaqatigiinni kalaallini qanoq isumaqartillugu atorniarnerlutigu, demokrati piviusoq oqaasiinnaanngitsorlu atussagutsigu.

Qulaanut

5.4 Inuiaqatigiinnik taasisitsisarneq

Inuiaqatigiit aqunneqarnerannut atatillugu apeqqutinik annertuunik saqqummersoqartarpoq. Taakku ilaatigut inuiaqatigiit akornanni isumaqatigiinngissutigineqaannaratik avissaartuutsitsisinnaasarput. Pingaartumik ukiuni kingullerni qinikkat qinersisartullu akornanni tatigeqatigiikkunnaarnermik pisartut aallaavigalugit pisariaqarsorinarpoq sinniiseqarluni demokratimik toqqammaveqarneq qimanngikkaluarlugu toqqaannartumik demokratimik tapertaqartinneqarsinnaanera isummersorfigissallugu.
Inatsisit Tunngaviusut malillugit apeqqutit arlaqanngitsut kisimik aalajangiinivimmik kinguneqartussatut inuiaqatigiinnit taasissutigineqarsinnaapput, tassa taasinerup inernera inatsisiliortunik pituttuisussaalluni. Assersuutigalugit taaneqarsinnaapput naalagaaffiup oqartussaaffiisa ilaannik inuiaqatigiit kattuffiisa arlaannut, soorlu EU-mut, isumagisassanngortitsisinnaaneq, Folketingimut qinerseqataasinnaassagaanni qassinik ukioqarnissamik apeqqut, naalagaaffiit akornanni isumaqatigiissutit aammalu Tunngaviusumik Inatsisinik allanngortitsineq.
Aamma inunnik taasisitsinerit atorneqarsinnaapput isumasiuinertut, tassa inerneri inatsisiliortunik pituttuisuutinngikkaluarlugit; taamatulli pisoqassatillugu taasinissap tamatigut inatsisinik tunngaveqarnissaa piumasarineqartarpoq. Ikinnerussutilinnik illersuineq Inatsisini Tunngaviusuni § 42-mi tunngavilik assigalugu inatsisartut naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaanni aalajangersagaliortoqarsinnaavoq; taamak pisoqassappat inatsisartut ilaasortaasa 1/3-iisa siunnersuutip akuersissutigineqarneraniit ullut 3 qaangiutinnginnerini inatsisissap inunnit taasissutigineqarnissaa inatsisartut siulittaasuannut piumasarisinnaavaat. Piumasaq allaganngorlugu ilaasortanillu piumasaqartunit atsiugaalluni tunniunneqassaaq.
Inatsissap taasissutigineqarnissaa piumasarineqarpat inatsisissap akuersissutigineqavinneraniit inatsisartut ullut 5 iluanni isummersinnaapput siunnersuut atorunnaassasoq. Siunnersuutip atorunnaarnissaanik inatsisartut aalajangiinngippata inatsisissatut siunnersuut piaarnerpaamik inunnut taasissutigitinneqassaaq.
Apeqqummut tassunga naggasiullugu taaneqassaaq Inatsisini Tunngaviusuni aalajangersakkat malillugit apeqqutit arlallit inuiannit taasissutigineqarsinnaanngimmata; apeqqutimmi ilaat qinersisartunut taasissutigitissallugit tulluartutut isigineqarneq ajorput. Assersuutitut taaneqarsinnaapput aningaasanut inatsisissat, akileraarutit pillugit inatsisit, inatsisit naalagaaffimmi innuttanngortitsissutit, inatsisit pinngitsaaliilluni pigisanik arsaarinnissutit il.il..

Qulaanut

5.5 Politikimik aqutsinermillu nunamut tamarmut oqartussat

Nunami maani naalakkersuinermi aqutseriaaseq atugaq naapertorlugu suliassat ilaat naalagaaffimmit isumagineqarput. Pineqartut ilaatigut tassaapput nunanut allanut sillimaniarnermullu, eqqartuussiveqarnermut, pinerluttaalisitsinermut, politeeqarnermut, aningaasanut naleqassusaannullu, suliffeqarfinni avatangiisinut, ilaqutariit inatsisitigut atugaannut il.il. tunngasut.
Tamatuma akerlianik suliat allarpassuit namminersornerusunit isumagineqarput, soorlu aalisarnermut, piniarnermut, nunalerinermut, inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut unammilleqatigiinnermullu, isumaginninnermut, atuartitsinermut, ilinniartitsinermut, ilageeqarnermut, akileraarutinut akitsuutinullu, suliffissarsiuussisarnermut, eqqissisimatitsinermut, nunap atugaanerata pilersaarusiorneranut, ineqarnermut, angallannermut, Kalaallit Nunaata aqunneqarneranut il.il. tunngasut.
Namminersorneruneq pillugu inatsimmi atuuttumi aalajangersagaqarpoq inatsisiliortoqartoq inatsisartunik taaguutilinnik aqutsisoqartorlu naalakkersuisunit siulersorneqartunik.

Qulaanut

5.6 Inatsisartut

Nunani demokrati tunngavigalugu ingerlasuni allanitulli inatsisiliortut, tassalu inatsisartut, tassaapput sallersaallutik oqartussat. Inatsisartuni ilaasortat ukiut arlaqanngitsut atasussanngorlugit qinerneqartarput. Tamatumunnga pissutaavoq sulinerminni qinersisartunit piginnaatitaanertik toqqammavigalugu inatsisiliorsinnaatitaasarmata inuiaqatigiinnut tamanut atuuttussanik. Ilanngullugu eqqaamasariaqarpoq ukiut ingerlaneranni qinersisartut allanngorartarmata; qinersisartummi ilaat peeruttarput, nutaanik ilatertarlutik aammalumi isummaminnik allanngortitsisinnaasarlutik.
Inatsisit massakkut atuuttut malillugit inatsisartut 31-nik ilaasortaqarput. Inatsisartuni ilaasortat qassiunerat naleqquttuunersoq aalajangerneqartarpoq nunap inoqqortussusia, nunap inuisa suni qanorlu siamasitsigisumik nunaqarfeqartiternerat, inatsisartut suliassaasa annertussusii suussusiilu il.il. tunngavigalugit.
Inatsisartut namminneerlutik inatsisiliortutut sulinerminni maleruagassatik nalinginnaasut, taakkununnga ilanngullugit siulersorneqarnerminnut tunngasut, oqaluuserisassanngortitsinermi ilusiliussassat piffissallu killiliussat, taakku suliarinerini periutsit il.il., suleriaatsimikkut aalajangersartarpaat.
Nunani avannarlerni inatsisiliortuni ileqqut assigalugit inatsisartut ukiut tamaasa inatsisartut ukiuata nutaap aallartinnerani inissitsitertarput siulittaasussaminnik siulittaasoqarfimmilu ilaasortassanik allanik qinersillutik; inatsisartulli siulittaasoqarfiannik qinersinermi malittarisassat assersuutigalugu Folketingip siulittaasoqarfianut qinersisarnermi atukkanut sanilliullutik ugguuna immikkooruteqarput: Siulittaasoqarfiup ilaasortai inatsisartut ukiuata ingerlanerani sukkulluunniit allanik taarserneqarsinnaapput inatsisartuni ilaasortat amerlanerussutillit inatsisartut siulittaasuannik imaluunniit inatsisartut siulittaasoqarfiannik tatiginninnginnerminnik saqqummiussippata. Taamatut pisoqartarneratigut inatsisiliortut siulersorneqarnerat ataavartuujunnaarsinneqarsinnaavoq inatsisiliornerup kipeqattaarneranik kingunilimmik ilaasortammi nutaat ingerlaannaq suliaminnut nutaanut sungiussisinnaagajunneq ajormata.
Inatsisartuni ilaasortat qinerneqartarput ukiuni 4-ni atasussanngorlugit; parlamentarismeli 1984-imiilli atuutilerpoq, tassa naalakkersuisut siulittaasuat tatiginninnginnermik takutitsivigineqartoq pisussaavoq tunuassalluni inatsisartunilu ilaasortaq alla periarfissillugu naalakkersuisunik nutaanik pilersitsinissaanut imaluunniit piffissaq qinersivik naanngikkaluartoq nutaamik inatsisartuni ilaasortassanik qinersisitsissalluni.
Tamatumunnga periuseq alla unaasinnaavoq naalakkersuisuni siulittaasoq tunuareersorlu nutaanik periarfissaqarnersumik misissuinissaq inatsisartut siulittaasuannut isumagisassanngortissallugu. Tamanna ima paasisariaqarpoq inatsisartut siulittaasuata pisussaaffigilissagaa misissussallugu nutaanik naalakkersuisunngortitsinissamut tunngavissaqarnersoq.
Tamanna ajornarpat taava naalakkersuisuni siulittaasuugallartup pisussaaffigissavaa inatsisartuni ilaasortassanik nutaamik qinersisitsinissaq.
Inatsisartut ilaasortaannik qinersinermi isummat pingaartut tunngaviit allat tassaapput qinersineq pisarmat nalinginnaasumik, toqqaannartumik qinersisullu kisimi nalunngisaminik taasineratigut, tak. Kalaallit Nunaani Inatsisartunik qinersisarnermik inatsisartut inatsisaat nr. 9 31. oktober 1996-imeersoq. Qinerseriaaseq tassaavoq qanoq amerlatigisunik qinerneqarneq tunngavigalugu qinigaatitaqartarneq.
Inatsisartunik qinersisarnermi malittarisassat atuuttut ataatsimut isigalugit sinniiseqarluni demokrati atorlugu aqutseriaaseqarfiusuni nalunngisatsinni malittarisassanut naapertuupput. Tamanna tunuliaqutaralugu massakkorpiaq pisariaqarsorinanngilaq inatsisartuni ilaasortat qinerneqartarneranni malittarisassat allanngortilluinnarnissaat toqqammavilersussallugu; ilaasortalli amerlassusaat tamatigut oqaluuserineqarsinnaapput. Isumalioqatigiissitat isaannit isigalugu pingaarnerupput nunap immikkoortortaasa naammaginartumik sinniiseqarnissaat aammalu inatsisiliortut suliaasa tamarmiusut aallaaviginissaat.
Pissutsit imaaqqaaraluarput kitaata ilaa Nunap Isuaniit Nuussuup tungaanut qinersivinnut 3-nut aggugaalluni, tassalu Kujataata, Qeqqata Diskollu qinersivii qinersiviillu Uummannap, Upernaviup, Avanersuup, Ittoqqortoormiit aammalu Ammassallup qinersivii tamarmik immikkut qinersiviullutik ataatsimik qinigaatitaqartartut; qinersisarnermili inatsit massakkut atuuttoq malillugu inatsisartunut qinersisarnermi Kalaallit Nunaat qinersiverujussuuvoq ataaseq.
Allanngortitsinikkut siunertarineqarluinnarunarpoq politikerit inatsisartuniittut nuna tamaat eqqarsaatiginerullugu nunallu immikkoortortai tunngavigivallaarnagit eqqarsalersinniarnissaat. Pingaartumimmi landsrådeqarallarnerata nalaani qinersiveqarneq ataatsimut isigalugu kommuneqarfiit killeqarfiinut naapertuuttoq isorineqartarpoq landsrådep oqaluttarfia atorlugu nunap ilaani politikimik eqqartuiffiuallaarnerarlugu. Ingasattajaarnerussagunanngilaq oqassalluni ullumikkut inatsisartunut qinersisarnermut atatillugu qinersiviit aggugaanerat atorunnaaraluartoq pissutsit suli taamaattut.
Demokratimik tunngaveqarluni eqqarsartaaseqarneq aallaavigigaanni nunap immikkoortortaasa sapinngisamik tamarmik inatsisiliortuni sinniiseqarnissaat periarfissinneqartariaqarpoq. Inuit nunap isorliunerusortaaniittut ikippallaarnertik pissutigalugu iluatsitsinerinnangajakkut inatsisiliortuni sinniiseqarsinnaapput. Soorunami tunngavilersuisoqarsinnaagaluarpoq inatsisiliortuni ilaasortat tamarmik pisussaasut nuna tamaat taamalu inuiaqatigiit tamaasa kiffartuutissallugit; nunalli isorartunerujussuata, inuit siamaseqalutik nunaqarfeqartiternerisa aammalu nunap angallaviginerata akisunerujussuata assorsuaq ajornakusoortippaa inatsisiliortuni ilaasortamut ataatsimut nuna tamakkerlugu sinniisiiffiginiassallugu.
Nuna immikkoortitaarlugu qinersiviunerata pitsaaqutigaattaaq inatsisiliortuni ilaasortat ataasiakkaat periarfissarissaarnerulissagaluarmata qinersisitik qanimut attavigissallugit. Taamaattumik nunap qinersivinnut aggorlugu atuutilerseqqinnissaa Isumalioqatigiissitat isumaat malillugu eqqarsaatigeqqittariaqarpoq.
Immikkut tikkuarneqassaaq inatsisartut illua-tungaatigut inatsisiliortutut suliassatik pillugit naammattumik qaatuusimasaqarnersut illua-tungaati­gullu inatsisiliorlutik sulinerminni naammaginartunik atugaqartitaanersut.
Inatsisartuni ilaasortat ilaatigut sulinerminni atukkatik naammaginanngitsut namminneq pisuussutigisinnaasarpaat; tassami oqaluuserisassat amerlavallaat ilaat tassaasarput eqqarsarluarluni inatsisartut suliassarpiaasa avataaniinngikkunik avataatungaaniittut; aammalu inatsisartuni ilaasortat akuersisarput ataatsimiinnissamik qanoq sivisussuseqarnissaannik naak tamanna suliassat annertussusaannut pisariussusaannullu naleqqutinngikkaluarpalluunniit.
Allatigut sulinermi atukkat ilaasortat namminneq pisuussutigivinneq ajorpaat. Soorlu qinersisartut ikinnerussutillit kalaallisut oqalussinnaanatillu paasisinnaanngitsut pissutiginerullugit ilaasortat ilaasa inatsisartut oqaluttarfianniit oqaaseriniakkatik namminneerlutik kalaallisoorlugillu qallunaatuunngortittariaqartarpaat nutserisussaaleqineq pissutigalugu. Tamatumuunakkut ilaasortat ilaat annikigisassaanngitsumik suliassersorneqartarput.
Qinerseqataasinnaassagaanni qassinik ukioqarnissaq Inatsisini Tunngaviusuni maleruagassat malillugit qinersisartut taasineratigut akuerineqartussaavoq. Massakkut piumasaavoq 18-ileereersimanissaq.
Inatsisartut ilaasortassaannik qinerseqataasinnaassagaanni qanoq ukioqqortussuseqarnissap appasingaatsiarnissaanut tunngavilersuutaasinnaavoq inatsisiliortut ilaasortassaannik qinersinermi inuiaqatigiit sapinngisamik tamarmiukannersut peqataasinnaanissaat; aammali isummersortoqarsinnaavoq qinerseqataasinnaanissami ukioqqortussutsip appartippallaannginnissaa illersorlugu; aammami inatsisiliortut suliaat eqqarsaatigalugit ilaasortassaannik qinerseqataasinnaassagaanni inerisimangaatsiarnissaq pisariaqarpoq. Qinerseqataasinnaassagaanni ukioqqortussuseq massakkut atuuttoq ugguuna illersorneqarsinnaavoq inuttut nammineersinnaanissamut naleqqukkami.
Qinigaasinnaassagaanni piumasarisat maleruagassat nalinginnaasut malippaat, tassalu qinerseqataasinnaasut tamarmik qinigaasinnaasut, taamallaat ataqqinassusiiagaasimannginnissaq piumasaalluni.
Landsrådeqarallarneraniilli ileqquulernikuuvoq pisortani suliffillit ilaasa inatsisartunut ilaatigullu kommunalbestyrelsenut qinersinerni qinigassanngortittut qinersinissap tungaanut sapaatit akunneri pingasut tikillugit sulinngiffeqarsinnaasarlutik akissaatitik pigiinnarlugit. Taamak periuseqarnerup kinguneraa pisortani suliffillit ilaasa namminersortuni suliffilinnut namminersortunullu sanilliullutik ajunnginnerusumik atugaqartarnerat. Qinigassanngortittut sapinngisamik assigiimmik atugaqartittariaqarnerat aallaavigalugu periuseq taanna naleqqutinngitsutut nalilertariaqarpoq. Taamaattumik isumalioqatigiissitat pisortanut kaammattuutigissavaat periuseq atorunnaarseqqullugu.

Qulaanut

5.7 Naalakkersuisut

Namminersorneruneq pillugu inatsisip §-iisa 3-anni allassimavoq inatsisartut naalakkersuisut siulittaasuat naalakkersuisunilu ilaasortat allat qinertaraat aammalu naalakkersuisut siulittaasuata suliassat naalakkersuisut ilaasortaannut agguaattarai.
Naalakkersuisut qinerneqartarnerannik malittarisassat ersarinnerusut inatsisartut naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaanni allassimapput, massakkut inatsisartut naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 11 20. oktober 1988-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit.
Aalajangersakkat atuuteqqaartut malillugit naalakkersuisut qinerneqartarput inatsisartut naalakkersuisut siulittaasuannik qinersinermik saniatigut naalakkersuisunik ilaasortat tamaasa immikkut taasissutigalugit qinertarlugit. Malittarisassat kingusinnerusukkut allanngortinneqarput imaalillugit: Malittarisassat massakkut atuuttut malillugit inatsisartut naalakkersuisut siulittaasuat inatsisartuni ilaasortaajutigisussaq siulliullugu qinertarpaat. Taava naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisut sinnerisa katitigaanissaat suliassallu qanoq agguagaanissaat siunnersuutigisarpai; taavalu naalakkersuisut sinneri ataatsimoortillugit inatsisartuni taasinikkut qinerneqartarput. Naalakkersuisut siulittaasussaattut aammalu naalakkersuisut sinnerisa ilaasortassaattut qinigaassagaanni amerlanerussuteqarluarluni qinigaanissaq pisariaqarpoq.
Inatsisartut qinigaaffiata nalaani naalakkersuisut katitigaanerisa allanngorneranni Inatsisartut qinigaaqqaarneranni naalakkersuisunngortitsinermi periuseq atorneqartarpoq. Naalakkersuisuni ilaasortamik nutaamik qinersissagaanni allatut oqaatigalugu piumasaavoq inatsisartut katersuussimanissaat. Tassa naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisuni ilaasortaq assersuutigalugu politikikkut pissutsinik patsiseqarluni tunuartissinnaanngilaa inatsisartut katersuussimatinnagit imaluunniit pineqartoq nammineerluni tunuarniuteqanngippat.
Naalakkersuisut, tassalu ulluinnarni ingerlatsisut aquttullu, qinerneqartarnerannik malittarisassat eqqarsaatigalugit apeqqusiisoqarsinnaavoq malittarisassat atuuttut naammaginarnersut. Naalakkersuisut qinerneqartarneranni malittarisassat mikisuarsuttaat ilanngussorlugit inatsisitigut malittarisassiuutissallugit naleqquppallaarunanngilaq.
Soorunami aappaatigut pingaaruteqarpoq naalakkersuisunik qinersinermi qulakkeerniassallugu naalakkersuisunngortut inatsisartuni naammaginartumik tunuliaqutaqarnersut; aappaatigulli aamma isiginiartariaqarpoq tatigeqatigiinneq, pingaartumik naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisunilu ilaasortat ataasiakkaat akornanni, politikimut attuumassuteqarluinnarmat. Naalakkersuisuni ilaasortaq ataaseq ilaasortalluunniit arlallit politikikkut ingerlassanut ajoqutaalersillugit taamaakkaluartorli ilaasortaaginnartillugu/-git naalakkersuisut annerusumik annikinnerusumilluunniit qanoq ilioriarsinnaajunnaarsinnaapput.
Aamma ilanngullugu isiginiartariaqarpoq naalakkersuisut siulittaasuata suliassanik ataasiakkaanik naalakkersuisuni ilaasortanut agguaassinermini sapinngisamik ima annertujaartigisumik kiffaanngissuseqartariaqartoq suliassat naalakkersuisuni ilaasortanut ataasiakkaanut sapinngisamik naleqqunnerpaamik agguaassinnaanngorlugit. Tamatumuunakkut apeqqutinngorpoq naalakkersuisuni ilaasortat ikinnerpaaffissaat amerlanerpaaffissaallu inatsisartut inatsisaatigut aalajangersarnissaat qanoq naleqqutsiginersoq. Soorunami tunngavilersuutigineqarsinnaavoq malittarisassatigut massakkut atuuttutigut siunertarineqartoq inatsisartut ingerlatsinermilu aqutsisut oqimaaqatigiikannernissaat aammalu aningaasartuutit aqunneqarsinnaanerat siunertaraluguttaaq aalajangersagaq pilersitaasoq; naalakkersuisunulli aningaasartuutit akuersissutaareersunik tunngaveqarnissaat anguneqarsinnaavoq aningaasartuutissanik akuersissuteqartarnermi malittarisassat atuutereersut atorlugit.

Qulaanut

5.8 Naalakkersuisut akisussaassuseqarnerat

Namminersornerunerup atuunnerani ukiuni siullerni 14-ini naalakkersuisut akisussaassuseqarnerat pillugu sukumiinerusunik inatsiseqanngilaq naak qularineqanngikkaluartoq naalakkersuisut inatsisitigut naalakkersuinikkullu akisussaatinneqarsinnaagaluartut. Aatsaat 1993-imi Danmark-imi ministerit akisussaatinneqarsinnaanerannik inatsit qularnaatsumik malillugu immikkut inatsiseqalerpoq, tassalu inatsisartut inatsisaat nr. 6 13. maj 1993-imeersoq.
1979-imiit 1990-ikkut aallartinnerat tikillugu naalakkersuisut aaqqissuussaapput ministereqarnerup aaqqissuunneqartarnerannik taaneqartartoq malillugu, tassalu naalakkersuisuni ilaasortat ataasiakkaat annertuumik oqartussaaffeqartillugit. 1991-imi upernaakkut naalakkersuisunik nutaanik pilersitsineq ilutigalugu qularnaatsumik allannguisoqarpoq naalakkersuisut aaqqissuunneqarmata ataatsimoorlutik akisussaaffeqarnerusunngorlugit. Tamatumunnga pissutaavoq naalakkersuisunngortut kissaatigimmassuk 1980-ikkut naajartulerneranni landskarsip ajutuungajalluinnarnerata kingorna naalakkersuisuni sulinerup ataqatigiissaarnerata sukaternissaa.
Naalakkersuisut akisussaassuseqarnerat pillugu inatsisartut inatsisaani siusinnerusukkut taaneqareersumi § 1-imi ersarissumik aalajangersaavigineqarpoq soorunami naalakkersuisut akisussaassuseqarnerannik aalajangersagaq atuuttoq naalakkersuisutut suliatik pillugit, inuttut allatulli pinnatik.
Paragrafini allani allassimapput naalakkersuisuni ilaasortaq sutigut kisimmiilluni aammalu allanik peqateqarluni akisussaanersoq. Aamma inatsimmi aalajangersagaqarpoq pisuni suni naalakkersuisuni ilaasortaq akisussaanersoq sulisorisaq inatsisinik unioqqutitsisillugu aammalu naalakkersuisuni ilaasortap inatsisartunut akisussaaneranik.
Piffissap ingerlanerani malunniukkiartorpoq inatsisartut inatsisaat kingunilimmik atortinniassallugu ajornakusoortoq kisimiilluni peqateqarlunilu akisussaaffiit immikkoortikkuminaassinnaammata. Pissutsinik pisarissersueqataasut ilagaat siusinnerusukkut taaneqareersoq, tassalu naalakkersuisut inatsisitigut akisussaassuseqarnermik saniatigut aammattaaq politikikkut akisussaassuseqarnerat aammalu akisussaaffiit taakku marluk akulerunneqartarnerat.
Allatut oqaatigalugu pisariaqarsorinarpoq naalakkersuisut akisussaassuseqarnerat pillugu inatsit atuuttup allanngortinnissaa eqqarsaatigeqqissallugu atuutitikkuminarnerulernissaa siunertaralugu.

Qulaanut

5.9 Malittarisassat allanngortinneqarnissaannik inassutit

Piffissaalatsineq pissutigalugu eqqartuussiveqarnerup naalagaaffimmiit namminersorlutik oqartussaalerumaartunut nuunneqarnissaa isumalioqatigiissitat timitalimmik oqallisiginngilaat. Taamaakkaluartoq isumalioqatigiissitat isumaqarput eqqartuussiveqarneq inatsisit tunngavigalugit naalagaaffeqarnermut aammalu demokrati tunngavigalugu naalakkersueriaatsimut ima ilaalluinnartigisoq taamatut nuussinissap misissorluarnissaa inassutigisariaqartoq.
Inunnik taasisitsisarneq pillugu matuma siuliani eqqartukkat innersuullugit inassutigineqassaaq tamatuma killilimmik atorneqarsinnaanera misissoqqissaarneqassasoq.
Inatsisartut ilaasortassaannik qinersisarnermi malittarisassat pillugit Isumalioqatigiissitat eqqarsarnartoqartippaat nunatta tamarmi ataasiinnanngorluni qinersivinngortinneqarnera. Taamak aaqqiinermi pissutaasut paasigaluarlugit Isumalioqatigiissitat demokratimik eqqarsartaaseqarneq tunngavigalugu pingaartutut isigaat nunap immikkoortortaasa sapinngisamik tamarmik inatsisartuni sinniiseqarnissaat. Annermik eqqarsaatigineqarput nunami isorliunerpaasut inukinnerpaasullu. Taamaattumik Isumalioqatigiissitat inassutigissavaat Avanersuup Ittoqqortoormiillu tamarmik immikkut qinersivinngorteqqinneqarnissaat ataatsimik qinigaaffiusussanngorlugit naak nunap sinnera suli ataatsimoorluni qinersiviuinnaraluartoq.
Qassinik ukioqarluni qinerseqataasinnaanissaq pillugu isumalioqatigiissitat inassutigissavaat apeqqut ammasumik oqallisigineqassasoq una tunngavigalugu piginnaatitaanerup akisussaanerullu malitsigiinnissaat.
Naligiissitsinissamik isummersuutit aallaavigalugit isumalioqatigiissitat pisortani sulisitsisunut inassutigissavaat pisortani suliffillit ilaasa inatsisartunut qinigassanngortittut akissarsiatik pigiinnarlugit sulinngiffeqartitaasarnerannik ileqquliussaq atorunnaarseqqeqqullugu.
Aamma inassutigineqassaaq Inatsisartut Siulittaasoqarfiata qinerneqartarnerani malittarisassat atuuttut misissoqqissaarnissaat pissutsit massakkornit ataavarnerusumik atuussinnaanissaat siunertaralugu. Tamatumani eqqarsaatigineqarpoq Inatsisartut siulittaasuata siulittaasoqarfimmilu ilaasortat Inatsisartut ukiuata iluani tunuartinneqarsinnaanerata atorunnarsinneqarnissaa. Aammattaaq eqqarsaatigineqarpoq Inatsisartut ukiuata ammarneqarnerani piffissap sivisuallaartup siulittaasussarsiornermut siulittaasoqarfimmilu ilaasortassanik qinersinernut atorneqartarnera. Tamanna allanngortinniarlugu eqqarsaatigineqarsinnaavoq partiit assigisaasalu allakkatigut inassutigisaat toqqammavigalugit aalajangiinerit pisalersinnaanissaat.
Inatsisartuni pissutsit eqqarsaatigalugit isumalioqatigiissitat malugeqqussavaat naalakkersuisut siulittaasuata paasippagu naalakkersuisut atasut inatsisartuni amerlanerusunik tunuliaqutaaruttut marlunnik periarfissaqartoq.
Periarfissap aappaa tassaavoq aaqqissuussinerup atuuttup attatiinnarnissaa, tassa naalakkersuisuni siulittaasoq naalakkersuisunik amerlanerussutilinnik tunuliaqutalinnik nutaanik pilersitsisinnaanngikkuni inatsisartuni ilaasortassanik nutaamik maanaannakkut qinersisitsinnaassalluni.
Periarfissa aapparaa nutaanik malittarisassiornissaq; tamatumuunakkut naalakkersuisut siulittaasuat tatigineqarunnaarnini pissutigalugu tunuartariaqalerpat inatsisartut siulittaasuata pisussaaffigilissagaa paasiniassallugu inatsisartuni ilaasortaq alla nutaanik naalakkersuisunngortitsisinnaanersoq piffissami inatsisartut qinigaaffiata sinnerani atasussanik. Tamanna iluatsinngippat taava naalakkersuisuni siulittaasuugallartoq inatsisartut ilaasortassaannik nutaamik qinersisitsissaaq.
Inatsisartut ataatsimiinngikkaluartut naalakkersuisuni ilaasortat allanik taarserneqarsinnaalernissaat imaluunniit naalakkersuisut katitigaanerisa allanngortinneqarsinnaalernissaat periarfissittariaqarsorinarpoq. Taamattumik inassutigineqassaaq naalakkersuisut siulittaasuata sukkulluunniit Inatsisartut siulittaasuannut ilisimatitsissutigisinnaasariaqaraa piffissami aalajangersimasumiit naalakkersuisuni ilaasortaq aalajangersimasoq allamik taarserini imaluunniit naalakkersuisut tamarmiusut katitigaanerat allanngortikkini, tassunga ilanngullugu naalakkersuisuni ilaasortat akornanni suliat agguaannerinik allanngortitsineq. Inatsisartut tulliuttumik katersuunneranni tamatigut paasineqarsinnaassaaq naalakkersuisooqatigiit allanngortut Inatsisartuni suli amerlanerussuteqartunik tunuliaqutaqarnersut.
Siuliani taaneqareersutut ilanngullugu inassutigineqassaaq naalakkersuisuni ilaasortatut qinigaasinnaasut ikinnerpaaffeqarlutillu amerlanerpaaffeqarnissaat inatsisartut inatsisaatigut aalajangersarsimajunnaassasoq naalakkersuisunut aningaasartuutit aningaasat pillugit inatsisit atuutereersut malillugit aqunneqarsinnaammata.
Matuma siuliini eqqartukkat aallaavigalugit inassutigineqassaaq naalakkersuisut akisussaassuseqarnerat pillugu inatsit atortikkuminarnerulersillugu allanngortinneqassasoq. Allannguut imaassinnaavoq naalakkersuisut tamarmiusut piginnaatinneqartassasut apeqqutit naalakkersuisut tamarmiusut oqartussaaffigisaat aammalu isummernerit ataasiakkaat annertuut pineqartillugit naalakkersuisorlu ataaseq piginnaatinneqartarsinnaalluni apeqqutini allani.
Siuliani eqqartorneqareersutut apeqqutit naalakkersuisut akisussaassuseqarnerannut tunngasut ersarissunngorlugit inatsisiliuunnissaat imaannaanngitsuuvoq. Taamaattumik pisariaqassaaq inatsimmik allanngortitsisoqassappat tamatuma eqqarsaatigilluagaallunilu piareersarluagaanissaa.

Qulaanut

6 Oqaatsit

6.1 Aallaqqaasiut Isumalioqatigiissitat suliassiissut malillugu apeqqutit oqaatsinut tunngasut marluk uku sammivaat: a) namminersorneq pillugu inatsimmi § 9-mi allassimasoq massakkut atuuttoq, tassalu kalaallit oqaasii tassaasut oqaatsit pingaarnerit danskilli oqaasii ilinniartitsissutigineqarluassallutik aammalu pisortanut saaffiginninnermi oqaatsit taakku marluk tamarmik atorneqarsinnaassasut, b) oqaatsit suut Inatsisartut oqaluttarfiannit atorneqarsinnaassasut.
Isumalioqatigiissitat oqaatsit pillugit nalinginnaasumik isumaliutersoqqaarneranni aallaaviuvoq oqaatsit inuiaat kulturikkut kikkuussutsiminnut ilisarnaataannut ilaaginnaratik pingaarutillit aammattaaq inuit akornanni attaveqaataasut.
Aammattaaq Isumalioqatigiissitat pingaartippaat erseqqissassallugu Kalaallit Nunaani marlunnik oqaaseqarneq tassaanngitsoq immikkorluinnaq inissisimaneq nunarsuatsinnimi inuiaat arlalinnik oqaaseqartarnerat nalinginnaanerummat paarlattuanik pinermut sanilliullugu.

Qulaanut

6.2 Oqaatsit pillugit politiki

Nunami maani aallaavigaavut oqaatsit marluk, tassalu kalaallit danskillu oqaasii, inuiaqatigiinni kalaallini pingaartutut inissisimasut.
Ukiut 1900 affaanni kingullermi oqaatsit pillugit politikimik annertuumik allannguisoqarpoq; piffissammi pineqartup affaani siullermi danskit oqaasii annertoqisumik ilinniartitsissutigineqarput kalaallit oqaasii tunulliullugit. 1970-ikkut naajartulerneranni annertuumik allannguineqarpoq kalaallit oqaasiinik ilinniartitsineq annertoqisumik annertusilerneqarmat danskillu oqaasiinik ilinniartitsineq annikillilerneqarluni.
Kalaallit aammalu danskit oqaasiisa nunami inuiaqatigiinni tamarmiusuni qanorpiaq atugaanerat pillugu paasissutissanik ersarissunik nalerpiatsinnullu naleqquttunik peqanngilaq. Taammaattorli Kalaallit Nunaanni Kisitsinik Naatsorsueqqissaartarfik oqaatsit pillugit saqqummersitaqarpoq, tassalu "1984-imiit 1994-imut Kalaallit Nunaanni oqaatsinik piorsaaneq pillugu nalunaarusiaq". Misissuinermi tunngaviuvoq inuit namminneq qanoq isumaqarnerat oqaatsit sorliit atornerlugit. Tamatuma kingorna Kisitsinik Naatsorsueqqissaartarfiup piffissaq misissuiffik 1999-imut sivitsorpaa.
(Paasissutissat: 2001-imi Kangerlussuarmi oqaatsit pillugit ataatsimeersuartitsinermi Thomas Sørensenip kisitsisit atorlugit nassuiaasiornermik oqaatsillu pillugit politikimik saqqummiussaa).
Saqqumiussami matuma siuliani taasami takuneqarsinnaavoq 1999-imi inuit tamarmik 30 pct.-iisa missaat kalaallisuinnaq oqaaseqartut, inuit 40 pct.-iisa missaasa oqaasii pingaarnerit tassaasut kalaallit oqaasii danskit oqaasiinik oqalulluarsinnaajutigalutik. 15 pct. missaat marlunnik oqaaseqarput. Danskisuinnaq oqaasillit annikitsuinnarmik kalaallisut oqalussinnaajutigisut aammalu danskisut oqaluttut kalaallisullu oqalulluarsinnaajutigisut katillutik inuit tamarmik 15 pct.-eraat.
Oqaatsit pillugit politikip nikinnerata matuma siuliani taasap kinguneraa meeqqat atuarfianni kalaallisuinnaq oqaasillit annikitsuinnarmillu danskisut oqalussinnaajutigisut ukiut 1900 naaneranni 45 pct.-inngornerat taamatullu ukiulinni marlunnik oqaasillit annertuumik ikileriarnerat.
Oqaatsit pillugit politikip nikinnerata taariikkap siornatigut pisut kinguneraat kalaallit akunnattunik ukiullit ilarpaalussui annerusumik danskisut oqaaseqarnerat annikitsuinnarmillu kalaallisut oqalussinnaajutigalutik. Tamatumunnga peqatigitillugu kalaallit Danmark-imi ilinniartut akornanni misissuinermi paasisat oqaatsit pillugit ataatsimeersuartitsinermi taariikkami saqqumiunneqartut takutippaat kalaallit Danmark-imi ilinniartut amerlanerpaartaat kalaallisut pisinnaanngivinngikkunik annikitsuaraannarmik pisinnaasut taamaattumillu nunaqqatiminnit annerusumik annikinnerusumilluunniit malersorneqartutut misigisimasartut.
(Paasissutissat: Naja Lundip & Naaja Nathanielsenip Oqaatsit pillugit Kangerlussuarmi januar 2001-imi ataatsimeersuarnermi saqqummiussaat).
Inuiaat kalaallit suliffinni arlalinni sulisussanik ilinniarsimasunik atorfissaqartitseqimmata isumalioqatigiissitat inassutigissavaat kalaallit pineqartut pillugit qanoq iliuuseqartoqassasoq, aammattaaq kalaallit oqaasiinik ilinniartitsineq ilanngullugu, taakku Kalaallit Nunaannut suliartornissaminnut aammalu tassani suliffeqaannarnissaminnut kajungernerulersinniarlugit. Kiisalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nunap inuinut kaammattuutigissavaat oqaatsitigut akaareqatigiinnerulernissaq
Taaneqareersutut kinguaariit inuusunnerit affangajaat annermik kalaallisut oqaluttuupput. Annerusumik ilinniarnerit amerlanersaat kalaallit oqaasii atorlugit ingerlanneqarsinnaanngillat kalaallimmi oqaasiinnaat atorlugit ilinniusiortoqassagaluarpat ilinniakkani nunatsinni ingerlanneqartartuni amerlanerpaani atorneqartussanik tamanna sulisussat aningaasallu eqqarsaatigalugit akisussagaluaqimmat. Qanoq iliortoqanngippat danskisut allamiullu allat oqaasiinik piginnaasaqannginnerup ilinniartitaanikkut katataasimaneq tallisaannassavaa. Tamanna pillugu Isumalioqatigiissitat inassutigissavaat taaneqartortaaq eqqarsaatigalugu oqaatsit pillugit politiki ilusilersorneqassasoq.
Isumalioqatigiissitat pingaarnerutillugu isumagaat oqaatsit ilinniarnissanut akimmiffiusariaqanngitsut, pingaartumik inuiaqatigiinni kalaallini - taaneqareersutut - sulisussanik ilinniagalinnik taamarujussuaq amigaateqartuni.
Isumalioqatigiissitat eqqartugassaasariaqartinngilaat kalaalllit oqaasii tassaaginnanngitsut oqaatsit pingaarnerit tassaallutilli tassaasariaqarlutillu nunap pisortatigoortumik oqaasii. Isumalioqatigiissitat inassutigissavaat peqatigiinnissamik isumaqatigissutissatut missingiusiami, ilassutitut 4-itut ilanngussami, tamatuminnga timitaliisumik aalajangersagaqassasoq.
Aammattaaq Isumalioqatigiissitat arajutsisimanngilaat atuakkiat pilersitallu allat kalaallit oqaasii atorlugit allaqqaakkat kulturikkut pisuussutaasut kingornussaasullu qaqutigoorluinnartut. Pissutsimmi immaapput inuiaat allat inuttut oqaluttut taamatut annertutigeqqajanngitsunik atuakkiaateqarmata. Immikkut pisussaaffiuvoq taamaattunik kulturikkut pisuussuteqarlunilu kingornussaqarneq.
Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaqanngillat pisariaqartoq peqatigiinnissamik isumaqatigiissummi allassimasoqarnissaa danskit oqaasiisa pisortaqarfinni ilinniartitsinermilu qanoq inissisimanissaannik isumagineqarmammi aalajangersakkat taamaattut allassimassasut inatsisini allani naleqquttunilu, assersuutigalugu pisortat suliaminnik ingerlatseriaasiat pillugu inatsimmi, meeqqat atuarfiat pillugu inatsimmi il.il..

Qulaanut

6.3 Oqaatsit Inatsisartut oqaluttarfiannit atukkat

Oqaatsit suut Inatsisartut oqaluttarfiannit atorneqarnissaannik Isumalioqatigiissitat oqalliseqarneranni aallaaviuvoq Inatsisartut suleriaasianni § 53-imi aalajangersagaq, tassalu Inatsisartut oqallinneri kalaallisut pisassasut qallunaatulli malinnaafigineqarsinnaassallutik aammalu ilaasortaq danskisuinnaq oqaluttuuppat oqaasii kalaallisut malittarineqarsinnaassasut.
Isumalioqatigiissitat isumaqarput oqaatsit suut Inatsisartut oqaluttarfiannit atorneqarnissaannik apeqqut Inatsisartunut qinerseqataasinnaanermut qinigaasinnaanermullu apeqqummut atalluinnartuusoq. Pisinnaatitaanerit pisussaaffiillu malitsigiittariaqarnerannik pingaartitsineq aallaavigalugu eqqarsarnartoqartinneqarpoq inuk Inatsisartunut qinerseqataasinnaasoq taamalu qinigaasinnaasoq oqaatsinik nammineq eqarinnginnerusaminik atuisinnaaneranik periarfissaajassallugu. Tamanna pissutigalugu isumalioqatigiissitat inassutigaat Inatsisartut suleriaasianni § 53-imi aalajangersakkap atuinnarnissaa.
Isumalioqatigiissitat isumaqarput Inatsisartut oqaluttarfiannit kalaallisuinnaq oqaluttoqartalernissaa piumasaalissappat tamanna ilaatigut innuttaasut inuiaqatigiinnut akuulivinnissaat pillugu inatsisiliortoqartariaqarnissaanut atatittariaqartoq. Innuttaasut inuiaqatigiinnut akuulivinnissaannik inatsit annertunerusunik imalik aningaasartuutissanik nutaanik annertunerusunik malitseqartussaavoq. Tamatumami ilagisariaqassavaa kalaallisut oqaasiliunngitsut timitalimmik kalaallisut ilinniarnissaminnut taamatullu kalaallit oqaasiinik atuisinnaalernissaminnut periarfissinneqarnissaat. Taamatut pisoqassappat ilaatigut pisariaqassaaq kalaallit oqaasiisa allamiut oqaasiisut ilinniartitsissutiginissaat siunertaralugu piukkunnarlutillu atorsinnaalluartunik ilinniusiortoqarnissaa.

Qulaanut

6.4 Nioqqutissat suunerinik nalunaarsukkat kalaallisuut

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat eqqartorpaat naammaginanngitsoq nioqqutissat pisiniarfinni nioqqutigineqartut suunerinik qaqutiguinnaq kalaallisuunik nalunaarsugaqartarnera, pingaartumik nioqqutissat mianersuuttarissat pillugit.
Tamanna pissutigalugu isumalioqatigiissitat inassutigissavaat nalinginnaasumik anguniarneqassasoq nioqqutissat suunerinik sapinngisamik annertunerpaamik nalunaarsugaqartassasoq kalaallisut oqaasertalinnik tamannalu pinngitsoornani piumasaasariaqartoq nioqqutissat mianersuuttarissat pineqartillugit.