Oqaatsit pingasut tamarmik nukittorsarneqarnissaat aqqutissaavoq

Immikkut ilisimasallit nalunaarusiaminni eqikkaanerat pingaarneq tassaavoq, oqaatsit taakku pingasut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni atuartullu atuarnerannut aamma inuussutissarsiornissamut ilinniagaqarnissaannullu periarfissaannut pingaaruteqartut, tassungali peqatigitillugu innuttaasut immikkoortuinut assigiinngitsunut assigiinngitsorujussuarmik inissisimasut, taakku sumi najugaqarnerat ilaqutariinnermilu tunuliaqutaat pingaartumillu taakku ilinniagaqarnissamut pilersaarutaat inuussutissarsiutissatullu soqutigisaat apeqqutaallutik.

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilagiinnullu Naalakkersuisuusimasoq marts 2017-imi nunarsuarmiut sinniisaannik inuttaqartumik immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitamik pilersitsivoq,qaammarsaavigiumallugu oqaatsit pingasut atorlugit atuartitsisarneq ingerlanneqartoq, - kalaallisut, danskisut aamma tuluttut. Immikkut ilisimasallit suleqatigiissitat maanna inerniliinernik inassuteqaatinillu suliaqarsimalerput.

Inerniliinerit ilaat tassaavoq piffissami matumani tunngavissaqanngitsoq tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiisut siullertut eqqunneqarnissaannut, tamatumani piumasaqaataassammat tuluttut ilinniartitsisut amerlanerujussuit, aammalu ullutsinnut naleqquttunik nutaanillu ilinniartitsinermi atortussanik suliaqarnissat, kisiannili siunnerfilersukkanik suliniuteqarnikkut tamanna angujartuaarneqarsinnaasoq.

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt imatut oqaaseqarpoq:

"Inerniliineq taanna tupaallaatiginngilara, oqaatsinik ilinniartitsinerni tamani pissusissamisoortumik aallaaviusarmat ilinniartitsisussanik ilinniarsimasunik – faglærerinik – sulisussaqarnissaq, aammalu minnerunngitsumik ilinniartitsinermi atorneqartussanik atuakkanik peqarnissaq. Taamaattumillu Naalakkersuisut aamma Naalakkersuisooqatigiinnermut isumaqatigiissummi siullertut anguniagaraat sulissutigineqassasoq angujartuaagassatut tuluit oqaasiisa allamiut oqaasiisut siullertut inissikkiartuaarnissaat. Nalunngilarput tamanna piffissap sivikitsuinnaap iluani pisinnaanngitsoq".

Ingerlaqqipporlu:

"Taamaattumik sulissutigaarput nunanut tuluttut oqaaseqarfiusunut, soorlu USA-mut aamma Canada-mut isumaqatigiissuteqarnissat, tuluit oqaasiini ilinniartitsisunik nunatsinnut paarlaasseqatigiittarnissamik, oqaatsinik ilinniartitsisunngorumaartunik ilinniartitsinermut, GUX-imi kiisalu kommunini sulisussanik. Taakkuami peqataassapput inuusuttatta piginnaasaannik kivitsinermi, inuusuttagut piffissap ingerlanerani tuluit oqaasiinik sungiussiniassammata, ilinniartitsisunngorniarlutillu ilinniagaqartartut amerlanerusut namminneq qinikkamittut tuluit oqaasiinik ilinniartalerniassammata" Naalakkersuisullu ilanngullugu anguniagaraat atuartut kalaallisut, danskisut aamma tuluttut naammassisartagaasa qaffasinnerulersikkiartuaarnissaat. Tamatumunngalu tunngatillugu immikkut ilisimasallit inassutigaat atuartut misilittagaat, ukiutillu naapertorlugit oqaatsinik pineqartunik atuinerminni misigisartagaasa qitiutillugit ingerlatsisoqartarnissaa. Pingaartinneqassaaq atuartut alapernaannerisa oqaatsinillu atuerusussusiisa atorneqarnissaat. Ullumikkut oqaatsinik ilinniartitsisarneq immikkut ilisimasalinnit nalilerneqarpoq allatanik aamma grammatikkimik aallussinerunertut, annikinnerusumillu atuartut oqaluinnarnermikkut pissusilersuutaannut tunngasutut. Tamannalu iluaqusiisumik siuarsarneqarluarsinnaavoq siunissami oqaatsinik ilinniartitsinermi.

Suleqatigiissitat immikkut ilisimasallit arfinilinnik inassuteqaateqarput, tamatumanilu aamma oqaatsit attaveqaqatigiinnermi annertunerusumik atorneqartussatut nukittoqutitullu, kalaallisullu oqaatsinik nukittorsaanertut aallunneqassasut, inunnguuseralugit oqaatsit imartuujussammata assigiinngisitaartuullutillu, aammalu tunngaviusussaallutik allamiut oqaasiinik atuisunngornissamut, atuartullu kalaallisut oqaatsiminnik nuannaaruteqarnerannut tulluusimaaruteqarnerannullu nukittorsaasussaallutik. Kiisalu immikkut ilisimasallit oqaatigaat kalaallisut ilinniartitsinermi nutarterisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq ilinniartitsinermi atortut eqqarsaatigalugit, atuartitsinermullu iseriaaseqarneq eqqarsaatigalugu, oqaasilerinermik ilisimatusarnermi sammiviit nutaanerusut eqqarsaatigalugit, ilinniagassami angusassat qaffasinnerulersikkumallugit.

Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt nalunaarpoq:

"Nuannaarutigaara nalunaarusiaq una ersarissunik inassuteqaateqarmat ingerlariaqqiffioriaannarnik. Neriuppunga atuarfiit peqataajumassasut oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsanngorsarnissaanut, inuusuttagut oqaatitsigut pitsaasunik piginnaaneqarsinnaaqqullugit, taamalu nunatsinni namminermi nunarsuatsinnilu ataatsimoorfiuleraluttuinnartumi allat naligalugit peqataasinnaassallutik."

Alloriarneq tulleq tassaassaaq nalunaarusiap saqqummiunneqarnissaa paasissutissiissutigineqarnissaalu Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfimmi kiisalu kommunini aamma ilinniarfinni allani.

Immikkut Ilisimasalinnit nalunaarusiaq inaarutaasoq oqaatsinik ilinniarnerup nukittorsarneqarnissaa pillugu aaneqarsinnaavoq uani: naalakkersuisut.gl

Inassuteqaatit arfinillit tassaapput:

Oqaatsinik ilikkagaqartarnermillu tunngaviusumik isiginninneq pillugu ataatsimut isigalugu inassuteqaat

Oqaatsit attaveqaqatigiittarnermut, misigisaqartarnermut pimoorussinermullu atorneqarnerussapput, ajornartorsiutitullu isigineqaratik isumalluutitut isigineqassallutik. Tamassuma saniatigut oqaatsit tassaassapput atornerisigut ilinniarneqartartut, atorsinnaaginnarnagit (atorneqarsinnaanngiinnarnagilluunniit). Atuartut oqaatsinik piginnaasaannik nalilersueriaatsimi tamanna aamma atuuppoq.

Oqaatsinik ilinniartitsineq periuseqarnermillu aallaaveqarneq pillugu tamanut tunngasumik inassuteqaat

Oqaatsinik ilinniartitsinermi atuartut oqaatsini ataasiakkaani attaveqaqatigiittarnermi assigiinngiiaartunilu piginnaasaasa qaffassarnissaat isiginiarneqassaaq tassungalu peqatigitillugu ilaatigut periutsimi oqaatsit ilitsoqqussat, oqaatsit aappaasa allamiullu oqaasiisa akornanni assigiinngiiaassuseq ilanngunneqassalluni ilaatigullu atuartut oqaatsinik arlalinnik piginnaasaminnik atuerusussuseqalersillugit.

Kalaallit oqaatsitigut kinaassusaasa qaffassarnissaa pillugu inassuteqaat

Meeqqat kalaallit oqaasiinik nuannarinninnerat tanngassimaaruteqarnerallu misilittagai ilisimasaallu ilanngullugit annertusarneqassapput. Oqaatsit pillugit tupigusuuteqarneq, alapernaanneq, misigisaqarneq, nutaaliorneq pinnguarnerlu oqariartaatsillu – pingaartumik minnernut – oqaasilerinermik ilisimasaqarnermit eqqortuliornermillu pingaarnerupput. Oqaluinnarneq atuartut misilittagaat ulluinnarnilu inuunerat tunngavigalugu sammisat naleqquttut pillugit attaveqaqatigiinnikkut annertusarneqassaaq.

Ilinniartitsissummi kalaallit oqaasiisa oqaatsitigut kulturikullu ilisimasaqarnerup annertusarnissaa pillugu inassuteqaat

Atuartut allannermi oqaatsinik atuisinnaanerat oqaatsinillu ilisimasaqarnerat inuusuttutut kinaassusaannut pingaaruteqarput. Sammisanik oqariartaatsinillu allanngorartunik toqqaaneq ilinniartitsissummi kalaallit oqaasiini qitiuvoq. Kalaallit kulturiat nutaaliaasoq ilanngunneqarluarsinnaavoq.

Tuluit oqaasii pillugit inassuteqaat

Tuluit oqaasii pingaaruteqaleriartorput, piffissamilu sivisuumi allamiut oqaasiitut siullertut atuutilersinneqarsinnaallutik, tamassumanili ilinniartitsisut, periutsit atortullu pitsanngortinneqarnissaat pisariaqarpoq. Tuluit oqaasiinik immaqalu ilinniartitsissutinik allanik ataasiakkaanik ilinniartitsinermi internetimik atuisinnaaneq it-millu tunngaveqarneq tamassumunnga tapersiisinnaavoq. Tuluit oqaasiinik ilinniartitsinermi atortut ilinniartitsissutini allani atorneqarsinnaassapput.

Danskit oqaasii pillugit inassuteqaat

Danskit oqaasiinik piginnaasaqarneq ilinniagaqarnermut suliffeqarnermullu suli pingaaruteqarput, kalaallillu Skandinaviami Nunanilu Avannarlerni allani attaveqartarnerannut pingaaruteqarlutik. Danskit oqaasiinik ilinniartitsineq allamiut oqaatsitut isigineqassaaq, ilinniartitsinerlu tassunga naleqqussarneqassaaq.

Attaveqarfigisassaq: Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Karl Kristian Olsen, e-mail: KKOL@nanoq.gl