EU-mik aalisarneq pillugu isumaqatigiittoqaqqippoq

Kalaallit Nunaata EU-llu 2018-imut aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarnerisigut Aalisarnermut aamma Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup EU-mik ukiumoortumik isumaqatiginninniarneq naammassivaa.

Kalaallit Nunaata EU-llu 2018-imut aalisarnikkut attaveqaqatigiinnissaq pillugu isumaqatiginninniarnerat Bruxellesimi atorfilittanit novembarip 27-annit 29-annut 2017-imi ingerlanneqarput.

Isumaqatigiissut europamiut aalisartut 2018-imi nunatta imartaani aalisarnissaannut tunngaviliivoq. Isumaqatigiissutip tunngavigaa Aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissut ilaliussaq Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni illuatungeeriilluni aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilaasoq.

Isumaqatigiissut aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissutip pingajoraa, aalisarneqarsinnaasutut aalajangersakkat 2018-imut tunngatillugu ima allannguutitallit nanginnerivaat:

  • EU-p nunatta kangiani saarullittassai 300 tonsinik immikkut amerlineqarput, taamaalilluni saarullittassai katillugit 2.100 tonsiulerlutik.
  • Taakkua saniatigut EU suluppaagartassai 1.054 tonsinik ikilineqarput, siunnersuinermi suluppaakkat itisoormiut ikerinnarsiortullu ikilisimanerat tunngaviulluni. EU-p nunatta kangiani raajartassai 1.350 tonsinik ikinnerussapput, pisarisuukkat aamma 376 tonsinik ikilineqarput.
  • Ammassannut tunngatillugu EU 16.016 tonsinik neqeroorfigineqarpoq, taakkulu pisassanit aallaaviusuniit 3.984 tonsinik ikinnerupput. Taakku pisassat 2018-imi allanngortinneqarsinnaapput biologit siunnersuinerat nutarterneqarpat.
Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissut ilaatigut akiliuteqarnikkut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaavoq ilaatigullu aalisarnermi peqatigiinnissamik isumaqatigiissutaalluni. Akiliuteqarluni aalisarnissami nunatta imartaani EU-p aalisagartassaqartinneqarnera pineqarpoq, peqatigiinnissamillu isumaqatigiissummi nunatta aalisarnikkut ineriartortinneqarnissaanut tapiissuteqarnissaq pineqarluni.

Isumaqatigiissut isumaqatigiissuteqartunit naleqartinneqartorujussuuvoq, EU-millu isumaqatigiissutaasoq inaarutaasumik akuerisassanngorlugu Aalisarnermut aamma Piniarnermut Naalakkersuisumut kingusinnerusukkut saqqummiunneqassaaq.
Nunatta EU-mik isumaqatiginninniarneri Aalisarnermut aamma Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Siunnersortit Pisortaannit Emanuel Rosingimit siuttuuffigineqarput. Isumaqatiginninniarnermi Naalakkersuisoqarfimmit tassannga aamma peqataasoqarpoq, Kalaallit Nunanni Aalisarsinnaanermut Nakkutilliisoqarfimmit, Pinngortitaleriffimmit, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit nunatsinnilu sulisitsisunit aamma sinniisoqartoqarluni.

Paasissutissat sukumiinerusut pillugit attavigiuk, Siunnersortit Pisortaat Emanuel Rosing, e-mail: emro@nanoq.gl

Aalisagaq

Pisassat aallaaviusut jf.

Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut

EU-p 2018-imi aalisagartassai

Saarullik ICES V, XII, XIV og NAFO 1F

1.800

2.100

Suluppaakkat ikerinnarsiortut ICES V, XII, XIV og NAFO 1F

2.200

1.496

Suluppaakkat itisoormiut ICES XIV & V og NAFO 1F

2.000

1.650

Qalerallit i NAFO 1 – 68O N kujataani

2.500

2.500

Qalerallit ICES V, XII og XIV

5.200

5.200

Raajat NAFO 1

2.600

2.600

Raajat ICES XIV & V

5.100

3.750

Ammassaat i ICES XIV & V

20.000

16.016

Tupissutit i ICES XIV & V

100

100

Tupissutit i NAFO 1

100

100

Pisarisuukkat

1.126

750

NAFO tassaavoq nunatta kitaa, ICES Tunu.